Säädyistä,
luokista ja
professoreista
Professoriliiton jäsentilaisuus pidetiin tänä
keväänä Ritarihuoneella Helsingissä.
Koolla oli 160 liiton jäsentä puolisoineen.
Tälläkin kertaa ohjelmassa oli paikkaan
sopivia puheenvuoroja sekä niiden
jälkeistä yhdessäoloa. Professori Laura Kolbe kertoi
havainnollisen kuva-aineiston avulla luokka-Suomesta,
sen murroksista ja jatkuvuuksista.
- Luokkien kuolema ei ole totta. Turun sosiologit
ovat laskeneet niitä kahdeksan. Sosiaalista sekoittumista
toki tapahtuu ja keskiluokan osuus kasvaa.
Poliittiset puolueet ovat säätyjärjestelmän jatkajia,
Kolbe kertoi aatelisvaakunoiden koristamassa salissa.
Professori emeritus Seikko Eskola piti alustuksen
professoreista poliittisina vaikuttajina. Nyt istuva
eduskunta on ensimmäinen, jossa ei ole yhtään professorina
kansanedustajana. Tällä vuosituhannella
heitä ollut neljä: Kalevi Olin, Erkki Pulliainen, Sirpa
Asko-Seljavaara ja Martti Tiuri.
Toista oli aiemmin. Itsenäisyyden ajalla on ollut 10
hallitusta, joissa on ollut professori pääministerinä.
Vielä 1980-luvulla oli kaksi professoria ministereinä:
Vappu Taipale ja Gustav Björkstrand.
- Professorien määrä valtioneuvostossa oli iso
kun professoreitten määrä yliopistoissa oli pieni.
Viimeisten 30 vuoden aikana valtioneuvoston istunnoissa
ei ole ollut professoria muuten kuin Helsingin
yliopiston kansleri, joka saa olla paikalla, kun käsitellään
yliopistoasioita, Eskola totesi.
Muutoksen taustalla Eskola näki politiikan ammattimaistumisen
sekä sen, että kansanedustajan
tehtävästä on tullut kokopäiväinen toimi.
-Vieraannuttaako nykyinen tutkijantaival politiikasta?
Ehkä politiikkaan voisi lähteä, kun oma yliopistoura
on jo ohi, hän kannusti.
Kirsti Sintonen
Seikko Eskolan Professorimatrikkeliin kirjoittama
artikkeli Professorit Suomen historiassa ja yhteiskunnassa
löytyy www.professoriliitto.fi/professorit/historiaa/
- Painetussa lehdessä sivu 39
|