Aineistojen tehokäytöllä on monta estettä
Tieteellisen tiedon avoimen saatavuuden
ajatellaan helposti koskettavan vain varsinaisia
julkaisuja. Jotta tieteenteko olisi
todella avointa, myös tutkimusaineistojen
kuten rekistereiden ja tilastojen tulisi
olla aiempaa vapaammin käytettävissä.
Aineistojen avoimuutta pohdittiin “Tutkimus,
aineistot ja avoimuuden rajat” -
seminaarissa Helsingissä 21.4.
Seminaarin aihe oli ilmeisen vetävä, sillä Tieteiden
talon suuri luentosali oli lähes täynnä. Myös
kuuntelijoiden käytännönläheiset kysymykset
viestivät siitä, että tutkijoille aineistojen avoimuus
on jokapäiväinen kysymys. Tapahtuman
järjestivät Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta
(TJNK), Tutkimuseettinen neuvottelukunta
sekä STAKES:in tutkimuseettinen toimikunta.
Tampereen yliopiston yhteydessä toimivan
Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston FSD:n johtaja
Sami Borg kertoi yhdessä Arja Kuulan kanssa
kirjoittamastaan raportista Julkisrahoitteisen
tutkimusdatan avoin saatavuus ja elinkaari (linkki
julkaisuun artikkelin lopussa), jossa pohditaan
mahdollisuuksia OECD:n datasuosituksen toteuttamiseen.
OECD haluaa parantaa varsinkin
aineistojen jatkokäyttöä.
– Mahdollisimman suurelle käyttäjäkunnalle
tulisi turvata esteetön datan käyttömahdollisuus
mahdollisimman pienin kustannuksin, Borg
summasi.
Jatkokäyttö voi kuitenkin edellyttää erilaisia
käyttöehtositoumuksia. Borg sallisi myös kohtuullisten
käyttömaksujen perimisen niin kauan,
kun niillä katetaan tietojen irrottamisesta ja
käsittelystä koituneita kuluja.
Tutkimuslaitoksissa omistajuus
epäselvää
STAKES:in tulosaluejohtaja Jussi Simpura keskittyi
puheenvuorossaan erityisesti tilastojen
avoimuuteen ja omistajuusongelman.
– Tilastopuolella omistajuus on helppoa, Simpura kertoi. – Tilastontuottaja omistaa aineistonsa
myös sellaisissa tapauksissa, jossa tilasto
on kerätty asiakasrahoitteisesti.
Tutkimuslaitoksissa omistajuus on epäselvää.
Onko omistaja yksittäinen tutkija, tutkimusryhmä
vai -laitos? Usein tutkijat kuljettavat aineistoja
mukanaan uransa varrella.
Tutkimus- ja tilastopuolen ihmiset eivät aina
ymmärrä toisiaan.
– Tutkijat unohtavat, että aineistojen säilytys
sekä tietojen irrotus maksaa ja vie aikaa, Simpura
totesi. Toisaalta tutkijat itse saattavat suhtautua
leväperäisesti esimerkiksi tietosuojakysymyksiin.
Yksityisyyden suoja määritelty
perustuslaissa
Arkistolaitoksen hallintojohtaja Anitta Hämäläinen
esitteli kuulijoille aineistojen avoimuutta
sääteleviä periaatteita.
– Aineistojen saatavuuteen vaikuttavat viranomaisten
asiakirjojen julkisuus sekä pyrkimys
hallinnon läpinäkyvyyteen, yksityisyyden suojaamiseen
ja tieteen vapauteen. Tutkimuksen vapaus
turvataan nimenomaan arkistoilla, Hämäläinen
korosti.
Yksityisyyden suoja on jo perustuslaissa määritelty.
Jos aineisto sisältää arkaluonteisia tietoja,
se on hävitettävä heti, kun se on käynyt tarpeettomaksi.
Vaihtoehtoisesti yksilöiden tunnistettavuus
tulee tehdä mahdottomaksi. Arkaluonteisia
tietoja sisältävät rekisterit tulee tarkistaa
viiden vuoden välein, ja niiden käyttöä ohjaavat
tietosuojalautakunta ja -valtuutettu.
