5/15

  • pääsivu
  • sisällys
  • Kreikan kriisi ajaa tutkijoita ulkomaille

    Yleismaailmallinen talouskriisi näkyy suoraan kansainvälisten instituuttien ja arkeologisten koulujen toimintarahoituksen vähenimisenä. On selvää, että esimerkiksi Suomen tiedeinstituuttien pitää kattaa mahdollisimman laajasti kohdealueen sekä koko tieteenalan kirjo että periodit, kertoo Suomen Ateenan-instituutin johtaja dosentti Jari Pakkanen.

    Jari Pakkasen mukaan talouskriisin seurauksena Kreikan aivovuoto ulkomaille on kiihtynyt ennennäkemättömiin mittasuhteisiin. Tämä on juuri se koulutettu väestönosa, jota Kreikalla ei olisi varaa menettää.

    Tunnen monia oman alansa huippuja, jotka saisivat varmasti paikan ulkomailta, mutta jotka periaatteesta pysyvät kurimuksen keskellä. Lapsiperheillä ei kuitenkaan tähän ole välttämättä varaa. Eläkkeelle siirtymisten ja ulkomaille muuton jälkeen avoimia virkoja ei täytetä, joten tiettyjen alojen asiantuntumus yliopistoissa katoaa. On ihme, että kaikki edelleen toimii. Olin tällä viikolla Joonian yliopistossa pitämässä vierailuluennon, ja parin päivän aikana näin konkreettisesti sen, kuinka yhteen hiileen eri laitosten henkilökunta puhalsi, Pakkanen sanoo.

    Pakkanen toteaa, että Suomen Ateenan-instituuttiin kriisillä on ollut jopa yllättävän vähän vaikutusta. Hän kiittelee Suomen opetus- ja kulttuuriministeriötä, eri säätiöitä ja insituutin tukidelegaatiota, joiden turvin toiminta on ollut vakaalla pohjalla nyt jo 30 vuotta.

    Pakkasen mukaan instituutin projektit eivät ole sidottuja yksittäisiin henkilöihin, jolloin yhteistyö jatkuu, vaikka he siirtyisivät ulkomaille.

    Esimerkiksi yksi Kyllenen sataman tutkimusprojektin kreikkalaisista avainhenkilöistä on nyt Ranskassa, mutta projektin tutkimus jatkuu heidän osaltaan kuten ennenkin. Projektien kustannukset ovat nousseet, sillä meidän pitää nyt budjetoida sekin osa kustannuksista, joka aiemmin oli yhteistyökumppanin vastuulla. Esimerkiksi vedenalaiseen projektiimme liittyen saamme edelleen laitteet ilman korvausta käyttöömme, mutta kuljetukseen tarvittavan polttoaineen ja varaosat maksamme instituutin budjetista. Myös löytöjen varastointiin liittyvät kustannukset ovat jatkuvasti esillä.

    Instituuttien toimintarahoitus vähenee

    Jari Pakkasen mukaan Kreikasta saatavilla oleva tutkimusrahoitus on vähentynyt huomattavasti. Kreikkalaiset säätiöt ovat leikanneet ohjelmiaan ja esimerkiksi kulttuuriministeriön ja yliopistojen tutkimusprojektit ovat kärsineet huomattavasti leikkauksista.

    Varat menevät toiminnan ylläpitämiseen siinä muodossa kuin se vain on mahdollista. Toisaalta tämä on korostanut ulkomaisten toimijoiden tärkeyttä, sillä instituuttien lähes koko rahoitus tulee Kreikan ulkopuolelta.

    Instituuttien ahdinko näkyy. Esimerkiksi Ruotsin valtion budjettiehdotuksessa ehdotettiin viime syksynä Välimeren alueen tiedeinstituuttien määrärahojen puolittamista vuodelle 2016 ja lakkauttamista seuraavana vuonna. Ruotsissa ja kansainvälisesti noussut vastalauseaalto sai kuitenkin hallituksen perumaan ehdotuksen.

    Kreikassa toimivien instituuttien pitää pystyä esittämään myös omassa maassaan tehdyn tutkimuksen ja koulutuksen tärkeys. Kansainvälisesti meidän toimintamme kyllä tunnetaan, mutta on hyvin tärkeää, että myös Suomessa tiedetään, miksi me toimimme Kreikassa. Yhteistyökumppanina Suomen Ateenan- instituutti on erittäin haluttu partneri, mutta resurssit ovat rajalliset, Pakkanen kertoo.

    Tärkeäksi Pakkanen katsoo seuraavan opiskelija- ja tutkijasukupolven koulutuksen yhdessä kreikkalaisten ja suomalaisten korkeakoulujen kanssa. Tämän suhteen kriisi on ollut osaltaan tärkeä herätys esimerkiksi siinä kuinka antaa täydentävää koulutusta Kreikassa.

    Odotuksia on myös uudelta hallitukselta. Haastatteluhetkellä (10.5.) ei ole tietoa siitä, kuinka neuvottelut Kreikan hallituksen ja velkojien edustajien välillä menevät.

    Jos Kreikka joutuu eroamaan eurosta, kaaoksesta tulee aikamoinen, mutta aika näyttää. Nykyisessä hallituksessa akateemisten henkilöiden edustus on hyvä, joten yliopistomaailman tarpeiden tuntemusta sieltä löytyy. Varsinkin varojen puute sitoo kuitenkin hyvin pitkälle heidän kätensä, Pakkanen toteaa.

    Tietokoneet ja avaimet omaan laskuun

    Vassilis Letsios on nykykreikan kirjallisuuden ja kääntämisen yliopistonlehtori Joonian yliopistossa. Hän on tehnyt yhteistyötä myös Suomen Ateenaninstituutin kanssa kirjallisuusprojekteissa.

    Letsioksen mukaan Kreikan korkeimpaan opetukseen ja tutkimukseen tehdyt leikkaukset näkyvät yliopistojen henkilökunnan arjessa kurjuutena.

    Palkkataso yliopistossa on lannistava. Esimerkiksi työhuoneet ovat usein jaettuja eikä tutkijoille kuulu omia tietokoneita tai tulostimia. Työhuoneen avaimet täytyi teettää itse omaan laskuun. Myös konferenssimatkojen vuosittaiset avustukset on laskettu kolmeensataan euroon. Kaikki laitoksellani eivät olet tyytyväisiä tilanteeseen, mutta itse olen onnellinen, että työpaikkani on säilynyt, Letsios kertoo.

    Letsioksen mukaan yliopistolehtorit ja tutkijat ovat usein innoissaan työstään, mutta viime aikoina lannistus ja aliarvostus on leimannut alaa.

    Verrattuna ulkomaisiin kollegoihin kreikkalaiset tutkijat jäävät urakehityksessä jälkeen taloustilanteen ja kansainvälisen politiikan takia. Osallistuminen erilaisiin työryhmiin on mahdollista usein ainoastaan ulkomaisten yliopistojen tuella, vaikka työpaja järjestettäisiin Kreikassa. Kotimaisten yliopistojen varat ovat loppuneet.

    Kreikalle kaikkein merkittävin menetys talouskriisissä on pysyvä inhimillisen pääoman katoaminen. Siksi Letsioksen mukaan useat valppaat tutkijat hakevat töitä ulkomailta, vaikka osalla on pysyvä virka kreikkalaisessa yliopistossa.

    Tämä on shokeeraava ja uusi ilmiö Kreikassa. Pyrimme olemaan optimistisia, mutta emme enää välttämättä uskalla toivoa parasta, Letsios toteaa.

    Teksti ja kuvat Uula Neitola

    • Painetussa lehdessä sivu 34