Onko yliopiston
johtosääntö
yliopiston johdon
sääntö?
Uuden yliopistolain valmistelu etenee aikataulun
mukaisesti. Lakiluonnos lähti laajalle lausuntokierrokselle
14.8.2008 ja lausuntojen antamisen
määräaika menee umpeen 15.10.2008. Jo
loppukeväästä oli mahdollista kommentoida lakiluonnoksen
silloista vaihetta, mutta nyt lausunnolle
lähtenyt luonnos ei perustelujen lisäystä
lukuun ottamatta kuitenkaan ole keväisestä
versiosta olennaisesti muuttunut. Uusi yliopistolakiesitys
on tarkoitus antaa eduskunnalle heti
alkuvuodesta 2009.
Uusi yliopistolakiesitys käsittelee yliopistojen
taloudellista asemaa, organisaatiota, hallintoa,
henkilöstöä, tutkimusta ja opetusta sekä opiskelua.
Varsinaisesti yliopistojen tehtäviin ei näytä
olevan tulossa muutoksia, mutta taloudellisen
aseman muuttuminen tulee vaikuttamaan yliopistojen
hallintoon ja henkilöstöön.
Alkukesästä annetuissa kommenteissaan Professoriliitto
on kiinnittänyt huomiota hallinnon
järjestämiseen siten, että tieteellinen asiantuntemus
säilyy päätöksenteossa riittävässä laajuudessa.
Virkasuhde tulisi säilyttää pääasiallisena
työsuhdemuotona ainakin tutkimus- ja opetushenkilökunnalle.
Professuurien ja muiden opetusvirkojen
kelpoisuusvaatimukset tulisi edelleenkin
säätää joko laissa tai asetuksessa ja professorin
valinnan on oltava yhdenmukainen perustuen
tieteelliseen vertaisarviointiin. Siirtymäkauden
säädösten on oltava riittävän selkeitä
voimaanpanolaissa. Uudistuksen yhteydessä ei
saa asettaa Suomen Akatemian akatemiaprofessorin
ja akatemiatutkijan tehtäviä uhanalaisiksi
eikä siirtää niitä yliopistojen alaisuuteen.
Mielenkiintoista lakiluonnoksessa on se, että
osa aiemmin lakiin tai asetuksiin sisällytetyistä
asioista näyttää tulevan yliopistojen johtosäännöissä
määriteltäviksi. Tällaisia asioita ovat mm.
yliopistojen sisäisen hallinnon järjestäminen ja
virkojen kelpoisuusehdot ja nimityskäytännöt. Kun asiat jäävät yliopistojen
omissa johtosäännöissä
määriteltäviksi, on vaarana,
että tapahtuu eriytymistä.
Esimerkiksi professuurien
kelpoisuusvaatimukset
voivat jatkossa
poiketa toisistaan yliopistokohtaisesti.
Pahimmillaan
tämä lisää vaaraa yksittäisten
yliopistojen arvostuksen erilaistumiseen.
Yksi suomalaisen yliopistolaitoksen voima
on juuri homogeeniset ja tasalaatuiset yliopistot.
Paradoksaalisesti lakiehdotuksen 42 §:n perusteluissa
todetaan opiskelijoiden valinnasta
yliopiston hallitukseen, että koska nykyisin siitä
säädetään johtosäännöissä, valintakäytäntö on
eri yliopistoissa eriytynyt ja uudessa laissa se on
säädettävä yhdenmukaisesti. Lakiehdotuksen
mukaan on siis tärkeämpää säätää yhdenmukainen
menettely opiskelijoiden nimittämiseksi yliopistojen
hallituksiin kuin professorien valitsemiseksi
tehtäviinsä.
Tuleva syksy ja ensi vuosi ovat tärkeää aikaa,
jolloin kaikissa yliopistoissa laaditaan johtosäännöt.
Koska se koskettaa henkilöstöä ja yliopistojen
perustehtäviä, on välttämätöntä, että henkilöstöryhmien
edustajat ovat mukana johtosääntöjä
laativissa työryhmissä. On vaara, että työ
tehdään keskushallintojohtoisesti ja siihen pääsevät
täysipainoisesti osallistumaan vain hallintovirkamiehet.
Tällöin johtosääntöjen painotukset
voivat olla jopa yliopistojen tieteellistä työskentelyä
vaikeuttavia.
Uuden yliopistolaitoksen onnistuminen ja
tieteen tason parantaminen entisestään on kaikkien
tavoitteena. Henkilöstön on päästävä osallistumaan
valmistelutyöhön myös yliopistotasolla.
Muussa tapauksessa yliopistojen johtosäännöstä
tulee johdon antama sääntö ja opetusministeriön
uutta yliopistolakia koskevassa tiedotteessa
oleva lause “Yliopistouudistusta on valmisteltu
tiiviisti yhteistyössä yliopistojen ja keskeisten
sidosryhmien kanssa” jää vain osittaiseksi
totuudeksi ja peräti ohueksi.
Risto Laitinen
puheenjohtaja, Professoriliitto
|