6/08

  • pääsivu
  • sisällys
  •  

    - Poukkoilevaan tutkimusrahoitukseen ja hallinnolliseen byrokratiaan liittyy ongelmia, joita pyrimme karsimaan, Aalto-korkeakoulusäätiön hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta linjaa.

     
    Keskustele aiheesta

    Aalto-yliopisto tähtää edelläkävijäksi

    Aalto-yliopisto haluaa avointa yhteistyötä muiden yliopistojen kanssa. Nurkanvaltaukset eivät ole mielessä. Tätä vakuuttavat Aalto-korkeakoulusäätiön hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta ja varapuheenjohtaja Marja Makarow. Tulevaisuus näyttää, pitääkö tieteenalojen kirjoa laventaa nykyisestä.

    Uusi yliopisto haluaa vetää lahjakkuuksia edelläkävijätutkimuksen ja nykyistä parempien urapolkujen avulla. Myös palkkauksella on oma merkityksensä.

    Aalto-korkeakoulusäätiön hallitus nimitettiin valtioneuvoston istunnossa 14. elokuuta. Uunituore hallitus piti ensimmäisen kokouksensa ja esittäytyi medialle heti seuraavana päivänä. Kaikki muut jäsenet olivat kokoustauolla pidetyssä tiedotustilaisuudessa paikalla paitsi Boston Universityn rehtori Robert A. Brown, jonka lento New Yorkista myöhästyi. Brown ehti kyllä mukaan hallituksen kokouksen iltapäivän osuuteen.

    Hallituksen puheenjohtaja Kone Oyj:n toimitusjohtaja Matti Alahuhta kehui esittäytymistilaisuudessa hallitusta hienoksi tiimiksi. Samaa hän ja varapuheenjohtajaksi valittu Euroopan tiedesäätiön pääjohtaja Marja Makarow korostavat myös Acatiimi-lehden haastattelussa.

    Jäsenet eivät ole tahojensa edunvalvojia

    Ensimmäisessä kokouksessa säätiön hallitus löi lukkoon kokousaikataulun tämän vuoden loppuun. Kokouksia pidetään kerran kuussa. Vaikka arvovaltaisilla jäsenillä on monta muutakin rautaa tulessa, yhteisiä kokousaikoja löytyi Alahuhdan mukaan hämmästyttävän hyvin.

    - Tämä osoittaa kaikkien vahvaa sitoutumista uuden yliopiston kehittämiseen, hän toteaa.

    Hallituksen puheenjohtaja on näyttänyt itse esimerkkiä luopumalla monista muista luottamustoimistaan. Hän on jättänyt puheenjohtajuudet Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja sveitsiläisen IMD:n (International Institute for Management Development) hallituksissa sekä jäsenyyden TKK:n hallituksessa.

    Säätiön hallitus aikoo järjestää tulevat kokouksensa vuoroin TKK:n, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun tiloissa. Näin hallituksen jäsenet pääsevät heti tutustumaan Aalto-yliopiston eri osiin.

    Hallituksen jäsenistä viisi on valtioneuvoston nimittämää ja kaksi, toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry:stä ja taloustieteen professori Bengt Holmström MIT:sta, nimesi Elinkeinoelämän keskusliiton EK. Alahuhta korostaa, että hallitustyöskentelyssä jäsenet eivät ole minkään tahon tai osa-alueen edunvalvojia.

    - Hallitusten jäsenten taustat eivät näy mitenkään. Se on lähtökohta. Kaikki olemme tulleet tähän mukaan siinä hengessä, että tuomme työhön oman osaamisemme, puheenjohtajisto vakuuttaa.

    Rehtorin rooli lähenee toimitusjohtajaa

    Ensimmäisen kokouksen agendan keskeisin asiakohta oli Aalto-yliopiston rehtorin valintaprosessin käynnistäminen. Kansainvälinen avoin haku on käynnistynyt ripeästi, ja mukaan on valjastettu myös hakukonsulttiyritys, jolla on kokemusta akateemisen maailman rekrytoinneista.

