Yliopisto-opettajan
työn
määrä on riski
terveydelle
Reilusti yli puolet yliopistojen lehtoreista
ja opettajista kokee, että työtä on
erittäin tai melko usein liikaa. Työhön
ollaan kuitenkin tyytyväisempiä kuin
muulla opetusalalla. Johdon toimintaa
arvioidaan kriittisemmin kuin kaksi
vuotta sitten.
Opetusalan ammattijärjestö toteutti
työolobarometrin marraskuussa 2015.
Barometriin vastasi 1076 opettajaa
ja opetusalan esimiestä varhaiskasvatuksesta
yliopistoihin. Edellinen
selvitys tehtiin syksyllä 2013, jolloin vastaajia oli yli
1300.
Barometri osoitti, että opetusalan työhyvinvoinnin
ja turvallisuuden alamäki on alkanut. Opettajien
työkyky on heikentynyt, työtyytyväisyydessä on
tapahtunut notkahdus ja työstressiä koetaan reilusti
enemmän kuin työelämässä keskimäärin. Opettajat
ovat alan kriittisiksi koetuista työoloista huolimatta
innostuneita työstään.
Yliopistoista kyselyyn vastasi yliopiston opettajia
ja lehtoreita. Tuloksien tulkinnassa on otettava huomioon
yliopisto-opettajien ja lehtoreiden kohtuullisen
pieni vastaajajoukko.
Työn määrä valtava
Työn määrä on erittäin korkea yliopistoissa. Yliopiston
lehtorit ja opettajat tekevät työtä keskimäärin 43,3 tuntia viikossa (keskihajonta 7,9). Arvioitavien
opiskelijoiden määrä on korkea ja määrä vaihtelee
vastaajien välillä. Vastaajat ilmoittivat arvioitavien
opiskelijoiden määräksi syyslukukauden aikana keskimäärin
139,3 opiskelijaa (keskihajonta 128,6). Yhä
reilusti yli puolet vastaajista koki, että töitä on erittäin
tai melko usein liikaa. Työhön ollaan kuitenkin
tyytyväisempiä kuin muualla opetusalalla.
Lisäksi vastaajat kokivat että työt eivät jakaudu
tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kahdessa vuodessa
on tapahtunut negatiivinen kehitys.
Työstressiä koki erittäin tai melko usein noin
joka kolmas (30 %), vaikka poikkeuksellista väsymystä
ei koettu enää samalla tavalla kuin kaksi
vuotta sitten. Vastaajien työkykyarviot 0 - 10 olivat
heikompia (ka. 8,1) kuin suomalaisessa työelämässä
keskimäärin (8,3).
Työn määrään ja tasapuoliseen jakautumiseen pitää
työpaikoilla ja esimiestyössä kiinnittää enemmän
huomioita työstressin vähentämiseksi. Jatkuva työstressi
on terveydelle riskitekijä, johon on työnantajan
lakisääteisesti puututtava.
Työyhteisöt ja lähiesimiehet tukevat
Työyhteisöissä ja lähiesimiestoiminnassa oli tapahtunut
lievää positiivista kehittymistä kahden vuoden
aikana. Esimiestukeen ja palautteeseen oltiin
tyytyväisempiä. Kehityskeskustelun oli käynyt 86 %
(vuonna 2013 82 %) vastaajista
Johdon toimintaan oltiin tyytymättömämpiä
kuin kaksi vuotta sitten. Johdon osoittama arvostus
omaa työtä kohtaan oli lisääntynyt 5 prosenttiyksikköä
erittäin tai melko huonosti kokevien joukossa.
Johtoon tyytymättömyys näyttää yliopistoissa
jatkuvan ja myös tiedon kulkuun oltiin selvästi tyytymättömpiä
kuin kaksi vuotta sitten. Viesti on sama
kuin Varman yliopistoihin tekemässä kyselyssä 2015.
Tyytymättömyys täytyy ottaa vakavasti yliopistoissa.
Henkilöstöä koskevien päätösten valmistelua, yhteistoimintaa
ja henkilöstön kohtelua on selvästi parannettava.
Kiusaamiskokemuksia liikaa
Kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun kokemukset
olivat lisääntyneet kahden vuoden aikana. Vuonna 2015 ilmoitti 30 % kokeneensa kiusaamista tai epäasiallista
kohtelua työssään viimeisen 12 kuukauden
aikana. Vuonna 2013 määrä oli 21 %.
Koulutusta tilanteiden hallintaan oli saanut yhä
useampi. Viimeisen kolmen vuoden aikana koulutusta
häirintä- ja konfliktitilanteiden kohtaamiseen
oli saanut 27 %, kun kaksi vuotta sitten sitä ilmoitti
saaneensa 18 %. Epäasiallinen kohtelu tai kiusaaminen
olivat aiheuttaneet sairauspoissaoloja 3 prosentille.
Tämä tarkoittaa sitä, että tilanteet eivät ole olleet
vakavia tai työaikajärjestelmä on antanut mahdollisuuden
selviytyä tilanteesta ilman sairauspoissaoloa
työstä.
Epäasiallisen kohtelun ja kiusaamiskokemusten
käsittelyyn ja tilanteisiin puuttumiseen sekä opiskelijoiden
taholta tuleviin kiusaamiskokemusten hallintaan
tarvitaan yliopistoissa toimia. Työyhteisöjen
sisäisten ja esimiesten aiheuttamaa epäasiallista kohtelua
ei voi ohittaa vaan siihen on puututtava. Lisäkoulutusta
tulee saada opetustyötä tekevien ammatin
hallitsemiseksi ja toimintatapoja kehittää koskien
opiskelijoihin liittyviä vaikeita tilanteita.
Väkivaltatilanteisiin varaudutaan paremmin
Barometrin mukaan yliopistoissa ei koeta arjessa väkivaltaa.
Yliopistot ovat kuitenkin olleet massiivisten
uhkien kohteena myös täällä Suomessa. Joka toinen
(55 %, vuonna 2013 40 %) ilmoitti että omalla työpaikalla
on sovittu menettelytavat ja ohjeet väkivaltatilanteisiin.
Perehdytystä menettelytapojen ja ohjeiden
noudattamiseen oli saanut joka kolmas (36 %, vuonna
18 %). Koulutusta väkivaltatilanteiden kohtaamiseen
oli saanut 30 %. Kaksi vuotta sitten koulutusta ilmoitti
saaneensa 15 %. Kriisi- ja turvallisuussuunnitelman
olemassa olosta ilmoitti 86 %, ja 40 % kanssa
suunnitelma oli käyty läpi.
Väkivaltatilanteisiin varautumiseen on selvästi
havahduttu viimeisen kahden vuoden aikana. Ennakoivaa
turvallisuustyötä yliopistoissa tulee jatkaa.
Sisäilma sairastuttaa
Työolojen terveellisyys on erityinen ongelma yliopistoissa.
Terveydelle haitallisesta sisäilmaongelmasta
ilmoitti 45 % vastaajista. Sisäilmaongelmat myös sairastuttavat
ja aiheuttavat pitkiä poissaoloja työstä.
Yliopistojen työolojen terveellisyyttä tulee kohentaa
niin, että henkilöstön sairastaminen otetaan
työpaikoilla vakavasti ja tiloissa olevat ongelmat selvitetään
riittävän pätevästi ja laajasti.
Työolobarometriin voi tutustua osoitteessa www.oaj.fi
Teksti Riina Länsikallio, työelämäasiamies
ja
Vesa Ilves, tutkija
- Painetussa lehdessä sivu 36
|