Hallitus paikkaili tutkimusrahoituksen leikkauksia

”112.000.000. Pysyvä korotus tutkimusrahoihin.” ”Suurimmat panostukset tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen.” Budjettiriihen jälkeen hallitus ja opetusministeri hehkuttivat viestinnässään päätöksiä tutkimusrahoituksen lisäyksistä. Yliopistoindeksin jäädytys jatkuu.

Sipilän hallitus kokoontui elokuun lopussa viimeiseen budjettiriiheensä. Nyt oli siis korkea aika näyttää, ettei tämä hallitus jää yliopistoväen mieleen kahdeksaan vuoteen eniten yliopistoilta ja tutkimukselta leikkaavana hallituksena.

Hienoinen loppurutistus otettiinkin. Opetus- ja kulttuuriministeriön visiossa sekä pääministerin johtamassa tutkimus- ja innovaationeuvostossa visiossa on linjattu, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitus (TKI) nostetaan 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Hallitus ilmeisesti huomasi, että tähän tavoitteeseen on mahdotonta päästä, ellei TKI-rahoituskehityksen alaspäin sukeltavaa käyrää aleta vihdoin kääntää.

Hallitus päätti budjettiriihessä lisätä Business Finlandin avustusvaltuuksia 69 miljoonalla eurolla. Tosin hallituskauden alussa innovaatiorahoituksesta oli leikattu 129 miljoonaa. Johtaja Teija Lahti-Nuuttila kertoo tästä enemmän sivuilla 32—36.

Business Finlandin toimintamenoja päätettiin lisätä 8 miljoonalla eurolla. Lisäksi Teknologiatutkimuskeskus VTT Oy:n strategisen tutkimuksen vahvistaminen sai 7 miljoonan euron lisämäärärahan.

Kaikki tutkimuksen saamat lisärahat eivät menneet soveltavan tutkimuksen puolelle. Suomen Akatemialle määrärahavaltuutta lisättiin 25 miljoonalla eurolla vuodesta 2019 lukien. Valtioneuvoston ja OKM:n budjettitiedotteiden mukaan tutkimusrahoituksen lisäys kohdistetaan erityisesti nuorille tutkijoille. Suomen Akatemian hakuilmoituksessa puhuttiin nuoremmasta tutkijasukupolvesta. Tämä aiheutti syyskuun alussa sekaannusta ja ihmetystä. Suomen Akatemian ylijohtaja Riitta Maijala vastaa asiaa koskeviin kysymyksiin.

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa päätettiin tukea 5 miljoonalla eurolla vuonna 2019 ja tätä seuraavina vuosina. Määräraha sisältyi budjettiin myös tänä vuonna.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle tuli jonkin verran lisärahaa. Valtio rahoittaa terveydenhuollon yksiköiden yliopistotasoista tutkimusta 21 miljoonalla eurolla ja korvaa terveydenhuollon yksiköiden lääkäri- ja hammaslääkärikoulutusta 96 miljoonalla eurolla. Molemmat säilyisivät suunnilleen edellisvuoden euromäärissä. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa terveyden tutkimuksen rahoitusta olisi leikattu 21 miljoonasta 15 miljoonaan. Tämä saatiin budjettiriihessä torjutuksi.

Tämän lehden julkaisijaliitot, Sivistystyönantajat sekä yliopistot toitottivat ennen budjettiriihtä ja jo ennen viime kevään kehysriihtä, että yliopistoindeksin jäädytys pitää vihdoin lopettaa. Maan taloudellinen tilanne on aivan toinen kuin hallituskauden alussa, jolloin tämä päätös tehtiin. Ensi vuotta koskien indeksin palautus olisi tarkoittanut 35 miljoonaa euroa. Yliopistoindeksiä ei kuitenkaan saatu, ja sen jäädytys on voimassa hallituskauden loppuun asti. Ensi vuodeksi povataankin yliopistotalouteen tiukkoja aikoja. Sivistystyönantajien työmarkkinajohtaja Anne Somer väläyttelikin jo keväällä mahdollisia sopeutustoimia (Acatiimi 3/2018).

Korkeakoulutus sai budjettiriihessä muutamia miljoonia. Korkeakouluille on myönnetty jo vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa 10 miljoonan euron lisärahoitus ICT-alan ja muiden työvoimapula-alojen osaajien korkeakoulututkintoihin johtavien tai korkeakoulututkintojen osista koostuvien opintojen toteuttamiseen työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Hallitus on myös sopinut, että vuoden 2018 toisessa lisätalousarviossa kohdennetaan 10 miljoonaa euroa yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksessa osaajapulaan vastaamiseksi, esimerkiksi ohjelmistoalalla, rakennusalalla, teknologiateollisuudessa sekä sosiaali- ja terveysalalla.

Datahallinnan ja laskennan kehittämiseen on tulossa 9 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen opettajien kouluttaminen sai 5 miljoonan euroa vuodelle 2019.

Eduskunta aloitti ensi vuoden budjettiesityksen käsittelyn 18. syyskuuta.


Miltä näyttää yliopistonne talous vuonna 2019?

Päivi Seppä
talous- ja palvelujohtaja, Jyväskylän yliopisto
— Vuosi 2019 tulee olemaan taloudellisesti tiukka, mutta selkeästi suuremmat taloudelliset haasteet tulevat ajoittumaan vuodesta 2020 eteenpäin. TES:n ja yleisen kustannustason aiheuttamat nousut ovat merkittävät, kun vastaavaa tuottojen kasvua ei ole.”

 

Marjo Berglund
Kvestori, Helsingin yliopisto
— Teemme hallittua alijäämää v. 2019. Toivoisin, että meistä jokainen priorisoi OKM:n rahanjakomallin mittareiden parannusta ja että rahoitus saataisiin nousuun!

 


Matti Paavonsalo
talousjohtaja Itä-Suomen yliopisto
— Yliopiston saama OKM:n perusrahoitus alenee 1,7 milj. euroa vuoteen 2018 verrattuna. Yliopisto tekee suunnilleen vastaavan euromäärän alijäämäisen talousarvion vuodelle 2019. OKM:n harkinnanvarainen strateginen rahoitus alenee tämän tulossopimuskauden loppuvuosina 2019—2020. Yliopistolla on kertyneitä ylijäämiä edellisiltä vuosilta. Tämä tulossopimuskausi on talouden osalta kunnossa mutta tulevalle tulossopimuskaudelle 2021—2024 yliopistojen rahoitusmalliin on esitetty useita muutoksia. Pidemmällä aikavälillä uuden kauden rahoituksella on suuri merkitys.”

 

Teksti Kirsti Sintonen

Painetussa lehdessä sivu 6