ACATIIMI 5/13 tulosta | sulje ikkuna

Taitan tutkimusasema toteuttaa Helsingin yliopiston globaalivastuuta

Maailman parhaaksi

"Et tainnut nuorena opiskelijana kuvitella, että johtaisit tutkimusasemaa Afrikassa", sanoi Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja Leif Schulman pimeässä illassa Kenian Taitavuorilla tammikuussa 2011. Ajatella, mitä kaikkea akateemisessa maailmassa voi tapahtua.

Vehreät Taitavuoret Keniassa ovat olleet tieteellisen kiinnostuksen kohteena vuosikymmeniä johtuen niiden rikkaasta eliömaailmasta ja mielenkiintoisesta ilmastollisesta ja maantieteellisestä sijainnista keskellä kuivaa savannia. Yli 2000 metrin korkeuteen kohoavat Taitavuoret ovat osa Itäisiä Kaarivuoria, jotka ovat yksi maailman luonnon monimuotoisuuden keskuksista.

Kosteana maailmankautena itäinen Afrikka oli sademetsien peittämä, mutta ilmaston kuivuessa sademetsät säilyivät vain yksittäisten ylänköalueiden huipuilla. Aikaa myötä kasvi- ja eläinlajit alkoivat kehittyä omiksi lajeikseen eri ylänköalueille, minkä takia Taitavuorillakin tavataan kotoperäisiä kasvi- ja eläinlajeja, joita ei esiinny missään muualla maailmassa.

Vuorten topografia ja pasaatituulet ja niistä aiheutuvat ilmastolliset erot heijastuvat kasvillisuuteen, ekologiaan, hydrologiaan, maankäyttöön ja elinkeinoihin muokaten Taitavuorista ympäristölaboratorion. Savannilla vuotuiset sademäärät ovat 500 mm luokkaa, mutta orografiset sateet yhdessä vuoria verhoavan sumun kanssa pitävät yllä sademetsiä huipuilla. Oman leimansa maankäyttömosaiikkiin antavat vuoria ympäröivät suuret Tsavon kansallispuistot ja maailman suurimmat sisalviljelmät.

Metsien ja luonnonkasvillisuuden häviäminen maatalouden tieltä on ollut nopeata viimeisen sadan vuoden aikana, mikä on lyönyt leimansa muun muassa vesivaroihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Kenialaisten tutkijoiden lisäksi Taitalla ovat tutkimustyötä harjoittaneet belgialaiset, saksalaiset, amerikkalaiset, tanskalaiset ja jo vuodesta 1989 suomalaiset tutkijat.

Tänne Helsingin yliopisto päätti perustaa ensimmäisen ulkomaisen tutkimusasemansa vuonna 2009. Taitavuorten korkeimmilta huipuilta näkyy itse massiivinen Kilimanjaro, jonka huippu yltäävajaan kuuden kilometrin korkeuteen, sekä muita Pohjois-Tansanian vuoria; Parevuoret ja Usambaravuoret. Alunalkujaan asema oli ollut majoituspalveluita tarjoava norjalainen lähetysasema, jota olin tutkimusryhmieni kanssa hyödyntänyt maastotöiden tukikohtana vuodesta 2004. Aseman tullessa myyntiin päätti Helsingin yliopisto hankkia sen kehittääkseen sitä monitieteiseksi tutkimusasemaksi.

Suomalainen tutkimustyö alueella alkoi jo 1980-luvun lopussa, kun sinne suuntautui kuusi pro gradu -tutkielmaa tuottanut maantieteen laitoksen tutkimusretki, joista oma graduni Taitavuorten maankäytön kaukokartoituksesta oli yksi. Tähän päivään mennessä Taitavuorten alueesta on tehty liki 30 gradua ja kahdeksan väitöskirjaa lähinnä Helsingin yliopiston maantieteilijöiden toimesta, mutta uusien hankkeiden myötä opinnäytetöitä ja julkaisuja syntyy myös muissa laitoksissa ja tiedekunnissa.

Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasema on ainoa suomalaisen yliopiston omistama tutkimusasema ulkomailla. Aseman juhlallisia avajaisia tammikuussa 2011 kunnioittivat rehtori Thomas Wilhelmsson ja Suomen suurlähettiläs Heli Sirve läsnäolollaan.

Monitieteistä tutkimusta

Rahoitus tutkimusaseman perustamiseen johtaneita tutkimuksia varten tuli lähinnä Suomen Akatemialta. Ensimmäinen vuonna 2003 alkanut hanke keskittyi maankäytön ja maanpeitteen muutostulkintojen kehittämiseen kaukokartoitusaineistojen ja paikkatietomenetelmien avulla ja toinen ensimmäisessä hankeessa tuotettujen paikkatietokantojen hyödyntämiseen ekologisissa sovelluksissa ja vuorten metsien ennallistamissuunnitelmissa.

