"Nyt tulee mennä opiskelijat edellä"
Mittavista leikkauksista huolimatta opetus- ja kulttuuriministeri
Sanni Grahn-Laasonen haluaa varjella
korkeatasoisen opetuksen ja tutkimuksen "kirkasta ydintä".
Korkeakouluja koskevat kärkihankkeet liittyvät lähinnä
opiskelijoihin, koska "tulevaisuuden toivoja pitää palvella".
Opetus- ja kulttuuriministerin tehtävä on suuren
suuri kunnia ja tuntuu kovin omalta. Enpä
silti olisi tähän päivään uskonut, kun lukiolaistyttönä
'hurahdin' koulutuspolitiikkaan
Tampereella Lukiolaisten liiton liittokokouksessa
syksyllä 1995." Näin Sanni Grahn-Laasonen
päivitti Facebookiinsa 27. toukokuuta.
Mutta mieluummin Grahn-Laasonen olisi varmaan ottanut OKM:n salkun
haltuunsa jonain muuna ajankohtana kuin tällaisessa taloudellisessa
tilanteessa. Ympäristöministerinä ollessaan hän vielä hehkutti Kokoomuksen
vapputapahtumissa Lahdessa ja Porissa, että koulutuksesta ei saa enää
leikata. Ei kulunut kuin 26 päivää, ja uusi opetus- ja kulttuuriministeri sai
eteensä 681 miljoonan euron leikkauslistan.
- Kun on aikoinaan tullut politiikkaan nimenomaan sivistysteemoilla,
ei tällainen tilanne tieteenkään tunnu mieluisalta.
- Totta kai ymmärrän kritiikin, jota säästöt ovat herättäneet. Talouden
tasapainottaminen edellyttää kuitenkin leikkauksia eikä koulutussektorikaan
voi niiltä välttyä.
Hallitusohjelman julkistuksen jälkeen sosiaalinen media on käynyt
kuumana. On puhuttu muun muassa koulutuspetoksesta ja koulutusmunauksesta.
Monet tuntevat aitoa pettymystä. Jättileikkauksia vastustettiin
mielenosoituksessa kesäkuun puolivälissä Helsingin Kansalaistorilla. Aivovuotokin on alkanut: Helsingin yliopiston arabian
kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-
Anttila ilmoitti, että Edinburghiin siirtymistä
vauhditti "järkyttävän" suuret koulutus- ja tutkimusleikkaukset.
"Kierroksia on syytä lisätä"
Niin kuin muissakin lehtihaastatteluissa Sanni
Grahn-Laasonen korostaa nytkin tuttuja sloganeita:
uudistamiseen on tarvetta, korkean tason säilyttäminen
on tärkeää, uusia toimintatapoja tulee etsiä.
- Haluan kuitenkin vaalia korkeatasoisen opetuksen
ja tutkimuksen kirkasta ydintä.
Hän kertoo käyneensä yliopistojen johdon kanssa
keskusteluja siitä, miten säästötoimet pystyään toteuttamaan.
- Uskon, että hallinnosta, yhteisistä it-hankinnoista,
kampuksista ja muusta tilankäytöstä sekä korkeakoulujen
yhteistyön tiivistämisestä mm. kirjastojen
ja kielikeskusten osalta löytyy tarvittavat säästöt.
Grahn-Laasonen haluaa kehittää myös korkeakouluverkkoa,
löytää selkeämpiä profiileita ja edistää vahvojen
tutkimustiimien syntymistä. Korkeakoulujen
määräkin voisi hänen mielestään vähentyä nykyisestä
40:stä, mutta vain vapaaehtoisuuden kautta (HS 11.7.).
Asian vauhdittamiseksi OKM lähettää syyskauden
alussa ammattikorkeakouluille, yliopistoille ja tutkimuslaitoksille
kirjeen, jossa niitä pyydetään tekemään
ehdotuksia yhteistyön tiivistämisestä. Esityksiä
perätään ensi vuoden alkuun mennessä, ja niistä on
tarkoitus keskustella ensi kevään tulosneuvotteluissa.
Ministeri ei kuitenkaan halua moitiskella yliopistoja
hitaasta muutostahdista.
