ACATIIMI 5/16 tulosta | sulje ikkuna

Säädyistä, luokista ja professoreista

Professoriliiton jäsentilaisuus pidetiin tänä keväänä Ritarihuoneella Helsingissä. Koolla oli 160 liiton jäsentä puolisoineen. Tälläkin kertaa ohjelmassa oli paikkaan sopivia puheenvuoroja sekä niiden jälkeistä yhdessäoloa. Professori Laura Kolbe kertoi havainnollisen kuva-aineiston avulla luokka-Suomesta, sen murroksista ja jatkuvuuksista.

- Luokkien kuolema ei ole totta. Turun sosiologit ovat laskeneet niitä kahdeksan. Sosiaalista sekoittumista toki tapahtuu ja keskiluokan osuus kasvaa. Poliittiset puolueet ovat säätyjärjestelmän jatkajia, Kolbe kertoi aatelisvaakunoiden koristamassa salissa.

Professori emeritus Seikko Eskola piti alustuksen professoreista poliittisina vaikuttajina. Nyt istuva eduskunta on ensimmäinen, jossa ei ole yhtään professorina kansanedustajana. Tällä vuosituhannella heitä ollut neljä: Kalevi Olin, Erkki Pulliainen, Sirpa Asko-Seljavaara ja Martti Tiuri.

Toista oli aiemmin. Itsenäisyyden ajalla on ollut 10 hallitusta, joissa on ollut professori pääministerinä. Vielä 1980-luvulla oli kaksi professoria ministereinä: Vappu Taipale ja Gustav Björkstrand.

- Professorien määrä valtioneuvostossa oli iso kun professoreitten määrä yliopistoissa oli pieni. Viimeisten 30 vuoden aikana valtioneuvoston istunnoissa ei ole ollut professoria muuten kuin Helsingin yliopiston kansleri, joka saa olla paikalla, kun käsitellään yliopistoasioita, Eskola totesi.

Muutoksen taustalla Eskola näki politiikan ammattimaistumisen sekä sen, että kansanedustajan tehtävästä on tullut kokopäiväinen toimi.

-Vieraannuttaako nykyinen tutkijantaival politiikasta? Ehkä politiikkaan voisi lähteä, kun oma yliopistoura on jo ohi, hän kannusti.

Kirsti Sintonen

Seikko Eskolan Professorimatrikkeliin kirjoittama artikkeli Professorit Suomen historiassa ja yhteiskunnassa löytyy www.professoriliitto.fi/professorit/historiaa/

  • Painetussa lehdessä sivu 39

ACATIIMI 5/16 tulosta | sulje ikkuna