Nyt käynnissä olevassa Akatemian rahoittamassa TAITAWATER-hankkeessa tutkitaan vettä ja nimenomaan sitä kuinka kasvillisuus ja metsät kaappaavat ilmakehän kosteutta, pidättämään sitä ja kuinka ihmiset käyttävät alueen vesivarjoja. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston maantieteilijöiden lisäksi metsätieteilijät, fyysikot ja kasvitieteilijät. Kenialaisia yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Kenian kansallismuseo, Nairobin yliopisto ja Kenian metsähallitus.

Viime vuosina myös Suomen Ulkoasianministeriö on kiinnostunut Helsingin yliopiston esityöstä ja Taitavuorista kehitysyhteistyön kohteena tai välineenä. Kolmesta eri projektista perinteinen kahdenvälinen metsähanke Miti Mingi Maisha Bora kehittää alueella metsiä säästäviä vaihtoehtoisia elinkeinoja ja käyttää tutkimusasemaa, sen tuottamia aineistoja ja henkilökuntaa metsänhoitajien paikkatietokoulutukseen.

CHIESA-hankkeessa tutkitaan yhdessä afrikkalaisten tutkijoiden kanssa ilmaston muutosten vaikutusta ekosysteemipalveluihin, kuten maatalouskasvien kahvin, maissin, avocadon ja kaalikasvien pölyttäjiin, tuhohyönteisiin, vesivaroihin ja luonnon monimuotoisuuteen Taitavuorilla, Kilimanjarolla ja Jimman alueella Etiopiassa. BIODEV-hankkeessa kartoitetaan maaperän ja puiden biomassan ja hiilen määrää maatalousalueilla ja metsissä ja pyritään kasvattamaan puiden määrää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Pilottialueena toimivilla Taitavuorilla kehitetään laserkeilain- ja hyperspektraaliaineistoihin perustuvia hiilenkartoitusmenetelmiä, joita tullaan käyttämään projektin varsinaisilla kohdealueilla Sierra Leonessa ja Burkina Fasossa.

Nykyiset hankkeet kertovat sen, että tutkimusongelmat ja kehityskohteet ovat monitahoisia ja hankkeet aidosti tieteidenvälisiä. Asema ja siellä toimivat projektit ovat tuottaneet runsaasti opetusmateriaalia, jota hyödynnetään sekä geotieteiden ja maantieteen laitoksella että biotieteiden laitoksella, jolta kasvitieteen professori Jouko Rikkinen on ollut hankkeissa

mukana vuodesta 2009. Taitavuorten maankäyttö ja sen vaikutukset ilmastoon, vesivaroihin ja luonnon monimuotoisuuteen on ollut myös kytkin parhaillaan täytettävänä olevaan Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen sekä geotieteiden ja maantieteen laitoksen rahoittamaan fysikaalisen maantieteen professuuriin.

Vaikka Taitavuorten tutkimusasemaa koordinoidaan Kumpulan kampukselta, se on perustettu koko Helsingin yliopiston tutkimusasemaksi. Pro gradu -hankkeissa, joita on parhaillaan käynnissä kymmenkunta, on mukana opiskelijoita useista eri tiedekunnista.

Esimerkiksi biotieteiden laitoksen opiskelija Åsa Stam on ripustellut sammalia kasvamaan eri puolille Taitan metsiä mitatakseen niiden kasvua ja vedenpidätyskykyä. Metsätieteiden laitoksen opiskelija Anthony Arcaro puolestaan selvittää, kuinka paljon vettä pidättyy erilaisten metsätyyppien latvustoon. Vesinäytteet mitataan ja niiden kemiallinen koostumus analysoidaan Keniassa, ja metsän rakenne määritetään hemisfäärivalokuvien ja laserkeilainaineiston avulla. Kehitysmaantieteeen opiskelija Belinda Kivivuori tutkii paikallisyhteisöjen vedenkäyttötapoja ja -määrää.

Luonnollisesti mukana on myös kenialaisia opiskelijoita eri yliopistoista. Samuel Nthuni hyödyntää parhaillaan eri hankkeissa kuvattua ilmakuva-aineistoa puulajien tunnistamiseen Ngangaon sademetsässä, jossa eri puulajeja on liki sata 150 hehtaarin alueella. Väitöskirja syntyy insinööritieteiden tiedekuntaan Nairobin yliopistossa, jonka kanssa Helsingin yliopisto solmi yhteistyösopimuksen vuonna 2011.