- Juuri oli iso yliopistouudistus, rakenteita on
muutettu ja strategioita terävöitetty. Näistä oli puhetta
muun muassa kesäkuun alussa korkeakoulujohdon
päivillä.
Suomen yliopistot UNIFIn rakenteellisen kehittämisen
hankkeiden esitykset ovat ministerille tuttuja.
- On hienoa, että alojen profilointia on mietitty
yliopistojen sisällä. Mutta vielä enemmän pitää tehdä.
Kierroksia pitää lisätä.
"Tulevaisuuden toivoja pitää palvella"
Kärkihankkeista odotetaan jonkinlaista lievitystä jättileikkauksiin
- onhan osaaminen ja koulutus nimetty
hankelistan kärkikastiin.
Kärkihankkeet ovat vaatimattomia yliopistojen ja
etenkin tutkimuksen kannalta, kommentoivat Professoriliitto
ja Tieteentekijöiden liitto tiedotteessaan
(11.8.). Odotettua kompensaatiota mittaviin leikkauksiin niistä ei ole ihmeemmin luvassa.
Korkeakouluja koskevat hankkeet liittyvät suurimmaksi
osaksi opiskelijoihin. Opintoja aiotaan
vauhdittaa kolmannella lukukaudella.
- Tai mieluummin puhuisin ympärivuotisen
opiskelun lisäämisestä. Tämä ei ole uusi asia, mutta
se on ollut opiskelijoiden toiveissa jo pitkään. Lisäksi
on hyvä muistaa, että tässä taloudellisessa tilanteessa kaikilla
ei ole mahdollisuuksia löytää kesätöitä.
Ministeri pitää aika järkyttävänä sitä, että alle puolet
opiskelijoista valmistuu alle seitsemässä vuodessa.
Kesä on kuitenkin ollut opetus- ja tutkimushenkilöstölle
tärkeää aikaa tehdä tutkimusta. Ministeri
sanoo ymmärtävänsä tämän, ja tähdentää myös sitä,
että lomalle ja levolle pitää jättää riittävä aika.
- Tutkimus ja opetus kulkevat käsi kädessä. Yliopistojen
opetustehtävä on kuitenkin vahva. Tulevaisuuden
toivoja pitää palvella ja nyt tulee mennä opiskelijat
edellä.
Hallitusohjelmassa ja kärkihankkeissa on puhuttu
paljon digitalisoinnista. Tästä aiotaan löytää apuja
myös opetuksen järjestämiseen ja opiskeluaikoihin.
- Verkko-opetusta ja tenttiakvaarioita voisi hyödyntää
paljon nykyistä enemmän. Yliopistot voisivat
järjestää myös yhteisiä kesäopintoja.
Opintoaikojen vauhdittamiseen liittyy myös valintakoejärjestelmän
uudistaminen. Tällä halutaan
jouduttaa siirtymistä toiselta asteelta kolmannelle.
Nyt tämä tapahtuu keskimäärin 24-vuotiaana.
Yliopistot ovat jo päättäneet ensikertalaisten kiintiöstä.
Myös muita konsteja etsitään. Ministerin mielestä
ylioppilaskirjoitusten ja pääsykokeiden ajoittuminen
peräkkäin on monille liian kova pala, ja siksi
välivuodet ovat suosittuja.
- Opiskelijoiden ottaminen kuuluu yliopistojen
autonomiaan, niinpä yhdessä yliopistojen kanssa on
tarkoitus käynnistää prosessi, jossa tähdätään siihen,
että valintakokeet eivät vaatisi niin paljon valmentautumista
kuin nykyisin. Samalla valmennuskurssien
merkitys pienenisi. Ylioppilastutkintolautakunnan ja
korkeakoulujen välillä voisi myös olla nykyistä enemmän
yhteistyötä.
Läheisempää kanssakäymistä Grahn-Laasonen
toivoo myös lukioiden ja yliopistojen välille.
- Jo lukioaikana nuorilla saisi olla enemmän
mahdollisuuksia kurkistaa yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin.
Vauhtia tutkimustulosten kaupallistamiseen
Hallitus on antanut kärkihankkeen arvon myös korkeakoulujen
ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiselle.
