Aalto-korkeakoulun säädekirja
allekirjoitetaan tässä kuussa
Säädekirjan sisällöstä päästiin sopuun ja
säätiöyliopisto sai nimensä 29. toukokuuta.
Opetusministeri Sari Sarkomaa
piti päivää historiallisena. Tutkimuksen
ja opetuksen vapaus on kirjattu Aaltokorkeakoulun
säädekirjaan ja hallituksen
tueksi tulee akateemisten asiain komitea.
Valtioneuvosto valtuutti 29.5. opetusministeri
Sarkomaan allekirjoittamaan perustettavan korkeakoulusäätiön
säädekirjan ja säännöt. Ne allekirjoitetaan
heti, kun eduskunnalta on saatu
siunaus vuoden 2008 ensimmäisessä lisätalousarviossa
200 miljoonan euron määrärahaan. Aalto-
korkeakoulu starttaisi elokuussa 2009, ja sen
toiminta siirtyisi kokonaisuudessaan säätiön toiminnaksi
vuoden 2010 alussa.
Säätiön peruspääoma muodostuu säätiön
perustajien luovuttamasta 280 miljoonan euron
suuruisesta pääomasta. Suomen valtio luovuttaa
säätiön peruspääomaksi em. 200 miljoonaa euroa
ja säätiön muut perustajatahot 80 miljoonaa
euroa. Valtion rahoitusosuus vuosina 2008 - 2010
on yhteensä 500 miljoonaa euroa edellyttäen, että
muilta lahjoittajilta saadaan vähintään 200 miljoonaa
euroa.
Hallituksessa seitsemän jäsentä
Säädekirjan mukaan Aalto-korkeakoulusäätiön
kansallisena erityistehtävänä on korkeatasoisen
tutkimuksen ja opetuksen avulla tukea Suomen
menestymistä, rakentaa myönteisellä tavalla suomalaista
yhteiskuntaa, sen taloutta, tekniikkaa,
taidetta, taideteollisuutta sekä kansainvälisyyttä
ja kilpailukykyä sekä edistää ihmiskunnan ja
ympäristön hyvinvointia.
Säätiön hallituksen nimittää valtioneuvosto
sekä muut lahjoittajat. Valtioneuvosto nimeää
opetusministeriön esittelystä viisi jäsentä, joista kahden nimittämisessä kuullaan säätiön akateemisten
asiain komiteaa sekä ylioppilaskuntaa.
Muut säätiön peruspääomaa lahjoittavat tahot
nimeävät kaksi hallituksen jäsentä. Hallituksen
jäsenten on mahdollisimman monipuolisesti
edustettava säätiön toimialaan kuuluvien tieteiden
ja taiteiden sekä yhteiskuntaelämän ja elinkeinoelämän
kotimaista ja kansainvälistä korkeimman
tason asiantuntemusta. Hallituksen on
ajettava riippumattomasti uuden yliopiston etua.
Hallituksen jäsenen toimikausi on neljä kalenterivuotta.
Hallituksen tehtävänä on päättää säätiön strategiasta,
säätiön toimintaa ja taloutta koskevista
asioista sekä muista laajakantoisista suunnitelmista.
Hallitus valitsee rehtorin johtamaan säätiön
ja sen muodostaman tiede- ja taideyhteisön
toimintaa.
Akateemisten asiain komitea
Hallituksen työtä tukee ja sen rinnalla toimii
akateemisten asiain komitea, johon kuuluu korkeakoulujen
johdon, professorikunnan, muun
henkilöstön ja opiskelijoiden edustajia. Rehtori
nimittää akateemisten asiain komitean korkeakoulujen
esityksestä. Komitean koosta säädetään
johtosäännöllä.
Komitean tehtävänä on edistää tutkimuksen
ja opetuksen laatua, tehdä esityksiä säätiöin tutkimusta,
koulutusta sekä opetuksen suunnittelua,
opiskeluprosessia ja korkeakoulujen välistä
opetusyhteistyötä koskevista linjauksista. (Säädekirja
löytyy opetusministeriön nettisivustolta
www.minedu.fi)
Nimi viestii ideaa ja arvoja
Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun
ja Taideteollisen korkeakoulun muodostaman
uuden yliopiston nimeksi valittiin
Aalto-korkeakoulu. Avoimeen nimikilpailuun tuli määräaikaan mennessä yli 1600 ehdotusta.
Näistä 42 pohjautui tavalla tai toisella Alvar Aallon
nimeen.
Opetusministeri Sarkomaa toimi nimijuryn
puheenjohtajana. Hänen mukaansa Aalto symboloi
muutosta ja on kunnianosoitus rohkealle,
rajoja rikkovalle renessanssi-ihmiselle, joka kunnostautui
niin tekniikan, talouden kuin taiteenkin
saroilla. Alvar Aalto on Teknillisen korkeakoulun
alumni, Otaniemen asemakaavan ja
TKK:n päärakennuksen luoja.
- Nimi symboloi niitä arvoja, joita uudella
korkeakoululla on. Lisäksi aalto on kaunis suomalainen
sana, jonka voi yhdistää vaikkapa uuden
ajattelun aaltoon, kehityksen aallonharjalla
tai samalla aaltopituudella oloon, Sarkomaa kuvaili.
Tutkimusteemat ovat kehittymässä
Innovaatioyliopiston valmisteluun liittyen tutkijoille
ja tutkijaryhmille julistettiin ideahaku
kolmen yliopiston osaamista yhdistävistä tutkimushankkeista.
Ideahaku päättyi helmikuun lopulla,
ja kaikkiaan yliopistoyhteisö jätti lähes sata
esitystä uusiksi tutkimusavauksiksi.
Tutkimuksessa on tavoitteena keskittyä tärkeisiin
globaaleihin kysymyksiin. Energia ja ympäristö
ovat tutkimusalueena yksi uuden yliopiston
kärkihankkeista. Myös neurosovellukset ja
tulevaisuuden internet saavat rahoitustukea.
Teksti: Kirsti Sintonen
|