Ehdokkaat korostavat EU:n asemaa tutkimusrahoittajana

Europarlamenttivaalien ehdokkaiden joukosta löytyy viisi tämän lehden julkaisijaliittojen jäsentä. Pyysimme ehdokkailta lyhyttä esittelyä sekä vastausta kysymykseen: Millaisena näet EU:n merkityksen yliopistoja ja tutkimusta koskevissa asioissa sekä miten aiot tähän parlamentissa vaikuttaa?

Lauri Heikkilä
Perussuomalaiset

Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan tohtori Turun yliopistosta, jossa nykyisin toimin erikoistutkijana mikroelektroniikan laboratoriossa. Opintoni painottuivat pääasiassa fysiikkaan, matematiikkaan, kemiaan, tietojenkäsittelyoppiin ja kasvatustieteisiin. Opetan sivutoimisesti fysiikkaa Turun ammattikorkeakoulussa. Minulla on kolme lasta. Vapaa-ajalla viljelen maata ja osallistun politiikkaan. (www.lauriheikkila.fi)

EU-maiden välinen opiskelijanvaihto ja tutkimusyhteistyö ovat lisääntyneet. Nykyisin suuri osa kansallisista tutkimusrahoistamme kierrätetään EU-projektien kautta. Professoreilta ja tutkijoilta kuluu paljon työaikaa projektien suunnitteluun ja rahan hakemiseen. Epävarmuus rahojen saannissa on lisääntynyt ja sopivien yhteistyökumppaneiden löytäminen on tullut yhä tärkeämmäksi. Pienten yksikköjen asema tutkimusyhteisössä on heikentynyt. Tämän seurauksena tutkimustyöhön käytettävissä oleva aika on vähentynyt. Ulkomaiset nuoret vievät kotimaisilta nuorilta opiskelupaikkoja ja mahdollisuuden päästä koulutukseen, joka kuitenkin järjestetään meidän verorahoilla. Parlamentissa pitää pyrkiä luomaan yhtenäiset pelisäännöt niin tutkimukseen kuin opiskeluunkin, että kulut saadaan jaettua oikeudenmukaisesti.

Lena Huldén
Suomen kommunistinen puolue

Vantaalainen hyönteistutkija ja historioitsija, joka on erikoistunut ulkoloisiin ja hyönteisten välittämiin tauteihin. Väittelin Helsingin yliopistossa 1996 Kastelholman linnasta ja toisen kerran 2008 arktisen Plasmodium vivaxin (malarian) ekologiasta. Kirja Kuusijalkainen vihollinen sai vuonna 2008 tiedonjulkistamisen valtiopalkinnon. Valittu vuonna 2007 Suomen kommunistisen puolueen varapuheenjohtajaksi. (blogi: www.lenantiedeblogi.blogspot.com)

Suomen yliopistot saavat EU:n kautta n. 6 % tutkimusvaroistaan. Koska seitsemännen puiteohjelman painopisteet ovat laajasti kytköksissä taloudelliseen kasvuun ja uusien innovaatioiden kehittämiseen on vaarana, että puhtaasti teoreettinen perustutkimus jää sivuun.

Kaikista puiteohjelman hakemuksista hyväksyttiin 15 %, eli hyviä hakemuksia on jäänyt ilman rahoitusta. Jos hakuprosessin kuluihin ynnää kaikki se työaika ja raha, jota on käytetty hakemuksien tekoon, niin lopputulos on hälyttävä. Onkin todennäköistä, että hyviä hakemuksia on jäänyt laatimatta hakuprosessin monimutkaisuuden vuoksi. Tulevaisuudessa hakuprosessia on kehitettävä huomattavasti yksinkertaisemmaksi. Yrittäisin parlamentissa vaikuttaa siihen, että tutkijat voisivat tulevaisuudessa keskittyä tutkimukseen eikä rahoituksen hankkimiseen.

Kaarina Kailo
Vasemmistoliitto

Dosentti, Ph.D., Oulun yliopisto, Pohjois-Amerikan tutkimus, Kiiminki. Kansainvälinen ura professorin ja tutkijan viroissa niin ulkomailla kuin Suomessa (17 v. Kanadassa). Kuutta kieltä hallitseva järjestöaktivisti sekä kunnallispoliitikko. Globaalitalouteen, tasa-arvoon ja kulttuuriseen moninaisuuteen liittyviä projekteja. Nykytutkimus: uusliberalismi, eriarvoisuus, ekomytologia, lahjatalouskulttuurit, alkuperäiskansojen kulttuuri. (www.kaarinakailo.net).

