Valitaan
lehdille
JUFO-taso
äänestämällä!
Koitin etsiä sopivaa journaalia käsikirjoituksellemme.
Päädyin kaivelemaan
tiedelehtien JUFO-listaa,
jota en ollut muutamaan vuoteen
seurannut. Tutkijoiden kuulee ainakin
omalla alallani manaavan
luokittelua useinkin. Olin silti järkyttynyt.
En ollut koskaan törmännyt
useisiin korkeimman 3-tason
lehdistä.
Kaivoin muutaman itselleni
tuntemattoman lehden vaikuttavuusluvun
(impact factor, IF). IF:
yksisilmäistä käyttöä on syytäkin
kritisoida, mutta kun lehden IF on
0,096 (Journal of Womens History)
tai edes 0,2 (Representations),
ei kukaan voi vakavissaan väittää
kyseisen lehden olevan sosiaalitieteiden
alan kärkilehti vuonna 2016.
Tarkempaa analyysia varten
keräsimme kaikkien 3- ja 2-tason sosiologian sekä sosiaali- ja
yhteiskuntapolitiikan alan lehtien
IF:t. Aloina nämä ovat käytännössä
päällekkäiset ja niillä on yhteinen
arviointipaneeli, joka kattaa myös
väestötieteen, naistutkimuksen ja
sukupuolitutkimuksen, nuorisotutkimuksen,
sosiaalipsykologian
sekä sosiaalityön. Ajatuksena oli,
että koska erityisesti tasolle 3 otettavien
lehtien määrä on tiukasti
rajattu, pitäisi tasoerojen näiden
välillä olla selvät. Keräsimme vertailutiedot
valtio-opin lehdille.
Aineiston perusteella sosiologian/
sosiaalipolitiikan IF:n ja lehden
JUFO-tason korrelaatio on 0,23
luokkaa. IF selittää vain 5,5% kahden
korkeimman JUFO-tason välisestä
vaihtelusta. Toisin sanoen
- lehtien vaikuttavuus ei juuri ole
yhteydessä siihen, onko lehti päätynyt
JUFO3 vai JUFO2-tasolle.
Valtio-opin korrelaatio on sentään
0,33 (ja selitysaste 12,8%), vaikkei
ero sosiaalitieteisiin olekaan tilastollisesti
merkitsevä.
Huolestuttavin tieto on kuitenkin
se, että jopa täysin ei-vaikuttavien
lehtien on suhteellisen suuri mahdollisuus päätyä korkeimmalle
JUFO-tasolle kummallakin alalla
(verrattuna JUFO2-tasolle päätymiseen).
Sosiologiassa todennäköisyys
on jopa viidenneksen luokkaa.
Omalla alallani IF on sentään sen
verran oikeansuuntainen mittari,
että lopputuloksen ei pitäisi olla
mahdollinen lainkaan.
Miten tähän on päädytty? Lehtien
JUFO-tasot päättää tiedeyhteisön
itse valitsema alakohtainen
asiantuntijapaneeli. Lehdet voidaan
kuitenkin laskea useammalle
kuin kahdelle alalle ja vain korkein
arvio jää voimaan. Näin on tapahtunut
kahden yllä mainitseman
esimerkkilehden kohdalla. Käytäntö
aiheuttaa vääristymän JUFOluokitukseen.
Asiantuntijapaneelin
pitäisi olla tietoinen mekanismista
ja jättää ulos oman alansa kannalta
ongelmallisimmat lehdet. Näin ei
kuitenkaan ole tehty, vaan väliin
on tullut tiedepolitiikka.
Asiantuntijatoimikuntaan nojaava
järjestelmä JUFO-luokittelun
muodostamiseksi ei mitä ilmeisimmin
toimi. Tarvitaan siis vaihtoehtoinen
tapa. Mitä vaihtoehtoja on
olemassa?
Ensimmäiseksi tulee mieleen käyttää
vaikuttavuuslukuja suoraan.
Tämä toimii mielestäni hyvin vaikkapa
ISI Web of Sciencen tai Google
Scholarin sosiologian alan lehdiksi
lukemien journaalien joukossa.
Ongelmana on se, että IF ei ole vertailukelpoinen
tieteenalojen välillä.
Tämä aiheuttaa ongelmia poikkitieteellisten
lehtien kohdalla. Esimerkiksi
sosiaalitieteiden listalta
löytyvän Tobacco Control-lehden
IF on korkeampi kuin yleisesti alan
ykköslehtenä pidetyn American
Journal of Sociologyn. Lisäksi kotimaiset
lehdet, joille kukaan ei
ole laskenut vertailukelpoisia vaikuttavuuslukuja,
jäisivät kokonaan
pois listalta (kuten jäivät yllä olevassa
analyysissa). Tämä olisi valitettavaa.
Suomenkielistä tieteellistä
julkaisemista pitää tukea ja JUFO
on mainio keino siihen.
Toinen tapa on, että alan tutkijat
äänestävät parhaaksi katsomansa
lehdet. Tämä antaisi kaikille
alan tutkijoille yhdenvertaisen
mahdollisuuden politikointiin.
Kukin voisi itse päättää, mille alalle
identifioituu. Ongelmana suorassa
äänestyksessä on se, että lehdet, joissa suomalaiset eivät ole aiemmin
julkaisseet, saattaisivat tippua
JUFO3-ryhmän lehtien joukosta,
vaikka niillä olisi suuri merkitys
tieteenalalle kokonaisuudessaan.
Kolmas tapa olisi jonkinlainen
yhdistelmä kahden edellisen
väliltä. Sen mukaan alan tutkijat
äänestäisivät tieteenalan kannalta
tärkeimmät lehdet (esim. 10-20
tärkeimpänä pitämäänsä) ja näiden
sisällä jaottelu tehtäisiin yksinkertaisesti
vaikuttavuuden perusteella.
Tärkeimpien listalle päässeet
kotimaiset lehdet voitaisiin suoraan
ottaa nykyiseen tapaan JUFO2-tasolle.
Itse pidän tätä parhaana vaihtoehtona.
Mutta muitakin mahdollisuuksia
on olemassa. Voi olla, että tutkijayhteisön
eniten kannattama tapa
onkin jokin toinen. Olenkin tehnyt
aiheesta lyhyen kyselyn (https://goo.gl/vhHN54), jossa tutkijat voivat
mainita oman parhaan kandidaattinsa
- käy siis valitsemassa
omasi!
Kirjoitus perustuu 12.5.2016 julkaistuun blogi-kirjoitukseen (https://janierola.net/2016/05/12/valitaan-lehdet-jufo-tasoille-aanestamalla/).
- Painetussa lehdessä sivu 18
|