5/10

  • pääsivu
  • sisällys
  •  

    Työajan kohdentamisen tulee olla kevyt

    Työajan kohdentamista varten kehitetty SoleTM-järjestelmä on herättänyt yliopistoväessä kritiikkiä jo pitkän aikaa. Turusta alkoi vapunaattona nettikampanja, jossa kerättiin nimiä SoleTM:ää vastustavaan adressiin. Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto edellyttävät, että kohdentamisjärjestelmä on mahdollisimman kevyt ja yksinkertainen. Liitot lähettivät asiasta kirjeen yliopistoille toukokuun puolivälissä.

    Tämän lehden painoon mennessä nettiadressiin oli kertynyt nimiä lähes tuhat. Vähän yli 50 prosenttia allekirjoittaneista oli Turusta.

    Turun yliopiston talousyksikkö antoi uuden SoleTM-järjestelmäversion käyttöönoton yhteydessä ohjeistuksen, joka merkitsi työaikakirjausten kuukausittaista kuittausta ja hyväksyntää. Tämä nostatti vastalauseita ennen kaikkea esimiehissä. Nettiadressi laitettiin pystyyn vapunaattona. Ensimmäinen allekirjoittaja oli psykologian professori Christina Salmivalli.

    Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen antoi 10. toukokuuta päätöksen, jossa talousyksikön ohjeet kumottiin. Kuittauksesta ja hyväksynnästä luopuminen koskee kaikkia työntekijöitä riippumatta siitä, noudattavatko he kokonaistyöaikaa vai eivät.

    Työajan kohdentamisessa on suuria eroja eri yliopistojen välillä. Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto lähettivät yliopistoille ja yliopistotyönantajalle yhteisen kirjeen, jossa edellytetään mahdollisimman kevyitä ja yksinkertaisia järjestelmiä. Seuraavassa liittojen 17.5. päivätty kirje:

    Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton saamien tietojen mukaan kaikissa yliopistoissa on otettu tai ollaan ottamassa käyttöön työajan kohdentamiseen tarkoitettuja järjestelmiä kuten SOLE-TM. Työtuomioistuimen runsas vuosi sitten antaman päätöksen perusteella tällaisia järjestelmiä ei voida pitää sellaisenaan työehtosopimuksen vastaisina.

    Työajan kohdentamisjärjestelmät ovat yleensä laadittu siten, että ne skaalaavat päivittäisen työajan 7,25 tunniksi ja vuotuisen työajan 1600 tunniksi. Vuotuinen työajan mitoitus on järjestelmissä opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikasopimuksen mukainen. Mikäli henkilö lähtökohtaisesti työskentelee esim. 2000 tuntia vuodessa, antaa työajan kohdentaminen ja skaalaus virheellisen lopputuloksen. Skaalattu työaika ei vastaa todellista työaikaa. Tämä jo sinänsä aiheuttaa jäsenkunnissa ihmetystä ja osin myös närkästystä.

    Työajan kohdentamisen yksityiskohtaisuus, informatiivisuus ja työajan kohdentamiseen käytettävä aika ja vaiva vaihtelevat eri yliopistoissa ja järjestelmissä. Varsin yleinen on sellainen käsitys, että työajan kohdentamisen mielekkyys ei vastaa siihen käytettyä työaikaa ja -panosta. Liittojen tietoon on tullut, että parasta aikaa kerätään nimiä adressiin, jossa esitetään kieltäytymistä SOLETM: n käyttämisestä.

    Työajan kohdentamisessa budjettirahoitukseen perustuvan toiminnan tulisi olla erilaisessa asemassa kuin ulkoiseen rahoitukseen perustuvan toiminnan, varsinkin jos ulkoisesta rahoituksesta maksetaan erillistä korvausta esim. projektin johtajalle. Eräissä yliopistoissa on jo nyt työajan kohdentamisesta hyviä käytäntöjä, joissa kuukausittainen raportointi laaditaan automaattisesti työsuunnitelman perusteella.

    Mikäli henkilöllä ei ole ulkoista rahoitusta tai hän ei työskentele projektissa, tulisi liitojen käsityksen mukaan riittää se, että kohdentaminen tapahtuu kaksi kertaa vuodessa työsuunnitelman pohjalta.

    Erityistä ärtymystä jäsenkunnissa on herättänyt se, että esimiesasemassa olevat jäsenet joutuvat vahvistamaan tai kuittaamaan alaistensa työajan kohdentamisen, vaikka heillä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta valvoa kirjausten oikeellisuutta.

    Edellä mainitut seikat huomioon ottaen liitot esittävät yliopistoille, että työajan kohdentamisen tulisi olla mahdollisimman kevyt ja yksinkertainen. Monimutkaiset menettelyt ja kohdentamisprosessiin osallistuvien epävarmuus menettelyn hyödyllisyydestä aiheuttavat tarpeetonta närkästystä opetus- ja tutkimushenkilöstössä. Työajan kohdentamisjärjestelmien tulisi olla mahdollisimman käyttäjäystävällisiä.