Yliopistoreformi ja eläkkeet

Valtiolla on ollut parempi eläketurva kuin yksityisellä. Näyttäisi siltä, että tämä järjestely voidaan säilyttää yliopistoreformissa. Asia ratkea lopullisesti lainsäädännöllä.

Yliopistoissa työskentelevät ovat nykyisin valtion palveluksessa. Heidän työeläketurvansa määräytyy valtion eläkejärjestelmän mukaisesti. Mitään eläkeoikeudellista eroa ei ole virka- ja työsuhteella.

Yliopistouudistuksen myötä henkilöstö siirretään joko julkisoikeudellisen laitosten tai yksityisoikeudellisen säätiön palvelukseen 1.1.2010 lukien. Tuosta ajankohdasta alkaen yliopiston palveluksessa olevat eivät enää ole valtion palveluksessa. Mikäli mitään erillislainsäädäntöä ei säädettäisi, siirtyisi yliopistojen henkilöstö uudistuksen yhteydessä valtion eläkejärjestelmästä yksityiseen eläkejärjestelmään. Tämä aiheuttaisi monelle eläketappioita. Näin ei saa käydä.

Vuoden 1992 lopusta valtion palveluksessa yhtäjaksoisesti olleilla on ollut yksityistä parempi eläketurva siltä osin kuin kyse on ajalta ennen 1.1.1995 ansaitusta eläkkeestä. Ennen tuota aikaa valtion eläkekarttuma oli vuodessa 2,2 %, ja tämän karttuman säilyttää, jos henkilö jatkaa valtion palveluksessa eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Tällöin tämä ns. lisäeläketurva säilyy. (Yksityisellä eläkekekarttuma oli ennen tuota ajankohtaa 1,5 % vuodessa.) Jos henkilö syystä tai toisesta ei olisi valtion palveluksessa yhtäjaksoisesti eläkkeelle siirtymiseensä saakka, heikkenisi hänen eläketurvansa sen johdosta, että lisäeläkeoikeus menetettäisiin ajalta ennen 1.1.1995. Tämä merkitsisi, että ajasta ennen 1.1.1995 eläkekarttuma valtiolla olisi 2 % vuodessa.

Käytännössä valtion eläketurva 1.1.1995 alkaen olleiden ansioiden osalta vastaa yksityistä eläketurvaa. Eläketurvassa on kuitenkin kyse koko työuran ajan ansioista ja niiden hyväksi lukemisesta eläkkeeseen. Mitä enemmän henkilöllä on valtion eli yliopiston palvelua ennen 1.1.1995, sitä suurempi tappio olisi, jos ei erikoislainsäädäntöä säädettäisi.

Ikäraja määrittämään eläkejärjestelmää

Eläketurvan ongelma pyritään ratkaisemaan rakentavalla tavalla eli säilyttäen jokaisen tai ainakin mahdollisimman monen osalta senhetkinen eläketurva, joka henkilöllä tulee olemaan yliopistouudistuksen toteutuessa täysimääräisesti 1.1.2010 lukien.

Tällä hetkellä eläketurvan säilyttämisen ensisijaisena ratkaisukeinona on se, että ennen tiettyä vuotta syntyneet jäisivät yliopistoreformista huolimatta valtion eläkejärjestelmän piiriin ja pysyisivät siinä niin kauan kuin he joko siirtyvät eläkkeelle tai eroavat yliopiston palveluksesta. Välitön siirtyminen toisen suomalaisen yliopiston palvelukseen ei katkaisisi kaavailujen mukaan valtion eläketurvaa. Tämä koskisi myös säätiöyliopistoa.

Ennen tiettyä vuotta syntyneet jäisivät siis kaavailujen mukaan valtion eläkejärjestelmän piiriin yliopistoreformin toteutuessa, vaikka he eivät enää olekaan valtion palveluksessa. Täksi syntymävuodeksi on kaavailtu vuotta 1970 tai vuotta 1980. Käytännössä valtion eläketurvan piiriin jääminen koskisi valtaosaa sellaisista, jotka olivat valtion palveluksessa ennen vuotta 1993 ja jotka jatkavat yliopiston palveluksessa eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Tämä ratkaisukeino vaikuttaa hyvin kohtuulliselta ja innovatiiviselta. Tietyn vuoden (1970 tai 1980) jälkeen syntyneet yliopistojen työntekijät ja uudet työtekijät olisivat automaattisesti yksityisen eläkejärjestelmän piirissä.

Edellä kuvattu on tällä hetkellä vallitseva ajattelutapa eläketurvan järjestämiseksi yliopistoreformiin liittyen. Ajattelutavan takana ovat tiettävästi valtiovarainministeriö, opetusministeriö ja yliopistoalan järjestöt. Ajattelutavan vastustajiakin voi vielä ilmaantua. Lopullisesti asia ratkeaa noin vuoden kuluttua eduskunnassa lainsäädännöllä.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
21.5.2008