Opetusministeri Krista Kiuru:

Yliopistojen tartuttava henkilöstön työhyvinvointiin

Uusi opetusministeri Krista Kiuru haluaa kiinnittää vahvasti huomiota yliopistojen henkilöstön hyvinvoinnin kysymyksiin. ”Kaikkihan me haluamme, että yliopistot ovat jatkossakin haluttuja työpaikkoja”, hän korostaa.

Tasavallan presidentti nimitti asunto- ja viestintäministerinä toimineen Krista Kiurun (sd.) uudeksi opetusministeriksi 24. toukokuuta. Koulutukseltaan 39-vuotias Kiuru on valtiotieteiden maisteri. Seuraavassa hän vastaa pariin kysymykseemme.

Mitkä yliopistoasiat ovat hallituskauden loppuvuosien agendan kärjessä?

— Kyllä hallituskauden suurin yksittäinen asia yliopistojen osalta on onnistunut opiskelijavalintauudistus. Jos onnistumme — kun onnistumme — yhdessä helpottamaan toiselta asteelta korkeakouluihin siirtyvien nuorten tilannetta ja hyödyntämään täysimääräisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen suuren koulutuskapasiteetin, teemme isänmaalle suuren palveluksen. Meidän pitää saada nuoret nykyistä sujuvammin sisälle yliopistoihin, ja yliopistojen ja korkeakoulujen sisäiselle liikkuvuudelle pitää löytää tarkoituksenmukaiset siirtymätavat.

— Toinen iso asia on tietysti riittävien voimavarojen turvaaminen taloudellisesti tiukkoina aikoina. Yliopistojen toiminnan varassa on aika lailla kestävän kasvun luominen, ja siihen tarvitaan riittävä julkinen rahoitus.

— Pidän myös tärkeänä sitä, että olot saadaan ikään kuin vakiinnutettua suuren ja tarpeellisen yliopistouudistuksen jälkeen. Aivan varmasti rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista pitää jatkaa, mutta on kiinnitettävä vahvasti huomiota siihen, että yliopistoyhteisössä voitaisiin nykyistä paremmin. Tästä on tullut paljon palautetta, ja minusta yliopistojen on tartuttava henkilöstön hyvinvoinnin kysymyksiin. Kaikkihan me haluamme, että yliopistot ovat jatkossakin haluttuja työpaikkoja.

Tutkimusrahoitukseen kaavaillaan kokonaisuudistusta. Miten tutkimusrahoitusta tulisi kehittää opetusministerin mielestä?

— Ensimmäinen asia on kyllä huolehtia tutkimusrahoituksen kokonaistasosta! Kannatan kilpaillun tutkimusrahoituksen määrän lisäämistä niin, että Suomen Akatemiaan kehitetään ehdotetun kaltainen strategisen tutkimusrahoituksen uusi instrumentti. On tärkeää, että päättäjillä ja kansalaisilla on riittävästi tietoa päätöksenteon taustalla. Aina ei selvitykset anna riittävän perusteellista tietoa ja joskus pitkäjänteisen tieteellisen tutkimuksen syklit ovat liian pitkiä. Uskottava laadunvarmistus tarvitaan kuitenkin myös strategiseen tutkimusrahoitukseen, ja uskon, että Akatemia on oikea paikka tälle. Myös valtioneuvoston tarvitsee omaan käyttöönsä pienen, joustavasti käytettävissä olevan rahoituksen selvitys- ja arviointityyppisiin hankkeisiin.

— Muutoin olen sitä mieltä, että on välttämätöntä huolehtia pitkäjänteisen tieteellisen tutkimuksen rahoituksen tasosta niin yliopistoissa kuin Suomen Akatemiassa. Kyse ei ole vastakkainasettelusta tietenkään, vaan yksinkertaisesti siitä, että ei ole innovaatiokaivoa, josta riittäisi ammennettavaa, jos ei meillä ole riittävän laajaa tutkitun tiedon perustaa. Suomen Akatemian ja Tekesin tehtävät ovat toisiaan täydentäviä, ja molempia pitää kehittää omassa rootelissaan.

Krista Kiuru on toiminut vuosina 2004—2005 Tampereen yliopiston toiminnan suunnittelijana Porin yliopistokeskuksessa. Kiuru oli puhumassa keskuksen 10-vuotisjuhlissa samana päivänä, kun demarien eduskuntaryhmä päätti ministerivaihdoksista. Ikävästi juhlien kanssa lähes samaan aikaan Tampereen teknillinen yliopisto tiedotti yt-neuvottelujen aloittamisesta Porin yliopistokeskuksessa sijaitsevassa Porin laitoksessaan. Yt-neuvottelut koskevat laitoksen 50 hengen lomauttamista enintään 90 päiväksi.

Kirsti Sintonen

• Painetussa lehdessä sivu 8