Kreikan kriisi
ajaa tutkijoita
ulkomaille
— Yleismaailmallinen talouskriisi näkyy
suoraan kansainvälisten instituuttien
ja arkeologisten koulujen toimintarahoituksen
vähenimisenä. On
selvää, että esimerkiksi Suomen tiedeinstituuttien
pitää kattaa mahdollisimman
laajasti kohdealueen sekä
koko tieteenalan kirjo että periodit,
kertoo Suomen Ateenan-instituutin
johtaja dosentti Jari Pakkanen.
Jari Pakkasen mukaan talouskriisin seurauksena
Kreikan aivovuoto ulkomaille on kiihtynyt
ennennäkemättömiin mittasuhteisiin. Tämä
on juuri se koulutettu väestönosa, jota Kreikalla
ei olisi varaa menettää.
— Tunnen monia oman alansa huippuja,
jotka saisivat varmasti paikan ulkomailta,
mutta jotka periaatteesta pysyvät kurimuksen keskellä.
Lapsiperheillä ei kuitenkaan tähän ole välttämättä
varaa. Eläkkeelle siirtymisten ja ulkomaille
muuton jälkeen avoimia virkoja ei täytetä, joten tiettyjen
alojen asiantuntumus yliopistoissa katoaa. On
ihme, että kaikki edelleen toimii. Olin tällä viikolla
Joonian yliopistossa pitämässä vierailuluennon, ja
parin päivän aikana näin konkreettisesti sen, kuinka
yhteen hiileen eri laitosten henkilökunta puhalsi,
Pakkanen sanoo.
Pakkanen toteaa, että Suomen Ateenan-instituuttiin
kriisillä on ollut jopa yllättävän vähän vaikutusta.
Hän kiittelee Suomen opetus- ja kulttuuriministeriötä,
eri säätiöitä ja insituutin tukidelegaatiota,
joiden turvin toiminta on ollut vakaalla pohjalla nyt
jo 30 vuotta.
Pakkasen mukaan instituutin projektit eivät ole
sidottuja yksittäisiin henkilöihin, jolloin yhteistyö
jatkuu, vaikka he siirtyisivät ulkomaille.
— Esimerkiksi yksi Kyllenen sataman tutkimusprojektin
kreikkalaisista avainhenkilöistä on nyt
Ranskassa, mutta projektin tutkimus jatkuu heidän
osaltaan kuten ennenkin. Projektien kustannukset
ovat nousseet, sillä meidän pitää nyt budjetoida sekin
osa kustannuksista, joka aiemmin oli yhteistyökumppanin
vastuulla. Esimerkiksi vedenalaiseen
projektiimme liittyen saamme edelleen laitteet ilman
korvausta käyttöömme, mutta kuljetukseen tarvittavan
polttoaineen ja varaosat maksamme instituutin
budjetista. Myös löytöjen varastointiin liittyvät kustannukset
ovat jatkuvasti esillä.
Instituuttien toimintarahoitus vähenee
Jari Pakkasen mukaan Kreikasta saatavilla oleva
tutkimusrahoitus on vähentynyt huomattavasti.
Kreikkalaiset säätiöt ovat leikanneet ohjelmiaan ja
esimerkiksi kulttuuriministeriön ja yliopistojen tutkimusprojektit
ovat kärsineet huomattavasti leikkauksista.
Varat menevät toiminnan ylläpitämiseen siinä
muodossa kuin se vain on mahdollista. Toisaalta
tämä on korostanut ulkomaisten toimijoiden tärkeyttä,
sillä instituuttien lähes koko rahoitus tulee
Kreikan ulkopuolelta.
Instituuttien ahdinko näkyy. Esimerkiksi Ruotsin
valtion budjettiehdotuksessa ehdotettiin viime
syksynä Välimeren alueen tiedeinstituuttien määrärahojen
puolittamista vuodelle 2016 ja lakkauttamista
seuraavana vuonna. Ruotsissa ja kansainvälisesti
noussut vastalauseaalto sai kuitenkin hallituksen perumaan
ehdotuksen.
