ACATIIMI 5/16 tulosta | sulje ikkuna

Valitaan lehdille JUFO-taso äänestämällä!

Koitin etsiä sopivaa journaalia käsikirjoituksellemme. Päädyin kaivelemaan tiedelehtien JUFO-listaa, jota en ollut muutamaan vuoteen seurannut. Tutkijoiden kuulee ainakin omalla alallani manaavan luokittelua useinkin. Olin silti järkyttynyt. En ollut koskaan törmännyt useisiin korkeimman 3-tason lehdistä.

Kaivoin muutaman itselleni tuntemattoman lehden vaikuttavuusluvun (impact factor, IF). IF: yksisilmäistä käyttöä on syytäkin kritisoida, mutta kun lehden IF on 0,096 (Journal of Womens History) tai edes 0,2 (Representations), ei kukaan voi vakavissaan väittää kyseisen lehden olevan sosiaalitieteiden alan kärkilehti vuonna 2016.

Tarkempaa analyysia varten keräsimme kaikkien 3- ja 2-tason sosiologian sekä sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan alan lehtien IF:t. Aloina nämä ovat käytännössä päällekkäiset ja niillä on yhteinen arviointipaneeli, joka kattaa myös väestötieteen, naistutkimuksen ja sukupuolitutkimuksen, nuorisotutkimuksen, sosiaalipsykologian sekä sosiaalityön. Ajatuksena oli, että koska erityisesti tasolle 3 otettavien lehtien määrä on tiukasti rajattu, pitäisi tasoerojen näiden välillä olla selvät. Keräsimme vertailutiedot valtio-opin lehdille.

Aineiston perusteella sosiologian/ sosiaalipolitiikan IF:n ja lehden JUFO-tason korrelaatio on 0,23 luokkaa. IF selittää vain 5,5% kahden korkeimman JUFO-tason välisestä vaihtelusta. Toisin sanoen - lehtien vaikuttavuus ei juuri ole yhteydessä siihen, onko lehti päätynyt JUFO3 vai JUFO2-tasolle. Valtio-opin korrelaatio on sentään 0,33 (ja selitysaste 12,8%), vaikkei ero sosiaalitieteisiin olekaan tilastollisesti merkitsevä.

Huolestuttavin tieto on kuitenkin se, että jopa täysin ei-vaikuttavien lehtien on suhteellisen suuri mahdollisuus päätyä korkeimmalle JUFO-tasolle kummallakin alalla (verrattuna JUFO2-tasolle päätymiseen). Sosiologiassa todennäköisyys on jopa viidenneksen luokkaa. Omalla alallani IF on sentään sen verran oikeansuuntainen mittari, että lopputuloksen ei pitäisi olla mahdollinen lainkaan.

Miten tähän on päädytty? Lehtien JUFO-tasot päättää tiedeyhteisön itse valitsema alakohtainen asiantuntijapaneeli. Lehdet voidaan kuitenkin laskea useammalle kuin kahdelle alalle ja vain korkein arvio jää voimaan. Näin on tapahtunut kahden yllä mainitseman esimerkkilehden kohdalla. Käytäntö aiheuttaa vääristymän JUFOluokitukseen. Asiantuntijapaneelin pitäisi olla tietoinen mekanismista ja jättää ulos oman alansa kannalta ongelmallisimmat lehdet. Näin ei kuitenkaan ole tehty, vaan väliin on tullut tiedepolitiikka.

Asiantuntijatoimikuntaan nojaava järjestelmä JUFO-luokittelun muodostamiseksi ei mitä ilmeisimmin toimi. Tarvitaan siis vaihtoehtoinen tapa. Mitä vaihtoehtoja on olemassa?

Ensimmäiseksi tulee mieleen käyttää vaikuttavuuslukuja suoraan. Tämä toimii mielestäni hyvin vaikkapa ISI Web of Sciencen tai Google Scholarin sosiologian alan lehdiksi lukemien journaalien joukossa. Ongelmana on se, että IF ei ole vertailukelpoinen tieteenalojen välillä. Tämä aiheuttaa ongelmia poikkitieteellisten lehtien kohdalla. Esimerkiksi sosiaalitieteiden listalta löytyvän Tobacco Control-lehden IF on korkeampi kuin yleisesti alan ykköslehtenä pidetyn American Journal of Sociologyn. Lisäksi kotimaiset lehdet, joille kukaan ei ole laskenut vertailukelpoisia vaikuttavuuslukuja, jäisivät kokonaan pois listalta (kuten jäivät yllä olevassa analyysissa). Tämä olisi valitettavaa. Suomenkielistä tieteellistä julkaisemista pitää tukea ja JUFO on mainio keino siihen.

Toinen tapa on, että alan tutkijat äänestävät parhaaksi katsomansa lehdet. Tämä antaisi kaikille alan tutkijoille yhdenvertaisen mahdollisuuden politikointiin. Kukin voisi itse päättää, mille alalle identifioituu. Ongelmana suorassa äänestyksessä on se, että lehdet, joissa suomalaiset eivät ole aiemmin julkaisseet, saattaisivat tippua JUFO3-ryhmän lehtien joukosta, vaikka niillä olisi suuri merkitys tieteenalalle kokonaisuudessaan.

Kolmas tapa olisi jonkinlainen yhdistelmä kahden edellisen väliltä. Sen mukaan alan tutkijat äänestäisivät tieteenalan kannalta tärkeimmät lehdet (esim. 10-20 tärkeimpänä pitämäänsä) ja näiden sisällä jaottelu tehtäisiin yksinkertaisesti vaikuttavuuden perusteella. Tärkeimpien listalle päässeet kotimaiset lehdet voitaisiin suoraan ottaa nykyiseen tapaan JUFO2-tasolle. Itse pidän tätä parhaana vaihtoehtona.

Mutta muitakin mahdollisuuksia on olemassa. Voi olla, että tutkijayhteisön eniten kannattama tapa onkin jokin toinen. Olenkin tehnyt aiheesta lyhyen kyselyn (https://goo.gl/vhHN54), jossa tutkijat voivat mainita oman parhaan kandidaattinsa - käy siis valitsemassa omasi!

Kirjoitus perustuu 12.5.2016 julkaistuun blogi-kirjoitukseen (https://janierola.net/2016/05/12/valitaan-lehdet-jufo-tasoille-aanestamalla/).

  • Painetussa lehdessä sivu 18

ACATIIMI 5/16 tulosta | sulje ikkuna