Kieliosaamista uhkaa kaventuminen
Unifin vieraiden kielen rakenteellisen
kehittämisen raportti karsisi eniten saksan
kielen opetustarjontaa.
Saksan kieltä voi tällä hetkellä opiskella pääaineena
kahdeksassa yliopistossa: Helsingin, Itä-Suomen,
Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistoissa
sekä Åbo Akademissa.
Opiskelijamäärät ovat laskusuuntaiset kaikissa
yliopistoissa – lasku johtuu peruskoululaisten ja lukiolaisten
kielivalinnoista. Maaliskuun lopussa julkistetun
Unifi vieraiden kielten rakenteellisen kehittämisen
raportin (=KIRA) mukaan suomalaisissa
yliopistoissa saksan pääaineopiskelun aloitti vuonna
2010 yhteensä 187 opiskelijaa ja vuonna 2014 145. Näiden
lukujen päälle tulevat saksan sivuaineopiskelijat.
Saksan lisäksi KIRA-raportissa esitetään ranskan,
italian ja latinan yliopistotasoisen opetuksen karsimista,
venäjän ja viron opetuksen keskittämistä sekä
espanjan ja kiinan kielen opetuksen lisäämistä.
Saksan kielen osalta supistusesitykset ovat laajimmat.
KIRA ehdottaa saksan kielen ja kulttuurin syventävien
opintojen karsimista Itä-Suomen yliopistosta
ja Turun yliopistosta. Perus- ja aineopinnot säilyisivät
molemmissa kuitenkin kuten myös saksan kääntämisen
syventävät opinnot. Helsingissä ja Jyväskylässä on
ehdotettu sisäänottokiintiön pienentämistä ja lisäksi
Vaasassa arvioidaan saksan oppiaineen jatkuvuus.
Tämä on kuitenkin vasta vain ensivaihe, sillä KIRAn
mukaan supistuksia on luvassa jatkossa lisää:
yliopistot ja OKM ovat sopineet saksan syventävien
opintojen ja jatko-opintojen keskittämisestä jatkossa
muutamaan 3–4 yliopistoon.
Itä-Suomen yliopiston saksan kielen apulaisprofessori
Leena Kolehmainen on huolestunut suomalaisten
kieliosaamisen kaventumisesta.
— Opiskelijamäärien lasku johtuu peruskoululaisten
ja lukiolaisten kielivalinnoista. Nykyään puhutaan
korkeasti koulutetuista suomalaisista ja korostetaan
koulutuksen avainroolia Suomen menestymisessä.
Suomalaisten kieliosaaminen kuitenkin kaventuu ja
yksipuolistuu kiihtyvällä vauhdilla ja kieliasiantuntijoiden
määrä vähenee, Kolehmainen sanoo.
Häntä huolettaa erityisesti se, ettei mikään taho
Suomessa tunnu kokonaisvaltaisesti vastaavan suomalaisesta
kieliosaamisesta ja maan kielellisestä monimuotoisuudesta.
— Kielivalinnat kouluissa on jätetty ruohonjuuritasolle
koululaisten, vanhempien ja köyhtyvien
kuntien vastuulle ja ratkaistavaksi. Näillä tahoilla ei
voi olettaa olevan laajamittaista ymmärrystä siitä,
millaisia ja minkä kielten asiantuntijoita monikulttuurinen
ja globaalistuva Suomi tarvitsee. Nykyinen
opetussuunnitelma ohjaa ja johtaa kielivalintojen
vähentymiseen ja eri aineet laitetaan kilpailemaan
keskenään.
Marika Viita
- Painetussa lehdessä sivu 12
|