Tavoitteeni on yhdessä Gue/Eng -koaliition ja verkostojeni kanssa korvata EU:n kilpailukykylinjaukset pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden sivistyksellisillä vapaan tutkimuksen arvoilla.

EU:n elinkeinovetoinen sisämarkkinapolitiikka tähtää koulutuksen tuotteistamiseen ja laajentamiseen ennen kaikkea suuryritysten voitontavoittelun kohteeksi. Lissabonin strategia rapauttaa vakaan ja rauhanomaisen yhteiskunnan edellytykset, yhteisvastuun ja reilut työehdot. Se palauttaa jyrkän luokkajaon keskittämällä vallan ja resurssit markkinatalouden määrittelemille “huipuille.” Akateeminen vapaus ja arvorationalismi vaarantuvat tässä hyötyrationalistisessa kilpailupolitiikassa.

Tulen ajamaan tasa-arvoasiain komissaarin virkaa. Tieto, humanismi ja kulttuuri eivät saa olla kauppatavaraa.

Elina Rantanen
Vihreät

30-vuotias VTM, väitöskirjaa tekevä ja EU-hankkeessa työskentelevä tutkija, Turun kaupunginvaltuutettu ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja sekä 1-vuotiaan äiti. Olen ehdokkaana eurovaaleissa, koska haluan olla mukana tekemässä päätöksiä, jotka vaikuttavat muuallakin kuin omalla takapihallamme ja vielä oman elinaikamme jälkeenkin. Tärkeimmät vaaliteemani ovat tasa-arvon lisääminen työ- ja perhe-elämässä, ilmastokriisin ratkaisu tiukemmilla päästövähennyksillä, Itämeren pelastaminen ja reilu kehitys- ja kauppapolitiikka. (www.elinarantanen.net)

Lissabonin strategiassa linjataan, että korkeaasteen koulutukseen on investoitava EU:ssa riittävästi, sillä nimenomaan panostaminen koulutukseen ja tutkimukseen on Euroopan menestyksen ja sitä kautta hyvinvoinnin ytimessä. EU:lla on vahva rooli koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisessä. Bolognan prosessi on jo osoittanut, että Euroopassa halutaan kehittää opetuksen ja tutkimuksen laatua ja helpottaa tutkintojen vertailtavuutta liikkuvuuden lisäämiseksi. EU on myös vahva tutkimusrahoittaja. Itse parlamentaarikkona pitäisin esillä erityisesti tutkimuksen merkittävyyttä koko Euroopalle ja siihen investoimisen tärkeyttä, opintojen maksuttomuutta sekä vapaan ja kaikille tasapuolisen opiskelija- ja tutkijavaihdon kehittämistä.

Pilvi Torsti
SDP

33-vuotias tutkijatohtori Helsingin yliopistossa, erikoisalana historiapolitiikka ja entinen Jugoslavia. Historiatietoisuus Suomessa -hankkeen johtaja. Mostarin United World College -lukion perustaja ja projektipäällikkö Bosniassa (2005-2006). Työhistoriaa toimittajana ja matkakirjailijana. Naimissa, kaksi lasta, kummiperhe Nepalissa. Asuu Helsingissä, kotonaan myös Lammilla ja Sarajevossa. (www.pilvitorsti.fi)

Eurooppalaiset yliopistot voivat EU-kehityksen myötä tuottaa yhteisiä tutkintoja. Olemme tehneet yhteistyötä UCL:n kanssa ja ensimmäiset meillä ja heillä opiskelleet valmistuvat tänä vuonna. EU luo painetta kansallisille yliopistojärjestelmille luopua omista jäykistä käytännöistä ja hakea aktiivisemmin yhteisiä toimintatapoja. Opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille EU tarjoaa mahdollisuuksia liikkua eurooppalaisissa yliopistoissa. Arvostan korkealle Erasmus Mundus -ohjelman, joka avaa tietä myös EU:n ulkopuolisille.

Suurimpana ongelma EU-yhteistyössä on yleensä byrokratia. Parlamentaarikkona pyrkisin käyttämään asemaani tämän puolen kehittämiseen. Tulevalla viisivuotiskaudella on erityisen tärkeää vaikuttaa 2013 alkavan rahoituskauden linjauksiin tutkimuksen ja yliopistojen osalta.

SDP EU-vaalien tohtoripitoisin puolue

Yhdeksällä puolueella on tohtoreita ehdokkaina EU-vaaleissa. Ylivoimaisesti eniten tohtoreita löytyy SDP:n ehdokaslistalta – kaikkiaan seitsemän.