Kysymys-vastaus Markku Kojo
Sivistystyönantajat haluaa uudistaa
yliopistojen palkkausjärjestelmää.
Jukon yliopistosektorin neuvottelupäällikkö
Markku Kojo katsoo, että yliopistohenkilöstön palkkataso ei ole tyydyttävä.
1) Mitä valmiuksia aiempi neuvottelukokemuksesi antaa
yliopistosektorin edunvalvontaan?
Olen ollut viimeisen 25 vuoden aikana mukana
monenlaisissa neuvotteluissa Akavassa, Lääkäriliitossa
ja Eläinlääkäriliitossa. Tärkeää neuvottelijan
kannalta on se, että oman organisaation päätöksenteko
on kunnossa. Luottamuksellinen valmistelu
omassa porukassa on tärkeää ja neuvottelijaa toki
helpottaa asetettujen tavoitteiden selkeys.
2) Millaisena pidät jukolaisen yliopistohenkilöstön
palkkatasoa?
Tehtyihin työtunteihin verrattuna palkkataso ei
ole tyydyttävä. Opetus- ja tutkimustyöhön sitoutuneet
ihmiset eivät tuntejaan laske ja saavat tällä hetkellä
liian vähän palkkaa.
3) Sivistystyönantajat haluavat uudistaa yliopistojen
palkkausjärjestelmää. Mitä kehittämistarpeita näet
YPJ :ssä?
Palkkausjärjestelmän tulee antaa lupaus paremmasta
palkasta tulevaisuudessa. Meitä motivoi tietoisuus
siitä, että huomenna asiat ovat paremmin. Työntekijän
tulisi tietää, miten hän voi saavuttaa paremman
ansiotason. Kannustavat palkkausjärjestelmät
vaativat toimiakseen rahaa ja sitä on ollut kovin vähän
jaettavana viime vuosina. Myös nykyistä työehtosopimusta
voidaan käyttää kannustavasti, mutta se ei
toteudu tyydyttävästi tällä hetkellä. Yliopistoneuvottelukunta
käsittelee lähiaikoina Jukon neuvottelutavoitteita
Sivistan käynnistämään palkkausjärjestelmän
uudistamiseen ja niitä edistetään jatkossa.
4) Yt-neuvotteluista on tullut arkea myös yliopistoissa.
Miten yliopistot pystyisivät profiloitumaan ja
kehittämään rakenteitaan ilman väen vähentämisiin johtavia
yt-neuvotteluja?
Yliopistomaailmassa tuntuu tapahtuvan varsin
paljon rakenteiden muuttamiseen tähtäävää valmistelua.
Väen vähentäminen on kovin harvoin toimintayksikön
kannalta paras tie toiminnan tehostamiseen.
Huonosti hoidettuna henkilöresurssien
supistaminen johtaa työilmapiirin dramaattiseen
huonontumiseen ja tätä kautta tehokkuuden alenemiseen,
vaikka muuta tavoiteltiinkin.
Kaikkien yliopistojen ei kannata tehdä samoja
asioita. Erikoistuminen ja yhteistyö mahdollistavat
osaamisen keskittämisen suurempiin yksiköihin.
Toivottavasti tämä johtaa kehitykseen ja kasvuun
supistumisen ja kurjistumisen sijaan.
5) Mitä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset
työehtosopimukset vaikuttavat Tampere3-hankkeen
valmisteluun?
Usein henkilöstön asemaan liittyvät asiat jäävät
organisaatiouudistuksissa vähälle huomiolle ja tehdään
kovin myöhään. Työsuhteen ehtojen erot tulee
selvittää vertailemalla yliopistojen ja ammattikorkeakoulun
työehtosopimuksia ja tätä työtä voidaan
luontevasti tehdä Jukon toimistossa. Palvelussuhteen
ehtojen huonontamista mahdollisen uudistuksen
yhteydessä ei tule sallia. Jos kolmesta nykyisestä
toimijasta syntyy yksi työnantaja, on tälle luotava
yhtenäinen palkkausjärjestelmä. Työsuhteen ehtojen
harmonisoinnin kustannukset voidaan arvioida
muutoksen valmistelun yhteydessä ja tätä laskentaa
henkilöstöä edustavien järjestöjen tulisi edistää.
6) Miten luonnehdit Sivistystyönantajia yliopistosektorin
työnantajajärjestönä?
Sivistystyönantajien organisaatio on kasvanut
voimakkaasti yliopistolain säätämisen jälkeen, kun
yliopistot hakeutuivat sen jäseneksi. Siirtyminen
valtion virkaehtojärjestelmästä teollisuusvetoiseen
Elinkeinoelämän keskusliittoon näkyy yliopistojen
toiminnassa työnantajana ja se asettaa haasteita ammattiliittojen
toiminnalle. Uusi toimitusjohtaja on
valittu ja aloittaa muutaman kuukauden kuluttua.
Toivottavasti uusi johtaja on avoin ja yhteistyöhaluinen
myös opetus- ja tutkimushenkilökuntaa edustavien
tahojen, kuten Jukon suuntaan.
teksti Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 16
|