Pedaforumista ideoita tutkimusperusteisuuden mietintään

Yliopistojen opetusalan liitto YLL:n tiedepoliittinen työryhmä on lähtenyt kartoittamaan ja opetusalan henkilöstön realistisia mahdollisuuksia opetuksen ja tutkimuksen yhdistämiseen. Se, mitä tutkimusperusteisuus tarkoittaa ohjeistuksissa ja käytännön tasoilla eri yliopistoissa ja eri tieteenaloilla ja yksiköissä, on määritelty hyvin eri tavoin, jos lainkaan.

Pedaforumissa 6.6.2019 haimme työpajatyöskentelyllä käytännön kokemuksia ja kehitysajatuksia yliopistojen opetustehtävissä työskenteleviltä. Työpajan pienryhmissä määriteltiin tutkimusperusteisuutta arjen käytäntöjen tasolla neljästä keskeisestä näkökulmasta: Tutkimusperusteisuus työsuunnitelmissa, opetuksen toteutustavat, julkaiseminen sekä opiskelijoiden osallistaminen.

Työsuunnitelmien tasolla tutkimusperusteisuus toteutuu tai ei toteudu lainkaan. Opetuspainotteisessa tehtävässä on määritetty selkeä tutkimusperiodi. Toinen ääripää on se, että työsuunnitelmaa ei laadita lainkaan. Tähän väliin sijoittuu luontevasti esimerkiksi tieteenalat, jossa kaikki opetus on lähtökohtaisesti tutkimusperusteista ja tämä huomioidaan myös työsuunnitelmassa.

Tutkimusjaksokäytänne on turvaamassa substanssitutkimusta tai opetuksen kehittämiseen liittyvää tutkimusaikaa työsuunnitelmassa, mutta toteutustavat vaihtelevat tässäkin. Joissakin yliopistoissa tutkimusperiodi vähentää vuotuista kontaktiopetusaikaa. Tutkimusperiodikäytänne saattaa kiertää oppiaineen sisällä, jolloin se on mahdollista tietyin vuorovuosin kaikille halukkaille. Valitettavan yleinen käytäntö on kuitenkin se, että kontaktiopetus siirretään muille periodeille. Järjestely ei edesauta työsuunnitelman tasolla tutkimusperusteisen opetuksen kehittämistä ja toteuttamista.

Työnsisältö määrittää tutkimusperusteisuutta enemmän kuin yksittäiset kurssit ja päinvastoin. Yksittäisiä kursseja on vaikea toteuttaa tutkimusperustaisuutta hyödyntäen, ellei se ole opetuksen luonnollinen lähtökohta. Työn kokonaiskuva on riippuvainen yksikön ja muiden hallintotasojen johtamiskäytänteistä. Tähän kytkeytyy myös tutkimusorientaatio osana urakehitystä niin substanssitutkimuksessa kuin opetuksen kehittämisessä.

Tutkimusten raportointivelvoitteissa on selkeitä eroja ja mielenkiintoisia perusteita. Hallinnon suuntaan halutaan näyttää työn tuloksia, joita tuloksia käytetään myös rahoitusperusteina. Opetuksen kehittäminen on noussut vähitellen oman alan substanssitutkimuksen rinnalle. Oman alan kansallisia ja kansainvälisiä julkaisukanavia hyödynnetään substanssitutkimuksen raportoinnissa. Pedagogisen kehittämisen tiimoilta käytetään myös erilaisia julkaisukanavia ja yhteisen kehittämisen tiimoilta laaditaan yhteisiä julkaisuja jaettavaksi edelleen. Opetuksen kehittämiseen liittyviä pedagogisia kysymyksiä kaivataan myös opetussuunnitelmissa.

Perusopintotasolla opetussisältöjen avaaminen opetuksen kehittämisen näkökulmasta on tärkeää. Opintojen edetessä opiskelijoiden rooli kasvaa pienimuotoisen aineistonkeruuseen ja -analyysiin, tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen. Opiskelijat ovat tai pitäisi olla tutkimusperusteisen opetuksen aktiivitoimijoita

Opetuksen kehittäminen ja oman alan substanssitutkimus ovat keskeisiä elementtejä yliopistoissa opettaville tieteenalasta riippumatta. Työsuunnitelmakäytänteitä kehittämällä jokaisella yliopistossa opettavalla täytyy olla mahdollisuus oman alansa tutkimuksen hyödyntämiseen ja opetuksen kehittämiseen niin täydentävällä kuin budjettirahoituksellakin.



Erja Kosonen
YLL 1. varapj. ja tiedepoliittisen työryhmän puheenjohtaja

Painetussa lehdessä sivu 44