5/13

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     

    Plagiarismin hallinta edellyttää yhteisiä pelisääntöjä

    Sähköinen plagiaatintunnistus yleistyy Suomen korkeakouluissa nopeasti. Toimivien järjestelmien lisäksi tarvitaan vielä paljon pohdintaa yhteisten käytäntöjen hiomiseksi.

    Plagiointi määritellään yhdeksi vilppimuodoksi ja eettisissä pelisäännöissä kuvataan, miten epäily käytännössä käsitellään. Vilppiepäilyjen hyvän tieteellisen käytännön mukainen käsittely on sekä opiskelijan että yliopiston etu. Jokainen yliopisto kuitenkin päättää itsenäisesti omat pelisääntönsä esimerkiksi plagioinnin tunnistamista helpottavien sähköisten järjestelmien käytöstä.

    Käsittelytavoissa tulee todennäköisesti olemaan jonkin verran vaihtelua, tämä johtuu muun muassa organisaatioiden eroista, mutta valmisteluvaiheessa tehdään paljon yhteistyötä eri korkeakoulujen kanssa, sanoo kehitysasiantuntija Minna Vänskä Aalto-yliopistosta.

    Laajalti yhteinen näkemys näyttäisi olevan ainakin siitä, että tekstin alkuperäisyyden tarkastamisen tulkitaan kuuluvan osaksi opintosuorituksen ja opinnäytteen arviointia ja että siinä voidaan käyttää apuvälineenä sähköistä järjestelmää.

    Plagiarismin hallinnan peruskysymyksiä käsiteltiin 18.4. Hankenilla Helsingissä järjestetyssä seminaarissa, jossa oli edustajia eri yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Opettajien, tutkijoiden ja muun muassa juristien lisäksi paikalla olivat esimerkiksi Tutkimuseettisen neuvottelukunnan sekä opetus- ja kulttuuriministeriön edustajat.

    Plagiointi-ilmiön käsittely jatkuu seminaarin neljässä jatkotyöryhmässä, jotka ovat jo käynnistäneet toimintansa. Seminaarin puheenjohtaja Totti Tuhkasen mukaan eettisiä seikkoja sekä hallinnollisia käsittelysääntöjä pohtivien työryhmien lisäksi pyritään kehittämään ohjausmenettelyjä tieteellisen vilpin varalle. Yliopistojen on nimittäin tärkeää huolehtia siitä, että hyvään tieteelliseen käytäntöön perehdyttäminen ja tutkimusetiikan opettaminen kuuluvat kiinteästi niiden antamaan koulutukseen.

    Tekniikkatyöryhmän tehtävänä taas on yhteistyössä Kansalliskirjaston FinELib-palvelun kanssa laatia välineitä plagioinnin havaitsemiseksi kehittämällä edelleen eri tieteenalojen kotimaisten tietokantojen ja julkaisukokoelmien indeksointia, Tuhkanen toteaa.

    Mitä vilpistä seuraa?

    Plagiointiepäilyn käsittelyssä on otettava huomioon yliopistolaki, joka velvoittaa eettiseen toimintaan ja kuvaa kurinpitoseuraamukset. Hallintolaki taas asettaa käsittelyprosesseille ja päätösten korjaamiselle peruskriteerit. Julkisuuslaki ja henkilötietolaki määrittelevät asiakirjakäytännöt. Aalto-yliopiston lakimiehen Anna Johanssonin mukaan plagioinnin ilmitulon vaikutus jatko-opiskelijan juridiseen asemaan vaihtelee sen mukaan, missä vaiheessa hän jää kiinni ja kuinka vakavasta tapauksesta on kysymys.

    Uuden tiedon tuottamisessa yliopistot ovat keskeinen lähde. Samoin asiantuntijuus on keskeinen tapa yrittää.

    Jos väitöskirja hylätään plagioinnin takia, niin näkemykseni mukaan opiskelijan opiskeluoikeus säilyy ja hän voi periaatteessa tehdä uuden väitöskirjan ja valmistua. Vilpistä voidaan lisäksi antaa kurinpitorangaistus. Ankarin kurinpitorangaistus opiskelijalle on yliopistolain mukaan korkeintaan yhden vuoden määräaikainen erottaminen, opiskelijaa ei siis voida erottaa pysyvästi opinnäytteessä ilmenneen vilpin takia, Johansson täsmentää.

    Tapauksesta riippuen ilmitullut plagiointi voi kuitenkin saada julkisuutta, mikäli esimerkiksi julkaistuun artikkeliin joudutaan julkaisemaan oikaisu. Julkisuus taas saattaa tosiasiallisesti vaikuttaa tutkijauralle pääsemiseen.

    Tutkimuseettinen neuvottelukunta tarjoaa ohjeistoa ja tukipalvelua korkeakouluille. TENK:n laatima ohje Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa astui voimaan 1.3.

    Arja-Leena Paavola

    • Painetussa lehdessä sivu 6