    - Henkilöllä tulee olla vahva akateeminen tausta. Rehtorin tulee nousta oman ekspertiisinsä yläpuolelle ja nähdä kokonaisuudet. Hän pystyy luomaan uutta ja myös toteuttamaan. Olemme varmoja, että tällainen henkilö löytyy, Alahuhta toteaa.

    Uudelta rehtorilta edellytetään suomen tai ruotsin kielen taitoa. Vaikka kyseessä on kansainvälinen haku, varsinkin uuden yliopiston alkuvaiheen tekee sujuvammaksi, jos rehtori osaa jompaakumpaa kotimaista kieltä.

    Rehtori aiotaan valita tämän syksyn aikana. Alahuhta pitää tätä säätiön hallituksen alkukauden tärkeimpänä tehtävänä.

    Uuden yliopistolain myötä rehtorin asema vahvistuu. Häntä voi luonnehtia yliopiston toimitusjohtajaksi. Hallituksen kokouksissa rehtori toimii esittelijänä. Muun muassa oikeusoppineiden piirissä on esitetty arveluja siitä, että rehtorin ja yliopiston hallituksen puheenjohtajan välinen suhde voi muodostua ongelmalliseksi. Vahva hallituksen puheenjohtaja voi alkaa johtaa yliopistoa. Paljon riippuu tietysti kyseisistä henkilöistä.

    Matti Alahuhta ei näe asiassa ongelmaa. Yritysmaailmassa hän on tottunut toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan selkeään tehtävien jakoon.

    - Nimityksen jälkeen rehtori luonnollisesti ottaa ohjat yliopiston kehittämisestä ja hallituksen rooli on tukea tätä. Kaikessa johtamisessa on kyse siitä, mitä vahvempia ja parempia henkilöitä tehtäviin saadaan, sitä parempi. Tämä on niitä asioita, joista olisin työssämme kaikkein vähiten huolissani.

    Makarowin mukaan uusi yliopistolaki antaa eväät rehtorin ja hallituksen työnjaosta. Rehtori on toteuttaja. Uuden lain myötä rehtorin valta kasvaa myös henkilöstöasioissa.

    Innostuneet ihmiset tuloksentekijöinä

    Hallitus päättää muun muassa säätiön strategiasta, toimintaa ja taloutta koskevista asioista sekä muista laajakantoisista suunnitelmista. Isoja strategisia linjauksia hallitus ei luonnollisesti ehtinyt ensimmäisessä kokouksessaan tehdä. Keskeisenä tavoitteena on parantaa opiskelun, opettamisen ja tutkimuksen toimintaedellytyksiä. Hallituksen tärkeä tehtävä on luoda mahdollisuudet tälle muutokselle.

    Aaltouniversity-sivustolla on jonkin verran henkilöstöä koskevia asioita. Siellä todetaan esimerkiksi “henkilöstöpalvelut halutaan nostaa samalle tasolle kuin parhaissa yrityksissä”. Mikä on säätiön hallituksen rooli henkilöstöasioissa?

    - Hallituksen roolina on käynnistää kehittämishankkeet, jotka mahdollistavat joustavan palvelujen saannin ja valintansa jälkeen vetovastuun tästä ottaa rehtori. Innostuneet ihmiset saavat aikaan tulokset. Rehtorin keskeinen profiili on se, että hän on innostava ihmisten johtaja, Alahuhta täsmentää.

    - Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö yliopiston kaikissa toiminnoissa on tietenkin kaiken menestymisen perusta. Ykkösluokan yliopiston tavoitteena on ilmapiiri, jossa koko henkilöstö on samassa veneessä ja kunnianhimo on korkealla. Koko henkilöstön mukaan ottamisessa muutokseen on tonttia kaikilla suomalaisilla yliopistoilla, Makarow sanoo.

