Tampere3–malli: uudenlainen yliopisto, uusi tutkintojärjestelmä?

Vararehtorien (Hannula, Melin ja Naukkarinen) johdolla valmistelema selvitys Tampere3-mallista on valmistunut. Henkilöstölle sen tuloksista kerrottiin 18.5. Korkeakoulujen hallitukset päättivät 25.5. pidetyissä kokouksissaan jatkaa yhteistyöprosessia kohti uudenlaista yliopistoa.

Tampereen alueen korkeakoulut (TaY, TTY ja TAMK) käynnistivät syksyllä 2014 yhteisen ns. Tampere3- hankkeen, jossa on tavoitteena uudenlaisen korkeakoulun muodostamisesta, tutkintorakenteen uudistamisesta ja erilaiset yhteistyömuodot korkeakoulujen välillä.

Raportissa on esitetty kattava joukko yhteistyön lisäämiseen liittyviä toimenpiteitä ja ehdotuksia, jotka ovat toteutettavissa nykyisen lainsäädännön puitteissa. Näitä toiminnallisia muutoksia lähdetään Tampereella viemään heti eteenpäin.

Korkeakouluilla on tahtotila jatkaa hanketta niin, että alueelle muodostuu suuryliopisto, jolla on oikeus antaa uudenlaisen tutkintomallin pohjalta tiedepohjaisia tai työelämäsuuntautuneita kandiopintoja sekä maisteri- ja tohtoritutkintoja. Vararehtorit arvioivat, että lopputulokseen pääseminen edellyttää korkeakoulujen määrittelyyn, rahoitukseen, tutkintorakenteeseen ja koulutusvastuuseen liittyviä lainsäädännöllisiä muutoksia. Uuden yliopiston aloitusajankohdaksi esitetään aikaisintaan vuotta 2019.

Henkilöstön näkökulmasta isoista, periaatteellisista ja henkilöstön asemaan liittyvistä kysymyksistä ei ole vielä keskusteltu, joka aiheuttaa tietämättömyyttä ja levottomuutta. Pieni osa korkeakouluyhteisön jäsenistä oli mukana alatyöryhmien työskentelyssä. Sen sijaan henkilöstöjärjestöt eivät ole olleet valmistelussa mukana.

Akavalaisten liittojen paikalliset toimijat ovat yhdessä keskustelleet hankkeen vaikutuksista. Tutkimuspuolella yhteistyön lisääminen on nähty mahdollisuutena, mutta opetuksen ja hallinnon osalta tilanne on monisyisempi. Nähdään, että korkeakoulu- ja tutkintojärjestelmän uudistaminen on aluetta isommin tarkasteltava asia ja kuuluu kansallisen tason päätäntään. Hankkeella on äärimmilleen toteutettuna merkittäviä vaikutuksia valtakunnalliseen korkeakoulujärjestelmään ja heijastuksia toisen asteen koulutukseen.

Koulutuksen muutosten hyödyt ja seuraukset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä, minkä vuoksi koulutuksen kehittäminen edellyttää pitkäjänteisyyttä. Esimerkiksi SAMOK:in puheenjohtaja Joonas Peltonen

Akava ja OAJ ovat olleet huolestuneita korkeakoulujen yhdistämisaikeesta, koska hanke näyttää hävittävän ja rikkovan ammatillisen korkeakoulutuksen. Ammatilliselle korkeakoulutukselle on voimistuvaa tarvetta sekä työelämän että opiskelijoiden näkökulmasta katsoen. Jopa kolmasosa amk-opiskelijoista ja puolet sinne hakeneista on suorittanut ensin ammatilliset opinnot toisella asteella. Ylemmän amktutkinnon asemasta, vetovoimaisuudesta ja profiilista on työelämällä selkeä näkemys. Tätä kehitystä ei saa väheksyä.

Esillä on nyt tamperelainen näkemys korkeakoulutuksen kehittämisestä. Kentän ääni ei ole yksisävyinen. Järjestelmää ei tule kehittää yhden alueen näkökulmasta, sillä korkeakoulutusta antavat alueet eivät juuri poikkea toisistaan.

Technopolis Groupin selvityksen mukaan korkeakoulujärjestelmämme on toimiva. Nykyiselläkin mallilla nähdään mahdollisuuksia uudistaa ja kehittää korkeakoulutusta. Jos yhdelle yliopistolle tai kaikille yliopistoille annetaan laissa oikeus antaa amk-tutkintoja, tulee miettiä mihin se lopulta johtaa? Julkinen keskustelu voi tuoda mukanaan muitakin elementtejä kuin mitä Tampere-mallissa havitellaan.

Korkeakoulukokonaisuudesta vastaa OKM. Yliopisto- ja amk-uudistuksen vaikutusarviointi tehdään tulevan parin vuoden aikana, jolloin nähdään kuinka hyvin korkeakoulut ovat onnistuneet työelämäyhteistyössä, opetuksessa ja tutkimuksessa sekä henkilöstöpolitiikassa. Nyt on keskityttävä rakenteitten sijaan kehittämään korkeakoulutuksen opetusta ja tutkimusta. Technopolis Groupin selvityksessäkin tähän kannustettiin.

Korkeakoulu-uudistuksesta on käytävä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Näin mittavan uudistuksen aloittaminen edellyttää alusta pitäen myös hyvän henkilöstöpolitiikan noudattamista. Siksipä keskustelua täytyy käydä työnantajan ja henkilöjärjestöjen edustajien välillä.

teksti Hanna Tanskanen, yliopistoasiamies ja Hannele Louhelainen, erityisasiantuntija, OAJ

OKM toppuuttelee

Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnasta on kuulunut Tampere3-hanketta toppuuttelevia kannanottoja.

Yliopistot ovat perustuslaillisia olioita, muistuttu opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen puheenvuorossaan Suomalaisen Tiedeakatemian järjestämässä Uudistuuko yliopisto? -keskustelutilaisuudessa 6. toukokuuta.

Lehikoinen katsoi myös, että yliopistojen kanditutkinnoilla ja amk-tutkinnoilla on ihan erilaiset missiot.

Perusosaamisessa on aika isot erot. Jos yliopisto ajattelee, että ensimmäinen sykli voisi olla ammattikorkeakoulun puolella, niin voi olla, että he sitten tietävät tämän asian paremmin, Lehikoinen kummasteli.

Kansliapäällikön mielestä olisi järkevämpää purkaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opintopolkujen esiteitä.

Saksa teki vuonna 1998 yhtenäisen korkeakoululainsäädännön. Jos sellaista halutaan, pitää rauhassa miettiä, mitä siitä sitten seuraa, totesi Lehikoinen.

Kirsti Sintonen

?x3 - Syntyykö Tampereelle uusi yliopisto

Kirsti Sintonen

• Painetussa lehdessä sivu 6