Tällä aiotaan edistää innovaatioiden kaupallistamista.
Tämä on kestoaihe, vaikka kansainvälisesti verraten
Suomi pärjää yritysyhteistyössä oikein hyvin.
Tutkimus- ja innovaationeuvoston viimeisen linjaraportin
(2014) liiteosassa on kuva, jonka mukaan
suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat
yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä OECD-maiden
kärkeä. Raportin mukaan parhaiten tällä saralla
kunnostautuneet viisi maata ovat Suomi, Slovenia,
Itävalta, Unkari, Belgia.
- Mutta maailman parhaat yliopistot ovat parhaita
myös tutkimustulosten kaupallistamisessa, ministeri
muistuttaa.
- Huomisen kasvua tehdään sillä, että lisätään
vuoropuhelua sekä tutkijoiden ja elinkeinoelämän
kohtaamisia.
Yritysyhteistyön lisäksi Sanni Grahn-Laasonen
haluaa korostaa tutkijoiden ja tutkimuksen vaikuttavuutta
yleensä yhteiskuntaan. Hän toivoo tutkimustulosten
nykyistä parempaa hyödyntämistä päätöksenteossa.
- Monella poliitikolla on liian valmiita mielipiteitä,
hän tuumaa ja pitää kovin vahingollisena sitä, jos
joillakin on sammunut usko edistykseen, tutkimukseen
ja tieteeseen.
Pääomittamiseen tulossa uusia avauksia
Hallitus on linjannut, että kärkihankkeisiin sijoitetaan
kaikkiaan 1,6 miljardia euroa. Tästä noin 600
miljoonaa menee teiden ylläpitoon ja parantamiseen.
Miljardin euron jakautumisesta päätetään syyskuun
alun budjettiriihessä.
Hallitusohjelman mukaan korkeakoulujen pääomittaminen
on myös eräs kärkihanke. Yliopistojen
lisäpääomittaminen oli vahvasti esillä Sanni Grahn-
Laasosen oman puolueen vaaliohjelmassa.
VM:n budjettiesityksen mukaan valtio on varautunut
pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti yliopistojen
keräämään yksityiseen pääomaan nähden,
kuitenkin enintään 150 miljoonalla eurolla. Varainkeruu
toteutetaan 1.11.2014-30.6.2017. Vastinrahapäätökset
tehdään yhdellä kertaa loppuvuodesta 2017.
Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto katsoivat
kesäkuun puolivälin tiedotteessaan, että tutkimus ja
opetus eivät voi jäädä lahjoitusvarojen ja hyväntekeväisyyden
varaan. Ministeri muistuttaa tähän, että
yliopistojen valtionrahoitus on 1,7 miljardia ja kokonaispotista
yksityisten lahjoitusten osuus on vain
0,03 prosenttia.
- Kun julkiset resurssit ovat niukat - niin kuin
nyt, lahjoitusrahat ja pääomittaminen tarjoavat keinon
rahoituspohjan laventamiseen. Ulkomailla esimerkiksi
alumnitoiminta on vahvaa ja sitä kautta yliopistot
saavat merkittäviä lahjoituksia.
Ministeri kertoo vielä, että osaksi kärkihankekokonaisuutta
on valmisteilla myös toisenlaista pääomittamista.
Tästä hän ei kuitenkaan tässä vaiheessa
paljastanut enempää.
Sanni Grahn-Laasonen
- synt. 1983, Forssa
- valtiotieteiden maisteri
- opetus- ja kulttuuriministeri 29.5.2015-
- ympäristöministeri 26.9.2014-29.5.2015
- kansanedustaja 2011-
- Kokoomuksen varapuheenjohtaja
- Ulkoministerin lehdistöavustaja 2009-2011
- Iltalehden toimittaja ja uutispäällikkö 2004-2009
- Harrastukset: musiikki, hölkkäily, vanhat tavarat ja
rompetorit
- Puoliso Arttu Laasonen (ent. SYL:n puheenjohtaja),
yksi lapsi
Teksti Kirsti Sintonen
Kuvat Veikko Somerpuro
- Painetussa lehdessä sivu 20
|