    Henkilöstön jaksaminen on koetuksella kaikissa yliopistoissa. Teknillisessä korkeakoulussa muutama vuosi sitten tehty työhyvinvointiselvitys osoitti, että lähes kolmannes professoreista on burn-outin partaalla. Tilanne on tuttu TKK:n hallituksessa istuneelle Alahuhdalle.

    - Kun keskustelee professorien kanssa, selkeä viesti on se, että rahoituksen hakemiseen ja raportointiin liittyvä byrokratia vie kohtuuttomasti aikaa ja energiaa. Se koetaan tosi suureksi rasitteeksi varmaan kaikissa yliopistoissa. Kun on luonut vahvan tutkimusalueen, pitäisi voida keskittyä siihen. Poukkoilevaan rahoitukseen ja byrokratiaan liittyy ongelmia, joita pyrimme karsimaan, Alahuhta linjaa.

    Makarowin mielestä isojen tutkimushankkeiden ja konsortioiden vetäminen on valtava rasitus. Niihin liittyviä hallinnollisia tehtäviä tulisi antaa yhä enemmän muiden kuin tutkimuksen johtajan kontolle.

    Alahuhta nostaa vielä esille sen, että opetushenkilöstöä on liian vähän. Epäedullinen opettajien ja opiskelijoiden lukumääräsuhde heikentää opetuksen laatua ja tehoa, sekä suomalaisten yliopistojen sijoituksia kansainvälisissä rankingeissä.

    - Tavoitteenamme on opiskelijakeskeinen kulttuuri. Nyt tilanne on kaukana siitä. Ryhmäkokoja tulee saada pienemmiksi. Tämä kohentaisi myös opettajien ja opiskelijoiden välistä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, Alahuhta näkee.

    Tutkijan urapolkuihin erityishuomio

    Elokuun puolivälin esittäytymistilaisuudessa puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja nostivat henkilöstöä koskevista asioista ennen kaikkea esille nykyistä houkuttelevammat urapolut. Makarow kiinnitti huomiota varsinkin tutkijanuraan, jonka karikoiden poistamista hän oli miettimässä viime keväänä työnsä päättäneessä opetusministeriön työryhmässä.

    - Ennen kaikkea nuorille tulevaisuuden tähdille tulee tehdä nykyistä parempia ja varmempia uranäkymiä. Emme saa lahjakkaita tutkijanalkuja, jos heillä ei ole tiedossa nykyistä ennakoitavampaa uraa, hän painottaa.

    Alahuhta tietää yritysmaailmasta, että kilpailu kaikista parhaista voimavaroista on kiristymässä.

    - Pitkäjänteiselle tutkimukselle pitää luoda edellytykset, hän korostaa.

    - Ja pitkäjänteisyyteen kuuluu ennen kaikkea kestävä rahoitus, Makarow lisää. Tämä on sekä resurssi- että positiokysymys.

    Tutkijoille on suunnitteilla yleisen urapolun rinnalle ns. tenure track -malli, jossa tohtorintutkinnon jälkeen on mahdollisuus edetä portaittain, arviointien kautta professoriksi seitsemässä vuodessa. Niin tutkijoiden kuin muun henkilöstönkin rekrytoinnissa aiotaan kiinnittää erityistä huomiota kansainvälisyyteen.

    Edelläkävijätutkimus houkuttaa huippuja

    Alahuhta korosti 15. elokuuta pidetyssä säätiön hallituksen tiedotustilaisuudessa, että Aalto-yliopistolla on tavoitteena hyvä yhteistyö muiden yliopistojen kanssa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Aalto-yliopisto haluaa olla mahdollisimman läpinäkyvä.

    Kilpailu kuitenkin kiristyy ja muissa yliopistoissa esiintyy pelkoa siitä, että Aalto-yliopisto imee parhaimmat tutkijakyvyt muun muassa paremmilla palkoilla. Säätiöperustaisella yliopistolla voi olla enemmän liikkumavaraa palkkapolitiikassa. Tosin yliopistotyönantajan tuleva järjestäytyminen on vielä avoinna oleva kysymys. Ainakin alkuvaiheessa kaikki yliopistot ovat liittymässä Suomen yliopistojen työnantajayhdistykseen (Syty).

