Taitan tutkimusasema toteuttaa
Helsingin yliopiston globaalivastuuta
Maailman parhaaksi
"Et tainnut nuorena opiskelijana kuvitella, että johtaisit
tutkimusasemaa Afrikassa", sanoi Luonnontieteellisen
keskusmuseon johtaja Leif Schulman
pimeässä illassa Kenian Taitavuorilla tammikuussa
2011. Ajatella, mitä kaikkea akateemisessa maailmassa
voi tapahtua.
Vehreät Taitavuoret Keniassa
ovat olleet tieteellisen kiinnostuksen
kohteena vuosikymmeniä
johtuen niiden
rikkaasta eliömaailmasta ja
mielenkiintoisesta ilmastollisesta
ja maantieteellisestä
sijainnista keskellä kuivaa
savannia. Yli 2000 metrin korkeuteen kohoavat Taitavuoret
ovat osa Itäisiä Kaarivuoria, jotka ovat yksi
maailman luonnon monimuotoisuuden keskuksista.
Kosteana maailmankautena itäinen Afrikka oli
sademetsien peittämä, mutta ilmaston kuivuessa sademetsät
säilyivät vain yksittäisten ylänköalueiden
huipuilla. Aikaa myötä kasvi- ja eläinlajit alkoivat
kehittyä omiksi lajeikseen eri ylänköalueille, minkä
takia Taitavuorillakin tavataan kotoperäisiä kasvi- ja
eläinlajeja, joita ei esiinny missään muualla maailmassa.
Vuorten topografia ja pasaatituulet ja niistä aiheutuvat
ilmastolliset erot
heijastuvat kasvillisuuteen,
ekologiaan, hydrologiaan, maankäyttöön ja
elinkeinoihin muokaten Taitavuorista ympäristölaboratorion.
Savannilla vuotuiset sademäärät ovat 500
mm luokkaa, mutta orografiset sateet yhdessä vuoria
verhoavan sumun kanssa pitävät yllä sademetsiä huipuilla.
Oman leimansa maankäyttömosaiikkiin antavat
vuoria ympäröivät suuret Tsavon kansallispuistot
ja maailman suurimmat sisalviljelmät.
Metsien ja luonnonkasvillisuuden häviäminen
maatalouden tieltä on ollut nopeata viimeisen sadan
vuoden aikana, mikä on lyönyt leimansa muun muassa
vesivaroihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Kenialaisten tutkijoiden lisäksi Taitalla ovat tutkimustyötä
harjoittaneet belgialaiset,
saksalaiset, amerikkalaiset,
tanskalaiset ja jo
vuodesta 1989 suomalaiset
tutkijat.
Tänne Helsingin yliopisto
päätti perustaa
ensimmäisen ulkomaisen
tutkimusasemansa vuonna 2009. Taitavuorten korkeimmilta huipuilta
näkyy itse massiivinen Kilimanjaro, jonka huippu yltäävajaan
kuuden kilometrin korkeuteen, sekä muita
Pohjois-Tansanian vuoria; Parevuoret ja Usambaravuoret.
Alunalkujaan asema oli ollut majoituspalveluita
tarjoava norjalainen lähetysasema, jota olin
tutkimusryhmieni kanssa hyödyntänyt maastotöiden
tukikohtana vuodesta 2004. Aseman tullessa myyntiin
päätti Helsingin yliopisto hankkia sen kehittääkseen
sitä monitieteiseksi tutkimusasemaksi.
Suomalainen tutkimustyö alueella alkoi jo
1980-luvun lopussa, kun sinne suuntautui kuusi pro
gradu -tutkielmaa tuottanut maantieteen laitoksen
tutkimusretki, joista oma graduni Taitavuorten
maankäytön kaukokartoituksesta oli yksi. Tähän päivään
mennessä Taitavuorten alueesta on tehty liki 30
gradua ja kahdeksan väitöskirjaa lähinnä Helsingin
yliopiston maantieteilijöiden toimesta, mutta uusien
hankkeiden myötä opinnäytetöitä ja julkaisuja syntyy
myös muissa laitoksissa ja tiedekunnissa.
Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasema on ainoa
suomalaisen yliopiston omistama tutkimusasema
ulkomailla. Aseman juhlallisia avajaisia tammikuussa
2011 kunnioittivat rehtori Thomas Wilhelmsson ja
Suomen suurlähettiläs Heli Sirve läsnäolollaan.
Monitieteistä tutkimusta
Rahoitus tutkimusaseman perustamiseen johtaneita
tutkimuksia varten tuli lähinnä Suomen Akatemialta.
Ensimmäinen vuonna 2003 alkanut hanke keskittyi
maankäytön ja maanpeitteen muutostulkintojen kehittämiseen
kaukokartoitusaineistojen ja paikkatietomenetelmien
avulla ja toinen ensimmäisessä hankeessa
tuotettujen paikkatietokantojen hyödyntämiseen
ekologisissa sovelluksissa ja vuorten metsien
ennallistamissuunnitelmissa.
