	6/14 pääsivu sisällys

Harvinaisia intohimoja yliopistorahoista

Yliopistorahat ovat harvoin, jos koskaan herättäneet yhtä paljon intohimoja kuin elokuussa ennen budjettiriihtä. Eniten kiistaa oli Aalto-yliopiston lisärahoista. Opetusministerin mukaan lisärahojen purku on ollut kaikkien yliopistojen tiedossa.

Pääministeri Matti Vanhasen toisessa hallituksessa tehtiin vuonna 2008 päätös Aalto- yliopiston lisärahoittamisesta. Samalla linjattiin, että raha tulee yliopistojen kilpailtavaksi vuoteen 2020 mennessä siten, että siirtäminen alkaa vuodesta 2015. (Ks. ?x3-palsta alla.)

Kevään kehysriihessä asia ei noussut tapetille. Kun valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotus tuli verkkoon, debatti alkoi ensin sosiaalisessa mediassa, vähitellen se laajeni mielipidepalstoille, pääkirjoituksiin ja valtakunnan pääuutisiin. Opetusministeri Krista Kiuru piti asiasta toimittajatapaamisen — toisena aiheena oli oppivelvollisuusiän pidentäminen.

OKM:n laskelmien mukaan vuosien 2009—2014 aikana Aalto-yliopistolle on kohdennettu toiminnan lisärahoitusta yhteensä 405 miljoonaa euroa. Opetusministerin mukaan lisärahoitus puretaan sovitusti.

— Tämä on ollut koko ajan niin Aalto-yliopiston kuin muidenkin yliopistojen tiedossa, Kiuru totesi.

Juhannuksen kieppeillä pidetyissä minihallitusneuvotteluissa tehtiin päätös yliopistojen lisäpääomittamisesta. OKM:n budjettiehdotuksen mukaan valtio varautuu pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti niiden keräämään yksityiseen pääomaan nähden, vuonna 2015 enintään 75 miljoonalla eurolla. Lisäksi kesän hallitusneuvotteluissa sovittiin, että yliopistojen perusrahoitukseen tehdään kertaluonteinen lisäys. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa summa oli 10 miljoonaa euroa.

Tämä lehti meni painoon 27. elokuuta eli samana päivänä kuin budjettiriihi alkoi. Lehden ilmestyessä Aallon lisärahojen samoin kuin muun yliopistorahoituksen tilanne on selvinnyt.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto lähettivät ennen budjettiriihtä tiedotteen, jossa ne toivoivat rahoitukseen pitkäjänteisyyttä jatkuvan poukkoilun sijaan.

puolittaminen ovat vieneet yliopistoilta neljän vuoden aikana kaikkiaan 200 miljoonaa euroa. Tämä on näkynyt hyvin monissa yliopistoissa väen vähentämiseen johtaneina yt-neuvotteluina. Samaan aikaan yliopistohenkilöstöltä kuitenkin vaaditaan koko ajan enemmän: lisää ohjausta, opetusta, julkaisuja, yhteiskunnallista vaikuttavuutta, kansainvälisyyttä. Yhtälö on mahdoton ilman lisärahoitusta, Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto painottavat.

Liitot toivovat yliopistojen ja tieteen valtionrahoitukseen pitkän aikajänteen rahoitussuunnitelmaa.

Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n puheenjohtaja Seppo Sainio pitää investointeja korkeakoulutukseen suorana investointina Suomen tulevaisuuteen.

— On hyvä pitää mielessä, että julkinen rahoitus korreloi opetuksen ja koulutuksen voimavaroihin. Hakijasuman purku ja ohjauksen vahvistaminen korkeakouluissa vaatisi tosi asiassa lisäpanostuksia, Sainio linjaa.

?x3 - Mitä Aallon erillisrahoitukselle pitäisi tehdä?

	— Aalto-yliopiston rahoituksen pitää olla ennakoitavissa ja valtion on pidettävä kiinni lupauksistaan — valtio on jo luistanut lisärahan suuruudesta. Lisärahoituksen pitää siirtyä ennakoitavalla ja ennalta sovitulla rytmillä kaikkien kilpailtavaksi lisärahaksi, ei savuverhoksi peittelemään muita leikkauksia. Yliopistojen keskinäinen nokittelu ei ole kenenkään etu, vaan meidän tulee yhdessä ajaa riittävää rahoitusta opetukseen ja tutkimukseen. Lauri Lehtoruusu Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen pj.

	— Koko yliopistorahoitukseen on tällä hallituskaudella kohdistettu liian suuret leikkaukset. Mielestäni Aallon lisärahoitus tulee aiemman linjauksen mukaisesti siirtää asteittain vuodesta 2015 alkaen kaikkien yliopistojen kilpailtavaksi laadun perusteella, mutta koska myös Aallon lisärahaa on tuntuvasti leikattu, siirron jaksotus on arvioitava huolella. Henna Virkkunen MEP, opetusministerinä 2008

	— Ajatus oli se, että Aalto saa alkuvaiheessa rauhan uusilla resursseilla hakea tuloksia, mutta vähitellen lisäresurssit saatetaan kilpailun piiriin, jolloin Aalto pärjää kilpailussa jos sen laatu on riittävä suhteessa kilpailijoihin. Nyt näyttää siltä, että kyse ei ole aidosta kilpailusta vaan ylimääräisellä satsauksella ryhdytäänkin kompensoimaan valtion määrärahojen leikkauksia. Yliopistoreformi oli tärkeä tulevaisuutemme kannalta eikä sitä pitäisi näin lyhytjänteisesti vesittää. Matti Vanhanen Toimitusjohtaja, perheyritysten liitto Pääministerinä 2008

teksti Kirsti Sintonen

Painetussa lehdessä sivu 6