"Nyt tulee mennä opiskelijat edellä"

Mittavista leikkauksista huolimatta opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen haluaa varjella korkeatasoisen opetuksen ja tutkimuksen "kirkasta ydintä". Korkeakouluja koskevat kärkihankkeet liittyvät lähinnä opiskelijoihin, koska "tulevaisuuden toivoja pitää palvella".

Opetus- ja kulttuuriministerin tehtävä on suuren suuri kunnia ja tuntuu kovin omalta. Enpä silti olisi tähän päivään uskonut, kun lukiolaistyttönä 'hurahdin' koulutuspolitiikkaan Tampereella Lukiolaisten liiton liittokokouksessa syksyllä 1995." Näin Sanni Grahn-Laasonen päivitti Facebookiinsa 27. toukokuuta.

Mutta mieluummin Grahn-Laasonen olisi varmaan ottanut OKM:n salkun haltuunsa jonain muuna ajankohtana kuin tällaisessa taloudellisessa tilanteessa. Ympäristöministerinä ollessaan hän vielä hehkutti Kokoomuksen vapputapahtumissa Lahdessa ja Porissa, että koulutuksesta ei saa enää leikata. Ei kulunut kuin 26 päivää, ja uusi opetus- ja kulttuuriministeri sai eteensä 681 miljoonan euron leikkauslistan.

- Kun on aikoinaan tullut politiikkaan nimenomaan sivistysteemoilla, ei tällainen tilanne tieteenkään tunnu mieluisalta.

- Totta kai ymmärrän kritiikin, jota säästöt ovat herättäneet. Talouden tasapainottaminen edellyttää kuitenkin leikkauksia eikä koulutussektorikaan voi niiltä välttyä.

Hallitusohjelman julkistuksen jälkeen sosiaalinen media on käynyt kuumana. On puhuttu muun muassa koulutuspetoksesta ja koulutusmunauksesta. Monet tuntevat aitoa pettymystä. Jättileikkauksia vastustettiin mielenosoituksessa kesäkuun puolivälissä Helsingin Kansalaistorilla. Aivovuotokin on alkanut: Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen- Anttila ilmoitti, että Edinburghiin siirtymistä vauhditti "järkyttävän" suuret koulutus- ja tutkimusleikkaukset.

"Kierroksia on syytä lisätä"

Niin kuin muissakin lehtihaastatteluissa Sanni Grahn-Laasonen korostaa nytkin tuttuja sloganeita: uudistamiseen on tarvetta, korkean tason säilyttäminen on tärkeää, uusia toimintatapoja tulee etsiä.

- Haluan kuitenkin vaalia korkeatasoisen opetuksen ja tutkimuksen kirkasta ydintä.

Hän kertoo käyneensä yliopistojen johdon kanssa keskusteluja siitä, miten säästötoimet pystyään toteuttamaan.

- Uskon, että hallinnosta, yhteisistä it-hankinnoista, kampuksista ja muusta tilankäytöstä sekä korkeakoulujen yhteistyön tiivistämisestä mm. kirjastojen ja kielikeskusten osalta löytyy tarvittavat säästöt.

Grahn-Laasonen haluaa kehittää myös korkeakouluverkkoa, löytää selkeämpiä profiileita ja edistää vahvojen tutkimustiimien syntymistä. Korkeakoulujen määräkin voisi hänen mielestään vähentyä nykyisestä 40:stä, mutta vain vapaaehtoisuuden kautta (HS 11.7.).

Asian vauhdittamiseksi OKM lähettää syyskauden alussa ammattikorkeakouluille, yliopistoille ja tutkimuslaitoksille kirjeen, jossa niitä pyydetään tekemään ehdotuksia yhteistyön tiivistämisestä. Esityksiä perätään ensi vuoden alkuun mennessä, ja niistä on tarkoitus keskustella ensi kevään tulosneuvotteluissa.

Ministeri ei kuitenkaan halua moitiskella yliopistoja hitaasta muutostahdista.

- Juuri oli iso yliopistouudistus, rakenteita on muutettu ja strategioita terävöitetty. Näistä oli puhetta muun muassa kesäkuun alussa korkeakoulujohdon päivillä.

Suomen yliopistot UNIFIn rakenteellisen kehittämisen hankkeiden esitykset ovat ministerille tuttuja.

- On hienoa, että alojen profilointia on mietitty yliopistojen sisällä. Mutta vielä enemmän pitää tehdä. Kierroksia pitää lisätä.

"Tulevaisuuden toivoja pitää palvella"

Kärkihankkeista odotetaan jonkinlaista lievitystä jättileikkauksiin - onhan osaaminen ja koulutus nimetty hankelistan kärkikastiin.

Kärkihankkeet ovat vaatimattomia yliopistojen ja etenkin tutkimuksen kannalta, kommentoivat Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto tiedotteessaan (11.8.). Odotettua kompensaatiota mittaviin leikkauksiin niistä ei ole ihmeemmin luvassa.

Korkeakouluja koskevat hankkeet liittyvät suurimmaksi osaksi opiskelijoihin. Opintoja aiotaan vauhdittaa kolmannella lukukaudella.

- Tai mieluummin puhuisin ympärivuotisen opiskelun lisäämisestä. Tämä ei ole uusi asia, mutta se on ollut opiskelijoiden toiveissa jo pitkään. Lisäksi on hyvä muistaa, että tässä taloudellisessa tilanteessa kaikilla ei ole mahdollisuuksia löytää kesätöitä.

Ministeri pitää aika järkyttävänä sitä, että alle puolet opiskelijoista valmistuu alle seitsemässä vuodessa.

