Meidän on asiantuntemus

Näinä viikkoina vietetään yliopistojen avajaisia. Akateeminen yhteisö on koolla ja kampus eläväinen. Toteutamme kouluajoista asti juontuvaa opiskelun vuosirytmiä, joka säätelee yliopistoyhteisön elämää monin tavoin.

Syyskuu merkitsee meille samanlaista tuoretta aloitusta kuin uusi vuosi. Uuden vuoden lupausten sijaan tulevat uuden syksyn virkeät suunnitelmat.

Syksy tuo jälleen kerran myös epävarmuutta sekä yliopistoille että tutkimuslaitoksille. Hallitusohjelma ennakoi yliopistoille toimintamenojen leikkausta ja yliopistoindeksin osittaista jäädyttämistä. Valtion tutkimuslaitoksia odottaa sektoritutkimuksen rakenneuudistus, joka merkinnee suurempia laitoskokonaisuuksia ja tiiviimpää yhteistyötä yliopistojen kanssa.

Hallitusohjelman toteutuksen aikataulusta ei vielä ole tietoa. Sen sijaan jo alkusyksystä on tarkoitus pohjustaa yliopistojen profilointia ja keskinäistä työnjakoa Suomen yliopistot UNIFI ry:n työryhmissä. Näitä on perustettu humanistiselle sekä kasvatus-, luonnon- ja yhteiskuntatieteelliselle alalle.

Yliopistot nimesivät työryhmiin edustajansa ja jotkut niistä vielä ohjausryhmän edustajiensa tueksi. Tarkoitus on saada työ valmiiksi jo lokakuun loppuun, jotta tuloksia voidaan hyödyntää uudessa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. Valtioneuvosto hyväksynee sen entisen tavan mukaan loppusyksystä seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Tänä syksynä valmistuu myös opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esitys yliopistojen uudeksi rahoitusmalliksi.

Paljon on siis meneillään. Jo viimeaikaisten muutosten pyörteissä yliopistoväen työmotivaatio on ollut koetuksella, eikä yliopistouudistuksen jälkeen luvattua työrauhaa tunnu tulevan. Pitkäjänteistä työtä haittaa edelleen myös määräaikaisten työntekijöiden liian suuri osuus: professoreista 27 prosenttia on määräaikaisissa työsuhteissa.

Yliopisto on perinteisesti ollut syvän sitoutumisen ja työlle omistautumisen yhteisö. Sitoudumme vahvasti tutkimus- ja koulutusalaamme, tiedon tuottamiseen ja avoimeen jakamiseen sekä oman osaamisemme kehittämiseen. Olemme toisaalta identifioituneita pienyhteisöihimme kuten tutkimusprojektiin, oppiaineeseen tai laitokseen, toisaalta tieteenalamme maailmanlaajuiseen verkostoon. Yliopisto on enemmän kuin työpaikka: se on akateeminen yhteisö. Siihen sitoutumista kannattaa vaalia.

Sitoutumisen ja osallistumisen suhde on vastavuoroinen. Yliopistoyhteisöön sitoudutaan osallistumalla; sitoutuminen tuottaa osallistumista; osallisuus sitouttaa. Yliopistouudistus on kaventanut tutkimusja opetushenkilökunnan mahdollisuuksia vaikuttaa yliopistojen päätöksentekoon. Yliopistojen erityishaasteena onkin nyt taata uudenlaisia osallistumisen foorumeita henkilökunnalleen.

Emme halua kommentoida ulkoapäin emmekä arvioida jälkeenpäin vaan vaikuttaa ajoissa akateemisissa yhteisöissämme. Meillä on substanssitieto. Meillä on vahva rooli tiedon ja sen uudistumisen jatkumossa sekä tiedon yhteiskunnallisessa hyödyntämisessä. Me hallitsemme tieteen- ja opetusalamme historian ja nykytilan Suomessa ja maailmalla.

Tiede- ja koulutuspoliittisia kysymyksiä — esimerkiksi yliopistojen työnjakoa tai suhdetta valtion tutkimuslaitoksiin — ei voida mitenkään ratkaista ilman meidän asiantuntemustamme

Maarit Valo
maarit.valo@jyu.fi
Professoriliiton puheenjohtaja

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 2