    - Uudistuksen yksi osa on se, että se antaa palkkaukseen enemmän joustavuutta, Alahuhta sanoo.

    Alahuhta ja Makarow pitävät palkkausta tärkeänä, mutta sitä enemmän merkitystä on houkuttelevilla tutkimusympäristöillä.

    - Tärkein tekijä on kuitenkin aina se, että paikka, missä tehdään edelläkävijätyötä, vetää puoleensa parhaita lahjakkuuksia, Alahuhta tietää yritysmaailmastakin. Mutta palkkiokysymyskään ei saisi hänen mielestään olla esteenä rekrytoinnissa.

    Myös Makarow painottaa edelläkävijätutkimuksen merkitystä keskeisenä houkutuskeinona.

    - Huippu ei muuta maata tai yliopistoa paremman palkan perässä, vaan sen takia, että voi työskennellä laadukkaassa tutkimusympäristössä, jolla tarkoitetaan kollegojen, tutkimuslaitteistojen ja palvelujen tasoa, Makarow muistuttaa.

    Hän on huolissaan tutkimuksen infrastruktuurirahoituksesta, johon Suomen Akatemian

    hallituskin kiinnitti huomiota ennen elokuun lopun budjettiriihtä. Akatemian laskelmien mukaan tähän tarvittaisiin pikaisesti 40-60 miljoonaa euroa.

    Nurkanvaltauksiin ei lähdetä

    Aalto-yliopistoa on pidetty ennen kaikkea tekniikan, kaupan ja taiteen liittona.

    Elokuun puolivälin esittäytymisinfossa hallituksen jäseniltä kysyttiin, riittävätkö uudelle yliopistolle nämä tieteenalat, vai tarvitaanko kansainväliselle huipulle pääsyyn laajempaa alojen kirjoa. Suomalaisten yliopistojen asemat paljon mainostetulla Shanghai-listalla nousivat kohisten vasta, jos Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopiston yhdistyisivät.

    MIT:ssa professorina toimiva Bengt Holmström oli tiedotustilaisuudessa sitä mieltä, että uudessa yliopistossa tulisi olla laajempi tieteenalavalikoima. MIT:ssa ovat edustettuina myös yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet.

    - Aalto-yliopisto ei lähde nurkanvaltauksiin vaan pyrkii tasapainoiseen, hyvään yhteistyöhön, Makarow tähdentää.

    Helsingin yliopiston entinen vararehtori korostaa TKK:n ja Helsingin yliopiston erinomaista yhteistyötä huipputasolla monella tieteen saralla. Tästä ovat osoituksena muun muassa yhteiset tutkimuslaitokset HIIT (Helsinki Institute for Information Technology) ja HIP (Helsinki Institute of Physics). Lisäksi yhteisiä hankkeita on nanoteknologiassa ja aivokuvantamisessa.

    Myös Alahuhta korostaa avointa yhteistyötä. Oppiaineiden ja tieteenalojen kirjoa tullaan varmaan pohtimaan hallituksessa.

    - Jatkossa pitää tosiaan miettiä, puuttuuko tieteenalojen joukosta sellaisia, joita siellä olisi hyvä olla. Globaalit ongelmat ovat niin monimutkaisia, että pelkät teknologiset ratkaisut eivät enää riitä. Tarvitaan asiantuntijoita, esimerkiksi yhteiskuntatieteilijöitä välittämään tietoa kansalaisille. Juuri yhteiskuntatieteitä saatettaisiin tarvita mukaan, ainakin yhteistyölinkkinä muiden yliopistojen kanssa, Makarow ennakoi.