Kesä on kuitenkin ollut opetus- ja tutkimushenkilöstölle tärkeää aikaa tehdä tutkimusta. Ministeri sanoo ymmärtävänsä tämän, ja tähdentää myös sitä, että lomalle ja levolle pitää jättää riittävä aika.

- Tutkimus ja opetus kulkevat käsi kädessä. Yliopistojen opetustehtävä on kuitenkin vahva. Tulevaisuuden toivoja pitää palvella ja nyt tulee mennä opiskelijat edellä.

Hallitusohjelmassa ja kärkihankkeissa on puhuttu paljon digitalisoinnista. Tästä aiotaan löytää apuja myös opetuksen järjestämiseen ja opiskeluaikoihin.

- Verkko-opetusta ja tenttiakvaarioita voisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän. Yliopistot voisivat järjestää myös yhteisiä kesäopintoja.

Opintoaikojen vauhdittamiseen liittyy myös valintakoejärjestelmän uudistaminen. Tällä halutaan jouduttaa siirtymistä toiselta asteelta kolmannelle. Nyt tämä tapahtuu keskimäärin 24-vuotiaana.

Yliopistot ovat jo päättäneet ensikertalaisten kiintiöstä. Myös muita konsteja etsitään. Ministerin mielestä ylioppilaskirjoitusten ja pääsykokeiden ajoittuminen peräkkäin on monille liian kova pala, ja siksi välivuodet ovat suosittuja.

- Opiskelijoiden ottaminen kuuluu yliopistojen autonomiaan, niinpä yhdessä yliopistojen kanssa on tarkoitus käynnistää prosessi, jossa tähdätään siihen, että valintakokeet eivät vaatisi niin paljon valmentautumista kuin nykyisin. Samalla valmennuskurssien merkitys pienenisi. Ylioppilastutkintolautakunnan ja korkeakoulujen välillä voisi myös olla nykyistä enemmän yhteistyötä.

Läheisempää kanssakäymistä Grahn-Laasonen toivoo myös lukioiden ja yliopistojen välille.

- Jo lukioaikana nuorilla saisi olla enemmän mahdollisuuksia kurkistaa yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin.

Vauhtia tutkimustulosten kaupallistamiseen

Hallitus on antanut kärkihankkeen arvon myös korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiselle. Tällä aiotaan edistää innovaatioiden kaupallistamista.

Tämä on kestoaihe, vaikka kansainvälisesti verraten Suomi pärjää yritysyhteistyössä oikein hyvin. Tutkimus- ja innovaationeuvoston viimeisen linjaraportin (2014) liiteosassa on kuva, jonka mukaan suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä OECD-maiden kärkeä. Raportin mukaan parhaiten tällä saralla kunnostautuneet viisi maata ovat Suomi, Slovenia, Itävalta, Unkari, Belgia.

- Mutta maailman parhaat yliopistot ovat parhaita myös tutkimustulosten kaupallistamisessa, ministeri muistuttaa.

- Huomisen kasvua tehdään sillä, että lisätään vuoropuhelua sekä tutkijoiden ja elinkeinoelämän kohtaamisia.

Yritysyhteistyön lisäksi Sanni Grahn-Laasonen haluaa korostaa tutkijoiden ja tutkimuksen vaikuttavuutta yleensä yhteiskuntaan. Hän toivoo tutkimustulosten nykyistä parempaa hyödyntämistä päätöksenteossa.

- Monella poliitikolla on liian valmiita mielipiteitä, hän tuumaa ja pitää kovin vahingollisena sitä, jos joillakin on sammunut usko edistykseen, tutkimukseen ja tieteeseen.

Pääomittamiseen tulossa uusia avauksia

Hallitus on linjannut, että kärkihankkeisiin sijoitetaan kaikkiaan 1,6 miljardia euroa. Tästä noin 600 miljoonaa menee teiden ylläpitoon ja parantamiseen. Miljardin euron jakautumisesta päätetään syyskuun alun budjettiriihessä.

Hallitusohjelman mukaan korkeakoulujen pääomittaminen on myös eräs kärkihanke. Yliopistojen lisäpääomittaminen oli vahvasti esillä Sanni Grahn- Laasosen oman puolueen vaaliohjelmassa.

VM:n budjettiesityksen mukaan valtio on varautunut pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, kuitenkin enintään 150 miljoonalla eurolla. Varainkeruu toteutetaan 1.11.2014-30.6.2017. Vastinrahapäätökset tehdään yhdellä kertaa loppuvuodesta 2017.

Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto katsoivat kesäkuun puolivälin tiedotteessaan, että tutkimus ja opetus eivät voi jäädä lahjoitusvarojen ja hyväntekeväisyyden varaan. Ministeri muistuttaa tähän, että yliopistojen valtionrahoitus on 1,7 miljardia ja kokonaispotista yksityisten lahjoitusten osuus on vain 0,03 prosenttia.

- Kun julkiset resurssit ovat niukat - niin kuin nyt, lahjoitusrahat ja pääomittaminen tarjoavat keinon rahoituspohjan laventamiseen. Ulkomailla esimerkiksi alumnitoiminta on vahvaa ja sitä kautta yliopistot saavat merkittäviä lahjoituksia.

Ministeri kertoo vielä, että osaksi kärkihankekokonaisuutta on valmisteilla myös toisenlaista pääomittamista. Tästä hän ei kuitenkaan tässä vaiheessa paljastanut enempää.

Teksti Kirsti Sintonen
Kuvat Veikko Somerpuro

• Painetussa lehdessä sivu 20