Globaalivastuun ottoa

Taitan tutkimusasema toteuttaa Helsingin yliopiston visiota ”huipulle ja yhteiskuntaan”kiteytti kansleri Ilkka Niiniluoto puhuessaan Taitan tutkimusaseman kotikaupungissa Wundanyissä järjesteyssä juhlassa syyskuussa 2011. Edellisinä päivinä kanslerin ryhmä oli tutustunut tutkimusympäristöön useammallakin Tutkimusmatkailijaprofessorien monipuolinen yvv-tehtävä vuorenhuipulla ja vietti nyt yhteistä juhlaa paikallisyhteisön kanssa. Taitavuorten tutkimusasema todella pyrkii toimimaan globaalivastuun hengessä ”maailman parhaaksi” tarjoamalla monitieteisen luonnon laboratorion sekä oven opiskeluun ja tutkimukseen kehittyvissä maissa.

On odotettavissa, että monet tutkimusasemalla opinnäyttettä tekevät tulevat myös jatkossa työskentelemään kehitystehtävissä kehittyvissä maissa — jotkut edelläkävijät ovat jo päätyneet tällaisiin tehtäviin esimerkiksi Tansaniassa, Etiopiassa, Nicaraguassa tai Burkina Fasossa. Kuten käynnissä olevista yhteistyöhankkeista voi nähdä, toteuttaa asema yliopiston ja Suomen kehitystavoitteita Afrikassa, minne yliopiston kansainvälisistä asioista vastaavan vararehtori Ulla-Maija Forsbergin mukaan katseet tulisi kääntää.

teksti ja kuva Petri Pellikka
Kirjoittaja toimii geoinformatiikan professorina Helsingin yliopistossa ja johtajana Taitan tutkimusasemalla.

Lisätietoja:


Tutkimusmatkailijaprofessorien monipuolinen yvv-tehtävä

Helsingin yliopistot alumnit pääsivät nauttimaan Taitan tutkimusaseman vieraanvaraisuudesta ja Taitavuoren hulppeista maisemista viime syyskuussa. Matkalle osallistui 17 alumnia professorien Petri Pellikka ja Jouko Rikkinen johdolla.

Taitan tutkimusasema työllistää Keniassa suoraan viisi henkilöä ja välillisesti kymmeniä osa-aikaisia. Asemalla on vakituisesti manageri, esimies, talonmies, kaksi kokkia, tutkimusavustaja ja kaksi vahtia. Aseman perusrahoitus tulee yliopistolta ja lisärahoitus tutkimusprojekteista, minkä avulla voidaan hankkia laitteita ja välineitä. Asema tarjoaa yöpymismahdollisuuden yli 20 hengelle, sähkön, lämpimän veden, saunan, internet-yhteydet ja opetustilat 12 hengelle. Asema sijaitsee Wundanyin kaupungin laidalla kuuden tunnin matkan päässä Nairobista Taita Tavetan piirikunnassa Kaakkois-Keniassa.

Monipuolisen ohjelman aikana alumniretkeläiset tutustuivat tutkimusaseman arkeen ja Taitavuoren vuoristosademetsien vehreyteen. Samalla päästiin seuraamaan tutkimusmatkailijaprofessoreja työnsä ääressä. Matkalla näki konkreettisesti myös yliopistojen kolmannen tehtävän hoitamista arjen tasolla. Professorit keittelivät aamukahveja, laastaroivat matkalaisen retkikengät kävelykuntoon, pakkasivat matka-autoja, huolsivat varusteita, kuljettivat vaatetavaraa paikallisille kyläläisille, irrottivat liekaan kiertyneitä vuohia. Globaalia vastuuta siis ruohonjuuritasolla.

Nairobin kansallismuseon vierailun yhteydessä professorit solmivat yhteistyösopimuksen, joka helpottaa näytteiden viemistä Keniasta Suomeen. Icipessä (International Center of Insect Physiology and Ecology) nähtiin esimerkkejä tutkimuksista, jotka hyödyttävät paikallisen väestön elämää. Safarin aikana saatiin ihastella Tsavon ekosysteemin suuria ja pieniä eläimiä asiantuntijoiden opastuksella.

Onnistuneen alumniretken seurauksena ja Helsingin yliopiston alumniyhdistyksen aloitteesta perustettiin joulukuussa 2012 Taitan tutkimusaseman rahasto. Rahaston tarkoitus on tukea asemalla tehtävää opetus- ja tutkimustoimintaa.

Kirsti Sintonen

  • Painetussa lehdessä sivu 20

ACATIIMI 5/13 tulosta | sulje ikkuna