    Hallitus tukee rahoituksen hankintaa

    Valtio sijoittaa Aalto-yliopiston peruspääomaan 500 miljoonaa ja elinkeinoelämä 200 miljoonaa euroa. Tähän mennessä elinkeinoelämän puolen rahoituksesta on kasassa noin 120 miljoonaa, ja Etelärannan suunnalta vakuutellaan, että loputkin 200:sta on koossa määräaikaan 2010 mennessä. Alahuhdan saamien tietojen mukaan rahoituksen hankinta etenee ihan aikataulussa.

    - Peruspääoman keräämisessä säätiön hallituksella ei ole erityistä roolia, vaan vetovastuu on EK:n taholla. Hallitus tietysti tukee tätä toimintaa, Alahuhta kommentoi.

    Ajan myötä päävastuu varainkeruusta siirtyy yliopistolle.

    Maan hallitus on päättänyt, että uuden yliopiston toimintamenoihin luvattu 100 miljoonan

    euron potti tulee kaikkien yliopistojen kilpailtavaksi asteittain vuoteen 2015 mennessä. Tämä voi sattua huonoon saumaan Aalto-yliopiston kannalta: se on juuri päässyt vauhtiin ja ehtinyt ehkä laajentaakin toimintojaan. Alahuhta ei vielä halua ennakoida tätä tilannetta.

    - Tähänkin kysymykseen paneudumme varmasti jatkossa.

    Uusi yliopisto aloittaa toimintansa elokuussa 2009, ja Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun toiminta siirtyy kokonaisuudessaan säätiön toiminnaksi vuoden 2010 alussa.

    Aallon henkilöstölle muutostukihanke

    Aalto-yliopiston muodostamissa kolmessa korkeakoulussa on käynnistetty viime keväänä muutostukihanke, jonka tarkoituksena on helpottaa henkilöstön siirtymistä uuteen yliopistoon. Hankkeen tavoitteena on turvata henkilöstön mahdollisuus osallistua uuden yliopiston suunnitteluun, antaa tukea ja valmennusta esimiehille ja tarjoa koulutusta ammatillisen osaamisen kehittämiseen. HSE:n, TaiKin ja TKK:n normaali henkilöstökoulutus on avattu “innokumppaneille”.

    Uudet työnohjausryhmät, coachingit, ovat aloittaneet syyskuussa toimintansa. Omat ryhmänsä on muun muassa esimiehille, tutkijoille ja suunnittelijoille. Koulutuspäällikkö Kaija Meriläinen TKK:lta kertoo, että ryhmänsä ovat saamassa myös Aalto-kirjaston henkilöstö sekä opintosihteerit. Myös yhteinen mentorointi on päässyt vauhtiin.

    Lisäksi kolmessa korkeakoulussa järjestetään muutosta tukevia orientoitumistilaisuuksia, joissa asiantuntijapuhujat käyvät antamassa evästystä muutostilanteisiin.

    Jatkossa esimiesvalmennukset järjestetään myös yhdessä. Tulossa on myös kansainvälistymiskoulutusta. Muutos säätiöpohjaiseksi yliopistoksi merkitsee myös sitä, että taloushallintoon liittyvä koulutus on tärkeällä sijalla. Lisäksi henkilöstöhallinnon väki tarvitsee koulutusta, joka liittyy palvelussuhdelajin muutokseen.

    - Muutosteema kulkee läpäisyaiheena kautta koko koulutuksen, Meriläinen toteaa.

    Aalto-yliopiston valmisteluun liittyy myös 7- 8 teemaryhmän koolle kutsuminen. Yksi teemaryhmä on henkilöstöprosesseja varten. HSE:ssa ja TaiKissa ihmisiä näihin ryhmiin haettiin jo kesällä, TKK:n henkilöstölle asiasta lähetettiin rehtorin kirje elokuun lopulla. Projektipäällikkö Mauri Airila TKK:lta kertoo, että vetäjien valitseminen on meneillään.

    - Tarkoituksena on, että jokainen ryhmän jäsen lyö Aalto-lippiksen päähänsä ja kaikki työskentelevät unelmien yliopiston puolesta unohtaen reviirinsä, professori Airila kuvaa.


    Teksti: Kirsti Sintonen