Nyt käynnissä olevassa Akatemian rahoittamassa
TAITAWATER-hankkeessa tutkitaan vettä ja nimenomaan
sitä kuinka kasvillisuus ja metsät kaappaavat
ilmakehän kosteutta, pidättämään sitä ja kuinka ihmiset
käyttävät alueen vesivarjoja. Hankkeessa ovat
mukana Helsingin yliopiston maantieteilijöiden lisäksi
metsätieteilijät, fyysikot ja kasvitieteilijät. Kenialaisia
yhteistyökumppaneita
ovat muun muassa Kenian kansallismuseo,
Nairobin yliopisto ja Kenian
metsähallitus.
Viime vuosina myös Suomen
Ulkoasianministeriö on kiinnostunut
Helsingin yliopiston esityöstä
ja Taitavuorista kehitysyhteistyön
kohteena tai välineenä. Kolmesta eri projektista perinteinen
kahdenvälinen metsähanke Miti Mingi
Maisha Bora kehittää alueella metsiä säästäviä vaihtoehtoisia
elinkeinoja ja käyttää tutkimusasemaa, sen
tuottamia aineistoja ja henkilökuntaa metsänhoitajien
paikkatietokoulutukseen.
CHIESA-hankkeessa tutkitaan yhdessä afrikkalaisten
tutkijoiden kanssa ilmaston muutosten vaikutusta
ekosysteemipalveluihin, kuten maatalouskasvien
kahvin, maissin, avocadon ja kaalikasvien
pölyttäjiin, tuhohyönteisiin, vesivaroihin ja luonnon
monimuotoisuuteen Taitavuorilla, Kilimanjarolla
ja Jimman alueella Etiopiassa. BIODEV-hankkeessa
kartoitetaan maaperän ja puiden biomassan ja hiilen
määrää maatalousalueilla ja
metsissä ja pyritään kasvattamaan puiden määrää
ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Pilottialueena
toimivilla Taitavuorilla kehitetään laserkeilain- ja
hyperspektraaliaineistoihin perustuvia hiilenkartoitusmenetelmiä,
joita tullaan käyttämään projektin
varsinaisilla kohdealueilla Sierra Leonessa ja Burkina
Fasossa.
Nykyiset hankkeet kertovat sen, että tutkimusongelmat
ja kehityskohteet ovat monitahoisia ja hankkeet
aidosti tieteidenvälisiä. Asema ja siellä toimivat
projektit ovat tuottaneet runsaasti opetusmateriaalia,
jota hyödynnetään sekä geotieteiden ja maantieteen
laitoksella että biotieteiden laitoksella, jolta kasvitieteen
professori Jouko Rikkinen on ollut hankkeissa
mukana vuodesta 2009. Taitavuorten maankäyttö ja
sen vaikutukset ilmastoon, vesivaroihin ja luonnon
monimuotoisuuteen on ollut myös kytkin parhaillaan
täytettävänä olevaan Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin
yliopiston fysiikan laitoksen sekä geotieteiden
ja maantieteen laitoksen rahoittamaan fysikaalisen
maantieteen professuuriin.
Vaikka Taitavuorten tutkimusasemaa koordinoidaan
Kumpulan kampukselta, se on perustettu koko
Helsingin yliopiston tutkimusasemaksi. Pro gradu
-hankkeissa, joita on parhaillaan käynnissä kymmenkunta,
on mukana opiskelijoita useista eri tiedekunnista.
Esimerkiksi biotieteiden laitoksen opiskelija Åsa
Stam on ripustellut sammalia kasvamaan eri puolille
Taitan metsiä mitatakseen niiden kasvua ja vedenpidätyskykyä.
Metsätieteiden laitoksen opiskelija
Anthony Arcaro puolestaan selvittää, kuinka paljon
vettä pidättyy erilaisten metsätyyppien latvustoon.
Vesinäytteet mitataan ja niiden kemiallinen koostumus
analysoidaan Keniassa, ja metsän rakenne määritetään
hemisfäärivalokuvien ja laserkeilainaineiston
avulla. Kehitysmaantieteeen opiskelija Belinda Kivivuori
tutkii paikallisyhteisöjen vedenkäyttötapoja ja
-määrää.
Luonnollisesti mukana on myös kenialaisia opiskelijoita
eri yliopistoista. Samuel Nthuni hyödyntää
parhaillaan eri hankkeissa kuvattua ilmakuva-aineistoa
puulajien tunnistamiseen Ngangaon sademetsässä,
jossa eri puulajeja on liki sata 150 hehtaarin alueella.
