5/12

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     

    Yhä useampi yliopisto on savuton

    Savuttomuus on saanut vahvan jalansijan suomalaisessa korkeakoulumaailmassa. Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot ovat jo julistautuneet savuttomiksi ja toukokuusta alkaen myös Turun yliopistossa tumpattiin tupakat.

    Tupakointia ehkäisemällä ja rajoittamalla Itä-Suomen yliopistossa halutaan osoittaa, että siellä eletään niin kuin opetetaan. Ennen Itä-Suomen yliopiston muodostamista Kuopion yliopistossa oli vuonna 2009 aloitettu Savuton kampus –projekti. Terveysyliopiston imagon mukaisesti yliopistossa pyrittiin myös tällä tavoin profiloitumaan kansanterveyden puolestapuhujaksi.

    Käytännössä savuttomuus tarkoittaa sitä, että tupakointi kampusalueella on sallittu vain tietyissä ulkona olevissa paikoissa ja tupakkatuotteiden myynti on kielletty yliopiston alueella. Tupakointipisteet ovat parhaimmillaan katoksia natsoille tarkoitettuine roskiksineen. Henkilöstön kehittämispäällikkö Marketta Rantaman mukaan Savuton kampus -hanke on sujunut kaikkiaan erittäin hyvin.

    — Tosin jonkin verran kritiikkiä tuli siinä vaiheessa, kun yhdistyimme ja lähdimme viemään samaa ideologiaa Joensuuhun ja Savonlinnaan. Esille nousi pohdintaa yksilön vapauden rajoittamisesta, mutta kritiikki vaimeni nopeasti.

    Ei kyttäyslinjalle

    Alkuvaiheen epäily liittyi lähinnä kysymykseen työajasta.

    — Meillä on eri työaikaan kuuluvaa henkilöstöä. Se on ollut hieman ongelmallista, sillä ne, jotka leimaavat itsensä ulos käyvät tupakalla omalla ajallaan, kun taas toiset eivät kuulu työaikaseurantaan. Osa koki tämän epäoikeudenmukaiseksi ja pelättiin kyttäyslinjaa, kyse oli siitä, mitä kukin tekee työajallaan. Yliopiston työn ytimessä kunnioitetaan yksilön vapautta ja sitä haluamme tässäkin asiassa noudattaa, emme seuraa ihmisiä, vaan luotamme heihin, Rantama korostaa.

    Itä-Suomen yliopisto sai tänä vuonna Paras Savuton Työpaikka -kilpailun ensimmäisen palkinnon. Valinnan takana on Suomen ASH ry, joka on tupakkapolitiikan kehittämiseen erikoistunut kansanterveysjärjestö, ja se on osa Savuton Suomi 2040 -hanketta.

    Jo nyt tiedetään, että savuttomuudella on ollut positiivisia terveysvaikutuksia.

    — Monet ovat lopettaneet tupakoinnin. Näillä leveysasteilla vaatii melkoista harrastuneisuutta mennä kauemmas ulos tupakalle. Ryhmätukea on ollut saatavilla työterveyshuollon ja YTHS:n kautta. Niitä tosin ei ole paljoakaan käytetty, mutta asia otetaan esille kaikissa terveystarkastuksissa.

    Savuttomuuden linja on pitänyt hyvin, vaikkakin yliopiston alueella saattaa aina välillä nähdä tupakoivia ihmisiä myös muilla kuin tupakointipaikoilla. Muualta tulleet opiskelijat tai vaikkapa ulkopuoliset työntekijät, kuten remonttimiehet, eivät välttämättä ole saaneet tietoa asiasta. Heitä on pyritty informoimaan ystävälliseen tyyliin ja tietoa on pyritty levittämään esimerkiksi englanninkielisiä flyereita jakamalla. Rantaman oma työpiste sijaitsee Kuopiossa.

    — Olen itsekin käynyt sanomassa joitakin kertoja, että ’hei tiedättekö että meidän tupakointipiste on tuolla’. Yleensä siihen sanotaan, että ’sori, sori’.

    Savuton kampus on ollut mielenkiintoinen projekti myös siksi, että se vietiin läpi samaan aikaan kun käynnissä oli fuusio Itä-Suomen yliopiston muodostamiseksi. Hanke olisi ollut helppo jättää myöhemmäksi yhdistymisen jälkeiseen aikaan.

    — Oikeastaan tämä samalla tuki fuusiota, Rantama huomauttaa.

    — Minusta on muuten tärkeää, että yliopiston omaa tieteenalaosaamista jalkautetaan henkilöstön keskuuteen sen sijaan, että tuotaisiin ulkopuolelta, se olisi vaikeampaa. Henkilöstötyössä yliopiston osaaminen kannattaa hyödyntää.

    Työhyvinvoinnin nimeen

    Toukokuussa myös Turun yliopisto julistautui savuttomaksi työ- ja opiskelupaikaksi.

    —Haluamme osaltamme tukea Suomen perinnettä edistyksellisen tupakkalainsäädännön maana ja samalla haastaa muitakin oppilaitoksia savuttomuuteen, sanoo Turun yliopiston työsuojelupäällikkö Tuula Lind.

    Turussa aloite savuttomaksi yliopistoksi tuli jo pari vuotta sitten ylioppilaskunnasta. Merkittävä syy hankkeen läpi viemiseen on se, että Turun yliopistossa on viime vuosina panostettu työhyvinvoinnin kehittämiseen.

    — Tämä on yksi osa sitä. Haluamme vähentää tupakoinnista ihmisille koituvaa haittaa. Työskentelemme nuorten ihmisten parissa ja haluamme edesauttaa terveen elämäntavan edistämistä. Savuttomuuteen on suhtauduttu hyvin, ainakin kaikki minulle tullut palaute on ollut positiivista, Lind sanoo.

    Tupakointia on vaikea puolustaa, sillä varmasti kaikki tietävät tupakoinnin vaarat. Nykytietämyksen mukaan tupakasta aiheutuu merkittäviä terveysriskejä myös niille, jotka altistuvat ympäristössään tupakansavulle. Näytöt tupakansavun välittömistä ja välillisistä terveyshaitoista ovat kiistattomia. Sekä henkilökunnalle että opiskelijoille on nimetty omat savuttomuushoitajat työterveyspalvelut tuottavaan Mehiläiseen ja YTHS:n Turun-toimipisteeseen.

    — Me emme kiellä kenenkään tupakointia, mutta se on hoidettava työajan ulkopuolella. Tähän saatiin yhteisymmärrys eri henkilöstöjärjestöjen luottamusmiesten kanssa ja asia saatiin sovittua jo yhdessä palaverissa, tahtotilaa löytyi kaikkien osapuolten kesken, Lind korostaa.

    Tupakointipaikat ovat myös kampusalueen siisteyteen liittyviä kysymyksiä ja tupakoinnin rajoittamisella vain tietyille alueille on merkitystä paloturvallisuudenkin kannalta. — Meillä on hyvin vihreä kampus, joten kuivalla kelillä tupakantumppien heittäminen voi olla jopa vaarallista. Paikat ovat sellaisia, missä on roskis tupakantumppeja varten, meille ei siis rakenneta katoksia. Seuraamme tilannetta kevään ja syyskuussa uusien opiskelijoiden tultua näemme, miten massat käyttäytyvät. Mikäli näyttää siltä, että konsepti ei toimi, täytyy miettiä muuta, Lind sanoo.

    teksti Arja-Leena Paavola

    • Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 32