7/08

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
    Keskustele aiheesta

    Henkilöstöjärjestöt yksimielisiä:

    Virkasuhde sopii yliopistoihin työsuhdetta paremmin

    Virkasuhteen tulee olla palvelussuhteen muoto opetus-, tutkimus- ja hallinnollisia tehtävissä myös 1.1.2010 jälkeen. Tätä mieltä ovat yliopistolaista antamissaan lausunnoissa kaikki tämän lehden julkaisijatahot. Järjestöt edellyttävät myös, että kelpoisuusehdoista tulee jatkossakin säätää asetuksen tasolla.

    Opetusministeriö oli pyytänyt yliopistolainsäädännön kokonaisuudistuksesta lausuntoja 15. lokakuuta mennessä yli 120 eri taholta. Lausuntoja tuli vielä tätä paljon enemmän.

    Ohessa tämän lehden julkaisijatahojen lausuntojen pääpiirteitä. (Ks. myös Yliopistolaki heiluttaa henkilöstön asemaa numerossa 6/08 sekä pääkirjoitukset 6 ja 7/08.)

    Palvelussuhteen kohtalo eduskunnan käsissä

    Lakiluonnoksessa todetaan kategorisesti, että yliopistojen palvelussuhde on 1.1.2010 työsuhde. Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistonlehtorien liitto ovat yksimielisiä siitä, että virkasuhde on jatkossakin yliopistotyöhön sopivampi. Yliopistossa käytetään julkista valtaa muun muassa opiskelijavalinnoissa, opintotukiasioissa, arvosteluissa ja kurinpidossa. Perustuslain 124 :n mukaan merkittäviä julkisen vallan käyttöä koskevia tehtäviä ei saa antaa muille kuin viranomaisille, joiden toimijoina voivat olla vain virkamiehet. Tämä periaate saa erityistä merkitystä yliopistoissa tutkimuksen kriittisyyden ja itsenäisyyden takeena.

    Yliopistopäättäjien taholta on kuulunut, että työsuhde jää palvelussuhteen nimikkeeksi siihen lakiesitykseen, jonka valtioneuvosto antaa eduskunnalle ensi vuoden alussa. Lainlaatijat pitävät työsuhdetta niin keskeisenä osana koko yliopistouudistusta, ettei järjestöjen yksimielisillä lausunnoillakaan liene asiaan enää mitään vaikutusta. Lopullisesti asia ratkeaa eduskuntakäsittelyssä.

    Liikkeenluovutus ei ole tarkasteltu

    Järjestöjen mielestä yliopistouudistusta tulee tarkastella henkilöstön osalta liikkeenluovutuksena erityisesti EY:n liikkeenluovutusdirektiiviin kannalta. Tätä seikkaa lausuntokierroksella olleessa lakiluonnoksessa ei käsitellä lainkaan.

    Yliopistouudistus merkitsee yliopistojen neuvottelu- ja sopimusoikeuksien siirtymistä yliopistoille. Kaikki henkilöstöalan liitot kannattavat keskitetyn kollektiivisopimusjärjestelmän jatkumista.

    Liitot lähtevät siitä, että voimaanpanolaissa tulee säätää valtion virka- ja työehtosopimusten ja opetusministeriön tasolla sovittujen tarkentavien virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta siihen saakka, kunnes toisin sovitaan. Pelkkä aiesopimus ei tähän riitä.

    Mihin saakka pätevöidytään?

    Lähes kaikki henkilöstöjärjestöt ovat tyrmänneet lakiluonnoksen 29 :n toisen momentin, jossa esitetään, että yliopistot voisivat ottaa määräaikaiseen työsopimussuhteeseen muun muassa yliopiston vakinaisiin tutkimus- ja opetustehtäviin pätevöitymistä varten. Perusteluteksti jättää täysin auki sen mitä tarkoittaa pätevöityminen opetustehtäviin. Tämä antaisi työnantajalle lähes mielivallan määräaikaisten palvelussuhteiden ylläpitämiseen.

    Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry sekä Tieteentekijöiden liitto esittävät lausunnossaan em. momentin poistamista lakiluonnoksesta. Virkamieslaissa ja työsopimuslaissa on riittävät perusteet määräaikaisille palvelussuhteille eikä erillissäädöksiä yliopistolakiin kaivata.

    Hallituksiin enemmän jäseniä

    Tässä lehdessä on monessa yhteydessä kirjoitettu ulkopuolisenemmistön tulosta yliopistojen hallituksiin. Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto katsovat, että ulkopuolisten valta tulee liian suureksi. Tämä on vastoin itsehallinnon käsitettä, jonka mukaan hallinnon kohteena olevat ihmiset toimivat myös päätöksentekijöinä. Tässä tilanne vertautuu kunnallislakiin. Liitot myös katsovat, että yliopistouudistus ei missään nimessä anna aihetta tieteellisen asiantuntemuksen vähentämiselle hallituksissa.

    Järjestöjen mielestä yliopistojen hallituksissa tulee olla riittävä henkilöstön edustus. Lausunnoissaan liitot pitävät 6 jäsenen minimikokoa liian pienenä. Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton mielestä minimikoko olisi 7. YLL ja OAJ katsovat, että hallituksiin tarvitaan vähintään 8.

    Lakiluonnoksesta ei käy ilmi, mille taholle hallitus on vastuussa. Tieteentekijöiden liitto korostaa lausunnossaan, että hallituksen tulee nauttia kollegion luottamusta.

    Kelpoisuusehdot ovat laadun tae

    Lakiluonnoksen mukaan yliopistohenkilöstön kelpoisuusehdoista ei enää säädettäisi asetuksella vaan ne jäisivät yliopistokohtaisten johtosääntöjen varaan. Kaikki tämän lehden julkaisijaliitot ovat yhtä mieltä siitä, että kelpoisuusehdot ovat laadun tae ja niistä tulee jatkossakin säätää asetuksella. Suomalaisen yliopistolaitoksen voima on ollut homogeeniset ja tasalaatuiset yliopistot. Liitot pelkäävät, että tutkintojen taso lähtee erilaistumaan, jos yhtenäisistä kelpoisuusvaatimuksista luovutaan.

    Rehtorin valinta kollegiolle

    Rehtorin henkilöstöpoliittinen valta kasvaa huomattavasti nykyisestä. Lakiluonnoksen mukaan rehtori päättää henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta.

    Professoriliiton mielestä yliopiston rehtorin pitäisi olla tohtori ja professori. Tätä edellytetään myös Aalto-yliopiston tulevalta rehtorilta. Yliopistolakiluonnoksessa esitetään, että rehtorin kelpoisuudeksi riittäisi tohtorin tutkinto. Taideyliopistoissa rehtoriksi voitaisiin valita ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut kuten nykyisinkin.

    Yliopiston hallitus valitsisi uuden lain mukaan rehtorin. Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto esittävät, että rehtorin valinta olisi laajapohjaisemman, yliopistoyhteisöä edustavan kollegion käsissä.

    Liitot kritisoivat myös henkilöstön valintamenettelyä koskevia säädöksiä. Ne katsovat, että valittaessa henkilöstöä tieteellisen asiantuntemuksen perusteella rehtorin päätöksen tulee perustua yliopiston asianmukaisen monijäsenisen asiantuntijaelimen esitykseen. Asiantuntijaelimestä määrätään johtosäännöllä.

    Kirsti Sintonen

    Liittojen lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan verkosta:

    www.professoriliitto.fi
    www.tieteentekijoidenliitto.fi
    www.yll.fi