5/10

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     

    Vuosilomat kokonaistyöaikajärjestelmään siirryttäessä

    Uuden työehtosopimuksen mukaan suuri määrä yliopistojen tutkijoita siirtyi kokonaistyöajan piiriin. Siirtyvien lomaoikeus on herättänyt kysymyksiä. Jokaisen on saatava pitää ansaitsemansa loma tai vapaajakso. Sivistystyönantajat ry on lähettänyt asiasta ohjeet yliopistoille.

    Yliopistojen opetushenkilöstö on ollut aiemminkin kokonaistyöajan piirissä. Elokuun 1. päivä alkaen suuri määrä yliopistojen tutkijoita, tohtorikoulutettavia jne. siirtyy kokonaistyöaikaan. Kokonaistyöaikaa noudattavilla ei ole vuosilomaoikeutta. Siirtyvien henkilöiden osalta on tullut paljon kysymyksiä vuosilomista.

    Tarkoitus on, ettei uuteen järjestelmään siirtyminen puolin tai toisin johtaisi kohtuuttomuuksiin tai tilanteisiin, että ansaitut lomat jäisivät pitämättä tai että niitä pidettäisiin enemmän, kuin mitä olisi pidetty ilman muutosta. Jokaisen on saatava ansaitsemansa loma tai vapaajakso.

    Siirtymäsäännösten tulkinnasta on neuvoteltu vielä Sivistystyönantajat ry:n ja JUKO ry:n välillä. Kirjoituksessa esitetyt tulkinnat Sivistystyönantajat ry on lähettänyt yliopistoille.

    Siirtymäsäännös

    Työehtosopimuksen siirtymäsäännös on seuraava: Niiden henkilöiden osalta, jotka ovat kuuluneet työaikalain ja vuosilomalain piiriin, 1.4.2009 alkaneen lomamääräytymisvuoden jälkeen ansaitut vuosilomat katsotaan pidetyiksi siirryttäessä tähän työaikajärjestelmään 1.8.2010.

    Lomanmääräytymisvuoden 1.4.2008 – 31.3.2009 ajalta ja sitä ennen ansaitut, mutta vielä pitämättä olevat lomat tulee vahvistaa pidettäväksi 31.5.2010 mennessä.

    Säästövapaasopimusten mukaiset säästövapaat ja mahdolliset lomarahan vaihtovapaat voidaan käyttää niiden alkuperäisen tarkoituksenmukaisesti siten, että niillä vähennetään vastaava osuus 1600 tunnin kokonaistyöajasta työsuunnitelman tekemisen yhteydessä.

    Tämä siirtymäsäännös tarkoittaa seuraavaa:

    1.

    Jos henkilöllä on lomanmääräytymisvuoden 1.4.2008 - 31.3.2009 ajalta tai sitä ennen ansaittuja, mutta pitämättömiä lomia kuten talviloma, on nämä lomapäivät annettava lomana 31.5.2010 mennessä.

    Soveltamisohje: jos näitä lomia (1.3.2008 – 31.3.2009 ansaittu) ei voida antaa lomana, ne tulisi korvata rahassa. Nämä lomat eivät voi kuittaantua, koska tuolloin henkilöt, jotka eivät ole pitäneet lomia, joutuisivat muihin nähden eriarvoiseen asemaan.

    2.

    Lomanmääräytymisvuoden 1.4.2009 - 31.3.2010 ajalta ansaitut lomat koostuvat kahdesta osasta - kesälomasta, jonka työnantaja voi määrätä pidettäväksi kesällä 2010 ja ”talvilomasta”, jonka työnantaja voi määrätä pidettäväksi vasta 1.10.2010 jälkeen (viimeistään 31.5.2011 mennessä).

    Näiden lomien osalta kesälomaosuus tulee normaalisti annettavaksi nyt kesällä 2010. Eli työntekijöille määrätään pidettäväksi se osuus lomasta, mikä muutenkin olisi määrätty ts. normaali määrä eli 4 – 5 viikkoa. Jos lomaa ei ole työsuhteen keston vuoksi vielä kertynyt yli 4 viikkoa, niin silloinhan koko loma voidaan määrätä kesäajalle.

    Soveltamisohje: Jos työntekijälle ei voida antaa kesälomaa 31.7.2010 mennessä sen vuoksi, että työntekijä ei ole työssä, kesälomaa koskeva osuus (4 – 5 viikkoa) tulee joko korvata rahana tai ottaa huomioon työhön paluun jälkeen työsuunnitelmassa työaikaa lyhentävänä aikana.

    Tällainen tilanne voi olla kyseessä, jos henkilö on poissa esim. sairauden vuoksi tai äitiysvapaalla tai isyysvapaalla tai vanhempainvapaalla kesällä 2010. Sen sijaan hoitovapaan ajalle vuosiloma voidaan sijoittaa. Tällöinkin loma voidaan korvata sovittaessa rahana.

    Jos työntekijälle ei pystytä kiireellisten ja välttämättömien työtehtävien vuoksi määräämään kesälomaa, otetaan kesälomaa vastaava osuus huomioon työsuunnitelmassa tai poikkeustapauksessa korvataan rahana.

    Muilta osin vuosilomat kuittaantuvat 1.8.2010 jälkeen voimaan tulevan uuden työaikajärjestelmän myötä.

    3.

    Ne lomat, jotka henkilö ansaitsee 1.4.2010 – 31.7.2010 välisenä aikana (joka tarkoittaa siis kesälomaa 2011 jne.), kuittaantuvat pääsääntöisesti uudella kokonaistyöaikajärjestelmällä. Siirtymisen tarkoitus ei ole johtaa kohtuuttomuuksiin puolin tai toisin. Jos jo nyt on ilmeistä, että työsuhde tulee päättymään ennen kuin henkilöllä on mahdollisuus pitää vapaata uudessa järjestelmässä, tulisi vapaa lähtökohtaisesti ottaa huomioon työsuunnitelmassa.

    4.

    Jos henkilön työsuhde on päättymässä (esim. eläkkeelle jääminen, määräaikaisen työsuhteen päättyminen) esimerkiksi vuoden 2010 aikana, voidaan hänen kanssaan sopia, että hän ei siirry kokonaistyöaikaan vaan jatkaa yleisen työaikajärjestelmän ja vuosilomajärjestelmän piirissä työsuhteen päättymiseen asti.

    Tällöin henkilö on kunkin yliopiston käytännön mukaisesti liukuvassa työajassa.

    5.

    Kaikkia niitä tilanteita, joissa joudutaan miettimään, mikä on oikea tulkinta, ei voida etukäteen määritellä. Ne joudutaan siis miettimään tarvittaessa tapauskohtaisesti.

    Eeva Rantala
    toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto