ACATIIMI 7/08 tulosta | sulje ikkuna

Talkoohengessä

Viimeaikoina hallitus on yrittänyt nostattaa suomalaisten talkoohenkeä. Milloin kyseessä on puuteollisuuden haasteet milloin terveydenhuollon uusorganisointi tai yliopistolakiuudistus. Yhdessä me saamme Suomen puut metsistä teollisuuden käyttöön, yhdessä me organisoimme uuteen uskoon sekä terveydenhuollon että korkeakoululaitoksen. Yhteisenä päämääränä parempi tuottavuus ja onnelliset ihmiset. Ratkaisuksi tähän on keksitty uudet hallintomallit, rakenteelliset muutokset ja kaiken mahdollisen tuotteistaminen.

Puuteollisuudessa on ymmärrettävää, että puu prosessoidaan ja jalostetaan erilaisiksi kaupallisiksi tuotteiksi. Mikäli kauppa ei käy toivotulla tavalla henkilöstöä irtisanotaan. Vastaavasti terveydenhuollon puolella tuotteistaminen ja linjajohtaminen tarkoittavat sitä että potilaasta tehdään asiakas, joka ostaa terveyttä huoltopäälliköiltä. Substanssiosaaminen ja henkilöstön mielipiteet uudistuksessa on unohdettu. Tämä on tullut esille Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin organisaatiouudistuksessa, kun ylikävelty henkilöstö kapinoi ja hallituksen oli otettava aikalisä. Yhteishenki ei tällä hetkellä taida olla kovin korkealla.

Yliopistolakiuudistuksen valmisteluprosessi sai vähän samanlaisen alun, mutta nyt lakiluonnos on ollut laajalla lausuntokierroksella ja aikaa lausunnoille oli 15. lokakuuta saakka. Syyskuun aikana tilaisuuksia talkoohengen nostattamiseksi on ollut harva se päivä sekä opetusministeriön että eri yliopistojen johdon suunnasta. Laki on kirjoitettu puitelain muotoon ja jättää monta asiaa päätettäväksi yliopistojen johtosäännöissä. Yliopistojen toivotaankin profiloituvan. Toivottavasti tämä tapahtuu laadukkaan toiminnan, mukaan lukien hyvän henkilöstöpolitiikan kautta.

Tieteentekijöiden liiton hallitus on kiinnittänyt erityistä huomiota yliopistolakiluonnokseen kirjoitettuun hallintomalliin. Se ei täytä perustuslain tarkoittamaa itsehallinnon määritelmää, joka toimii tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapauden suojana. Lakiin on kirjoitettu osakeyhtiöistä tuttu johtamismalli, jossa valta ja vastuu keskittyvät hallitukselle, ja enemmistö jäsenistä tulee yliopistoyhteisön ulkopuolelta. Kenelle hallitus on vastuussa, jää epäselväksi. Vastapainoksi vahvalle hallitukselle laissa ei ole mitään varsinaista valtaelintä. Tällainen ylhäältäpäin alas johtamismalli on huomattavasti tiukempi kuin monessa muussa Euroopan maan yliopistossa. Toteutuessaan nyt kirjoitetussa muodossa laki romuttaisikin yliopistojen tosiasiallisen itsehallinnon. Pelkona on lisäksi se, että siitä tulisi ennakkotapaus, joka mahdollistaisi tulevaisuudessa muunkinlaista perustuslain vastaista toimintaa.

Yliopistojemme, siis yhteiskunnan keskeisten asiantuntijaorganisaatioiden toimintakulttuuri, on vuosisadat perustunut luottamukseen ja kollegiaalisiin päätöksentekomenettelyihin. Tämä on ollut toimiva konsepti, joka mielestäni tulee säilyttää ja jota on nyt puolustettava.

Jotta yhteiset toiveet toteutuisivat yhteishengessä, on lakia muutettava yliopistojen arvoja kunnioittavammaksi. Talkoohengen ydin on usko yhteiseen päämäärään sekä sen toteutumismahdollisuuksiin. Luottamuksen rakoillessa yhteistä päämäärää on vaikea saavuttaa.

Uskoa meillä yliopistoissa riittää, mutta myös kriittistä ajattelua. Siihen meidät on koulutettu. Ei tarvitse olla kovinkaan merkittävä muutosjohtajuuden guru ymmärtääkseen, että muutos ei onnistu ottamatta henkilöstöä mukaan prosessiin alusta alkaen. Lakiesitys nyt kirjoitetussa muodossa ei tule saamaan henkilöstön tukea. Näin ollen uudistuksella ei tulla saavuttamaan yliopistoja, jotka ovat entistä parempia ja houkuttelevampia työpaikkoja. Henkilöstöjärjestöjen lakiluonnoksesta antamiin lausuntoihin on syytä suhtautua vakavasti, muuten talkoohenki hiipuu ennen kuin se on edes kunnolla saanut nostetta.


Ragna Rönnholm

puheenjohtaja, Tieteentekijöiden liitto


ACATIIMI 7/08 tulosta | sulje ikkuna