Biopankeissa omat ongelmansa
Dosentti Tuija Takala Helsingin yliopistosta puhui
tutkimusaineistojen avoimuudesta etiikan ja
moraalifilosofian näkökulmasta. Hän näki ihmisperäisten
tutkimusaineistojen, varsinkin niin
sanottujen biopankkien avoimuudessa monia
ongelmia.
Tutkimuksiin osallistuvilta kysytään aina
suostumus. Vaikka he antaisivat suostumuksensa
myös aineiston jatkokäyttöön, edes tutkijat eivät
aineistoa kootessaan tiedä, millaisiin tutkimuksiin
sitä on tarkoitus tulevaisuudessa hyödyntää.
Myös lainsäädäntö saattaa muuttua:
suostumuksen annon ajankohtana aineiston
käyttöä voidaan rajata eri tavalla kuin tulevaisuudessa.
Takala piti suostumuksen pyytämistä tärkeänä
siksi, että osallistujalla on silloin mahdollisuus
arvioida tutkimuksen riskiä sekä sitä, millaista
tutkimusta hän haluaa tukea.
– Tutkimusmateriaalin uusiokäyttö siirtää arvovalinnan
ja riskin arvioimisen yksilöltä eettisille
komiteoille.
Takala yhdisti biopankkien ongelman lääketieteen
ja tutkimuksen kantaviin periaatteisiin:
– Lääketieteessä yksilön etu on perinteisesti
ohittanut yhteiskunnan edun. Biopankit ja muut
ihmisperäiset aineistot kääntävät tämän ajatuksen
päälaelleen.
Huolta tutkimusaineistojen
kaupallistamisesta
Seminaarin jälkimmäinen puolisko oli varattu
paneelikeskustelulle, jossa puhetta johti TJNK:n
puheenjohtaja ja Kansallisarkiston pääjohtaja
Jussi Nuorteva ja osallistujina olivat Tuija Takalan
lisäksi johtaja Leena Vestala Opetusministeriöstä,
Rekisteritutkimuksen tukikeskuksen päällikkö Irma-Leena Notkola sekä dosentti Riitta-
Sisko Koskela Työterveyslaitoksesta.
Notkola esitti huolensa tutkijoiden taitamattomuudesta
omien aineistojensa säilyttämisessä
ja käyttämisessä. Toisaalta tutkimuksen tietohallintorakenteet
olivat hänen mielestään ylipäätään
huonoja.
Leena Vestala piti ongelmana sitä, että tutkijat
ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneita aineistojen
hyödyntämisestä vain hyvin rajatun ajan –
siis oman tutkimuksensa keston verran.
Keskustelussa nousi esille huoli tutkimusaineistojen
kaupallistumisesta. Nuorteva yhdisti
tähän huolen suomalaisten tutkijoiden huonosta
osaamisesta aineistojen käsittelyssä.
– Suomi loistaa julkaisujen määrässä, mutta
perusdataa emme osaa tuottaa.
Riitta-Sisko Koskela kehui Työterveyslaitoksen
käytäntöä, jossa valtavien eri alojen aineistojen
omistussuhteista on huolehdittu esimerkillisesti.
Omistussuhteet sovitaan tarkoin sopimuksin
jo ennen aineiston keruuta.
Turun yliopiston kansleri Eero Vuorio päätti
tilaisuuden toiveikkaalla puheenvuorolla.
– Aineistojen tehokkaaseen käyttöön päästään
huolehtimalla tutkimuslaitosten, arkistolaitosten
ja eri ministeriöiden yhteistyön sujuvuudesta,
josta tämäkin seminaari on esimerkkinä.
Teksti: Tiina Raevaara
filosofian tohtori ja vapaa kirjoittaja
Piirros: Pekka Rantanen
Lisätietoa:
Arkistolaitos
http://www.narc.fi/
Rekisteritutkimuksen tutkikeskus ReTki
http://www.rekisteritutkimus.fi/
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
http://www.fsd.uta.fi/
Sami Borg ja Arja Kuula: Julkisrahoitteisen tutkimusdatan
avoin saatavuus ja elinkaari. Yhteiskuntatieteellisen
tietoarkiston julkaisuja, 2007.
http://www.fsd.uta.fi/julkaisut/julkaisusarja/
FSDjs06_OECD.pdf
|