Väitöskirja syntyy insinööritieteiden tiedekuntaan
Nairobin yliopistossa, jonka kanssa Helsingin yliopisto
solmi yhteistyösopimuksen vuonna 2011.
Globaalivastuun ottoa
Taitan tutkimusasema toteuttaa Helsingin yliopiston
visiota ”huipulle ja yhteiskuntaan”kiteytti kansleri
Ilkka Niiniluoto puhuessaan Taitan tutkimusaseman
kotikaupungissa Wundanyissä järjesteyssä juhlassa
syyskuussa 2011. Edellisinä päivinä kanslerin ryhmä
oli tutustunut tutkimusympäristöön useammallakin
Tutkimusmatkailijaprofessorien
monipuolinen
yvv-tehtävä
vuorenhuipulla ja vietti nyt yhteistä
juhlaa paikallisyhteisön kanssa. Taitavuorten tutkimusasema
todella pyrkii toimimaan globaalivastuun
hengessä ”maailman parhaaksi” tarjoamalla monitieteisen
luonnon laboratorion sekä oven opiskeluun ja
tutkimukseen kehittyvissä maissa.
On odotettavissa, että monet tutkimusasemalla
opinnäyttettä tekevät tulevat myös jatkossa työskentelemään
kehitystehtävissä kehittyvissä maissa — jotkut
edelläkävijät ovat jo päätyneet tällaisiin tehtäviin
esimerkiksi Tansaniassa, Etiopiassa, Nicaraguassa tai
Burkina Fasossa. Kuten käynnissä olevista yhteistyöhankkeista
voi nähdä, toteuttaa asema yliopiston ja
Suomen kehitystavoitteita Afrikassa, minne yliopiston
kansainvälisistä asioista vastaavan vararehtori
Ulla-Maija Forsbergin mukaan katseet tulisi kääntää.
teksti ja kuva Petri Pellikka Kirjoittaja toimii geoinformatiikan professorina Helsingin
yliopistossa ja johtajana Taitan tutkimusasemalla.
Lisätietoja:
Tutkimusmatkailijaprofessorien
monipuolinen
yvv-tehtävä
Helsingin yliopistot alumnit pääsivät nauttimaan Taitan
tutkimusaseman vieraanvaraisuudesta ja Taitavuoren
hulppeista maisemista viime syyskuussa.
Matkalle osallistui 17 alumnia professorien Petri Pellikka
ja Jouko Rikkinen johdolla.
Taitan tutkimusasema työllistää Keniassa suoraan
viisi henkilöä ja välillisesti kymmeniä osa-aikaisia.
Asemalla on vakituisesti manageri, esimies, talonmies,
kaksi kokkia, tutkimusavustaja ja kaksi vahtia.
Aseman perusrahoitus tulee yliopistolta ja lisärahoitus
tutkimusprojekteista, minkä avulla voidaan
hankkia laitteita ja välineitä. Asema tarjoaa
yöpymismahdollisuuden yli 20 hengelle, sähkön,
lämpimän veden, saunan, internet-yhteydet ja
opetustilat 12 hengelle. Asema sijaitsee Wundanyin
kaupungin laidalla kuuden tunnin matkan
päässä Nairobista Taita Tavetan piirikunnassa
Kaakkois-Keniassa.
Monipuolisen ohjelman aikana alumniretkeläiset
tutustuivat tutkimusaseman arkeen ja
Taitavuoren vuoristosademetsien vehreyteen.
Samalla päästiin seuraamaan tutkimusmatkailijaprofessoreja
työnsä ääressä. Matkalla näki konkreettisesti
myös yliopistojen kolmannen tehtävän
hoitamista arjen tasolla. Professorit keittelivät aamukahveja,
laastaroivat matkalaisen retkikengät
kävelykuntoon, pakkasivat matka-autoja, huolsivat
varusteita, kuljettivat vaatetavaraa paikallisille kyläläisille,
irrottivat liekaan kiertyneitä vuohia. Globaalia
vastuuta siis ruohonjuuritasolla.
Nairobin kansallismuseon vierailun yhteydessä
professorit solmivat yhteistyösopimuksen, joka helpottaa
näytteiden viemistä Keniasta Suomeen. Icipessä
(International Center of Insect Physiology and
Ecology) nähtiin esimerkkejä tutkimuksista, jotka
hyödyttävät paikallisen väestön elämää. Safarin aikana
saatiin ihastella Tsavon ekosysteemin suuria ja
pieniä eläimiä asiantuntijoiden opastuksella.
Onnistuneen alumniretken seurauksena ja Helsingin
yliopiston alumniyhdistyksen aloitteesta perustettiin
joulukuussa 2012 Taitan tutkimusaseman rahasto.
Rahaston tarkoitus on tukea asemalla tehtävää
opetus- ja tutkimustoimintaa.
Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 20
|