"Pappa betalar"-tyyli loppuu
Liiketaloudellisen mallin omaksuminen
voi olla yliopistoille kova paikka. “Pappa
betalar” -tyyli loppuu eli vuoden 2010
alusta valtio ei enää vastaa yliopistojen
sitoumuksista. Kiinteistöjä tullaa käyttämään
yliopistojen pääomittamisessa. Yliopistokiinteistöjen
arvon määritys on
paraikaa käynnissä.
Yliopistot muuttuvat 1.1.2010 virastoista valtionapuyhteisöiksi.
Valtiovarainministeriön finanssineuvos
Heikki Joustie pitää liiketaloudellisen
ohjausmallin omaksumista yliopistoille
erittäin suurena haasteena. Yliopistoilla tulee olla
aito tase, tuloslaskelma, rahoitusvastuu ja kassavirtasuunnittelu,
yritystalouden kirjanpito- ja
tilintarkastuskäytännöt.
- Yliopiston tilillä pitää olla katetta. “Pappa
betalar” -tyyli ei enää päde. Juridiikan näkökulmasta
yliopisto voi jatkossa ajaa komeasti karille,
vaikka poliittisesti sellaista ei tietenkään tapahdu,
Joustie totesi HAUSin järjestämässä yliopistouudistusta
käsittelevässä teemapäivässä 21.
toukokuuta.
Jokaiselle yliopistolle on tehtävä avaava tase.
Sinne laitetaan siirtyvät erät ja käyttöomaisuus. Eräillä yliopistoille ns. siirtyviä eriä on paljon
enemmän kuin toisilla.
Miltei järjetön aikataulu
Avaavassa taseessa myös yliopistokiinteistöjä
käytetään pääomituksessa. Tarve tähän vaihtelee
suuresti yliopistoittain. Kiinteistöjen arviointi
on paraikaa kuumeisesti menossa. Joustie pitää
aikataulua miltei järjettömänä. Kyseessä on iso
savotta, koska yliopistoilla on lahjoitettuja kiinteistöjä,
tontteja sekä raakamaata ja lahjoituksiin
liittyy erilaisia ehtoja. Kaikki nämä pitää tässä
yhteydessä käydä läpi.
Lisätalousarvion yhteydessä eduskunnalta
pyydetään lupaa irrottaa omaisuus valtion taseesta
ja käyttää sitä apporttina kiinteistöyhtiöiden
osakkeiden merkitsemiseen.
Hallitus sopi 20. toukokuuta lisäbudjetin sisällöstä.
Päätöksestä tehdyssä tiedotteessa todetaan:
“Valtion kiinteistöomaisuutta järjestellään
erottamalla yliopistojen käytössä ja Senaattikiinteistöt
-liikelaitoksen omistajahallinnassa
olevat valtion kiinteistöt omiksi taloudellisiksi
kokonaisuuksiksi Senaatti-kiinteistöjen omistamiin
yhtiöihin. Muutos mahdollistaa kiinteistövarallisuuden
käyttämisen myöhemmin päätettävällä tavalla yliopistojen pääomittamiseen.”
Kiinteistökanta muutetaan osakkeiksi. Yliopistokiinteistöistä
on tarkoitus tehdä siirrettävissä
olevaa varallisuutta kiinteistöyhtiöiden
avulla. Joustien mukaan valtiovarainministeriön
työhypoteesi on kolme kiinteistöyhtiötä, joista
yksi olisi innovaatioyliopistoa (mahdollisesti
mukana myös Otaniemessä sijaitseva VTT), toinen
Helsingin yliopistoa ja kolmas muita yliopistoja
varten. Yhtiöt on tarkoitus perustaa siten,
että ne voisivat aloittaa toimintansa vuoden 2009
alusta. Joustie ennakoi, että asiasta voi vielä tulla
“aluepoliittinen mutapaini”.
EU:n sisämarkkinat luovat omat haasteensa
yliopistojen talouden pidolle. EU:n valtiontukisäädökset
edellyttävät uudenlaista kurinalaisuutta
markkinoille. Taloushallinto ja kirjanpito tulee
järjestää siten, että maksullisen toiminnan
kilpailuneutraliteetti voidaan todeta.
