ACATIIMI 7/07 tulosta | sulje ikkuna

Palkkauksen kehittämisraha
meni yliopistojen ylimpiin
vaativuustasoihin

Sopimuskaudella, joka päättyi 30.9. 2007, oli valtiolla käytettävissä 1 % palkkasummasta ns. palkkauksen kehittämisrahaa, näin myös yliopistoissa. Palkkapoliittiset toimenpiteet tuli tehdä työnantajan päätöksin ja voimaantuloajankohta on 1.10.2007. Tästä rahasta ei voinut neuvotella ja sopia. Yliopistojen työnantajapäätös ns. palkkauksen kehittämisrahaan liittyvistä korotuksista oli nuoremman tutkijakunnan ja suurimman osan asiantuntijoista kannalta kuin Häkämiehen Venäjä, Venäjä, Venäjä -puhe: 0 euroa, 0 euroa, 0 euroa ja vielä varmuuden vuoksi lisää 0 euroa, 0 euroa. Korotukset tulevat maksuun vasta lisäbudjetin myötä.

Valtiovarainministeriö ohjeisti työnantajaviranomaisia palkkapoliittisista kehittämistoimenpiteistä. 5.2.2007 lähetetyssä kirjeessä todetaan: Selvitykset valtionhallinnon henkilöstön ansiotasoista osoittavat, että palkkakilpailukyky on riittämätön erityisesti ylimmän johdon osalta sekä esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Edelleen kirjeessä todetaan mm., että osaavan ja motivoituneen henkilöstön rekrytoinnilla ja palveluksessa pysyttämisellä kiristyvän työvoimakilpailun oloissa on uudistuvassa ja työn tuottavuutta parantavassa valtionhallinnossa entistä korostuneempi merkitys.

Kirjeen ohjeistamana yliopistot katsoivat, että raha kohdennetaan opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasoille 6-11, jokaiselle tasolle 70 euroa ja muun henkilöstön vaativuustasoille 10-15, jokaiselle tasolle 125 euroa. Yliopistojen ratkaisua koordinoi opetusministeriö. Ratkaisua voi pitää oikeansuuntaisena, tulihan palkkauksen kehittämisrahaa kohdentaa johto-, esimies- ja asiantuntijatehtäviin.

Paljon jäi kuitenkin kysymyksiä. Valtion kilpailukykyä työnantajana tuli kohentaa. Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä lähes kaikki ovat vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita ja asiantuntijatehtävissä työskenteleviä. Muun henkilöstön järjestelmässä asiantuntijatehtävät alkavat tasolta 8. Nuorempi opettaja-tutkijakunta voi minusta aivan aiheesta kysyä, miten yliopistot voivat pitää alle kahdentuhannen euron kuukausipalkkaa kilpailukykyisenä palkkana akateemisesti koulutetulle henkilökunnalle? Hallitusohjelman mukaan tutkijanuran houkuttelevuutta piti lisätä. Näinkö yliopistot arvostavat muutenkin huonossa asemassa olevia akateemisia pätkätyöläisiään ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevää henkilöstöään? 0 euroa tuntuu todella tylyltä 1512,89 vaativuustasopalkkaan. Missä muualla tehdään asiantuntijatyötä tällaisella palkalla? Kilpailukykyinen palkka löytyy varmuudella mistä tahansa muualta. Jopa paljon julkisuudessa olleet kunta-alan korkeastikoulutetut, alipalkatut ohittavat palkoissa selkeästi yliopistojen akateemisen paarialuokan.

Katso kaavio

Katso taulukko

Palkkauksen jälkeenjääneisyys vaan lisääntyy asiantuntijaryhmillä

Vuosina 2001-2004 toteutetut Valpas-korotukset jättivät A-palkkausluokissa A18-A24 olleet kaikkein pienimmille korotuksille alempiin ja ylempiin palkkaluokkiin verrattuna (ks. kuvio viereisellä sivulla). Uusi palkkausjärjestelmä ei juurikaan kohentanut tämän asiantuntijaryhmän palkkausta yliopistoissa muihin ryhmiin nähden. Nyt ilman palkkauksen kehittämisrahaa jääneet asiantuntijat ovat jo aikaisempien palkkaratkaisujen perusteella jääneet jälkeen muista ryhmistä yliopistolla ja muualla valtiolla puhumattakaan muiden sektoreiden asiantuntijoista. Tämä 0 euroa – ratkaisu lisää yliopistojen asiantuntijaryhmien palkkauksen jälkeenjääneisyyttä entisestään. Mistä yliopistot saavat ikäluokkien pienentyessä asiantuntijoita töihin alle kahden tonnin palkalla?

Eeva Rantala
toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto

ACATIIMI 7/07 tulosta | sulje ikkuna