— Kreikassa toimivien instituuttien pitää pystyä
esittämään myös omassa maassaan tehdyn tutkimuksen
ja koulutuksen tärkeys. Kansainvälisesti meidän
toimintamme kyllä tunnetaan, mutta on hyvin tärkeää,
että myös Suomessa tiedetään, miksi me toimimme
Kreikassa. Yhteistyökumppanina Suomen Ateenan-
instituutti on erittäin haluttu partneri, mutta
resurssit ovat rajalliset, Pakkanen kertoo.
Tärkeäksi Pakkanen katsoo seuraavan opiskelija-
ja tutkijasukupolven koulutuksen yhdessä kreikkalaisten
ja suomalaisten korkeakoulujen kanssa.
Tämän suhteen kriisi on ollut osaltaan tärkeä herätys
esimerkiksi siinä kuinka antaa täydentävää koulutusta
Kreikassa.
Odotuksia on myös uudelta hallitukselta. Haastatteluhetkellä
(10.5.) ei ole tietoa siitä, kuinka neuvottelut
Kreikan hallituksen ja velkojien edustajien
välillä menevät.
— Jos Kreikka joutuu eroamaan eurosta, kaaoksesta
tulee aikamoinen, mutta aika näyttää. Nykyisessä
hallituksessa akateemisten henkilöiden edustus on
hyvä, joten yliopistomaailman tarpeiden tuntemusta
sieltä löytyy. Varsinkin varojen puute sitoo kuitenkin
hyvin pitkälle heidän kätensä, Pakkanen toteaa.
Tietokoneet ja avaimet omaan laskuun
Vassilis Letsios on nykykreikan kirjallisuuden ja
kääntämisen yliopistonlehtori Joonian yliopistossa.
Hän on tehnyt yhteistyötä myös Suomen Ateenaninstituutin
kanssa kirjallisuusprojekteissa.
Letsioksen mukaan Kreikan korkeimpaan opetukseen
ja tutkimukseen tehdyt leikkaukset näkyvät
yliopistojen henkilökunnan arjessa kurjuutena.
— Palkkataso yliopistossa on lannistava. Esimerkiksi
työhuoneet ovat usein jaettuja eikä tutkijoille
kuulu omia tietokoneita tai tulostimia. Työhuoneen
avaimet täytyi teettää itse omaan laskuun. Myös konferenssimatkojen
vuosittaiset avustukset on laskettu
kolmeensataan euroon. Kaikki laitoksellani eivät olet
tyytyväisiä tilanteeseen, mutta itse olen onnellinen,
että työpaikkani on säilynyt, Letsios kertoo.
Letsioksen mukaan yliopistolehtorit ja tutkijat
ovat usein innoissaan työstään, mutta viime aikoina
lannistus ja aliarvostus on leimannut alaa.
— Verrattuna ulkomaisiin kollegoihin kreikkalaiset
tutkijat jäävät urakehityksessä jälkeen taloustilanteen
ja kansainvälisen politiikan takia. Osallistuminen
erilaisiin työryhmiin on mahdollista usein ainoastaan
ulkomaisten yliopistojen tuella, vaikka työpaja
järjestettäisiin Kreikassa. Kotimaisten yliopistojen
varat ovat loppuneet.
Kreikalle kaikkein merkittävin menetys talouskriisissä
on pysyvä inhimillisen pääoman katoaminen.
Siksi Letsioksen mukaan useat valppaat tutkijat
hakevat töitä ulkomailta, vaikka osalla on pysyvä virka
kreikkalaisessa yliopistossa.
— Tämä on shokeeraava ja uusi ilmiö Kreikassa.
Pyrimme olemaan optimistisia, mutta emme enää
välttämättä uskalla toivoa parasta, Letsios toteaa.
Teksti ja kuvat Uula Neitola
- Painetussa lehdessä sivu 34
|