- Valtionapu ei saa ohjautua muun bisneksen
pyörittämiseen. Tulee erottaa, mikä on valtioaputoimintaa
ja mitä yliopiston omaa. Ja niiden
välissä tulee olla palomuuri, Joustie korosti.
VM tulee olemaan tässä tarkkana, koska tielaitoksen
kohdalla asiassa oli aikoinaan melkoisia
ongelmia.
Työryhmä selvittämään
yliopistokiinteistöjen
asemaa
Opetusministeri Sari Sarkomaa ja valtiovarainministeri
Jyrki Katainen ovat asettaneet työryhmän
selvittämään mahdollisuuksia käyttää yliopistokiinteistöjä
yhtenä keinona yliopistojen
vakavaraisuuden turvaamisessa. Sarkomaa kertoi
asiasta tiistaina 13.5. tavatessaan yliopistojen
rehtorien neuvoston.
- Kiinteistöjen osalta tavoitteena on löytää
ratkaisu, jossa kiinteistökustannukset pysyvät kohtuullisina. Ratkaisun on tuettava yliopistouudistuksen
tavoitteita ja kohdeltava kaikkia yliopistoja
tasapuolisesti. Hallitus on vahvasti sitoutunut
siihen, että muutosvaiheessa kaikkien
yliopistojen vakavaraisuus, maksukyky ja luottokelpoisuus
turvataan pääomittamisella. On
välttämätöntä, että selvitystyö tehdään yhdessä
yliopistojen kanssa, Sarkomaa sanoi.
Työryhmän tehtävänä on aluksi selvittää yliopistojen
pääomittamisen vähimmäistarve ja
vaihtoehdot sekä kunkin vaihtoehdon taloudelliset
vaikutukset ottaen huomioon yliopistouudistuksen
tavoitteet. Työryhmän on tarkoitus
saada työnsä valmiiksi tältä osin 8.6.2008 mennessä,
jotta työn tuloksia voidaan hyödyntää kesäkuussa
pidettäväksi suunnitellussa talouspoliittisessa
ministerivaliokunnassa, jossa päätetään
julkisoikeudellisina laitoksina toimivien yliopistojen
vakavaraisuuden turvaamisen periaatteista.
Työtyöryhmän tehtävänä on selvittää lisäksi
vaihtoehtoisia ratkaisuja, miten yliopistokiinteistöjä
voidaan hyödyntää yliopistojen pääoman
muodostamisessa. Vaihtoehtoina tulee tarkastella
kiinteistöjen suoraa siirtämistä yliopistojen taseeseen,
yliopistojen tai yliopistojen yhdessä valtion
(Senaatti-kiinteistöjen) kanssa omistamaa
kiinteistöyhtiötä sekä yliopistojen, valtion (Senaatti-
kiinteistöjen) ja kolmannen tahon yhdessä
omistamaa kiinteistöyhtiötä.
Edelleen työryhmän tehtävänä on laatia ehdotus
siitä, mikä on tarkoituksenmukaisin tapa
käyttää yliopistojen ja valtion omistamia, Senaatti-
kiinteistöjen omistajahallinnassa olevia kiinteistöjä
pääomittamisessa niin, että yliopistojen
taloudellinen ja hallinnollinen autonomia vahvistuvat,
kiinteistötoimen kustannustehokkuus
ja kiinteistöjen arvo säilyvät ja järjestely on myös
valtiontalouteen kohdistuvilta vaikutuksiltaan
tarkoituksenmukainen.
Työryhmän puheenjohtajana toimii johtaja
Anita Lehikoinen (opetusministeriö). Jäseninä
työryhmässä ovat budjettineuvos Helena Tarkka
ja finanssineuvos Heikki Joustie (valtiovarainministeriö),
johtaja Hannu Sirén (opetusministeriö),
kvestori Ilkka Hyvärinen (Helsingin yliopisto),
rehtori Aino Sallinen (Jyväskylän yliopisto),
kansleri Christoffer Taxell (Åbo Akademi)
sekä hallintojohtaja Petri Lintunen (Joensuun
yliopisto). Työryhmän selvityksen on tarkoitus
valmistua 30.9.2008 mennessä.
Teksti: Kirsti Sintonen
Kuva: Aurora Reinhard
|