5/08

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     

    Yliopistolaki määrittää vallan ja vastuut

    Johtamis- ja valtakysymykset pyritään määrittelemään uudessa yliopistolaissa erityisen tarkkaan. Taloudellisen autonomia laajentuminen pakottaa nykyistä tiukempaan säätelyyn mm. vastuukysymyksissä. Yliopistolaissa säädetään myös perusrahoituksen määräytymisperusteista.

    Yliopistolakiluonnoksen mukaan hallitus on yliopiston ylin päättävä elin ja sen jäsenistä on puolet ulkopuolisia.

    Yliopistolakiluonnos tulee lausuntokierrokselle ensi elokuun alussa ja lausuntoja pyydetään syyskuun loppuun mennessä. Eduskuntaan lakiesitys menee helmikuussa 2009. Mikäli yhtään voi päätellä toukokuun 21. päivänä käydyn välikysymyskeskustelun sävystä, yliopistouudistus puhuttaa myös vuoden päästä. Eduskunnan hyväksynnän laki kuitenkin saanee ennen kesälomia. Syyskausi 2009 on yliopistoille järjestäytymisen aikaa: ne valitsevat uudet hallintoelimensä, avaavat pankkitilinsä ja vakuuttavat omaisuutensa. Julkisoikeudellisina laitoksina toimivien yliopistojen varsinainen startti tapahtuu 1.1.2010.

    Rahoituksesta säädetään tarkemmin

    Yliopiston tehtävät säilyvät yliopistolaissa ennallaan. Niiden tehtävä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.

    Uudessa laissa yliopistojen rahoitukseen liittyvät asiat määritellään paljon nykylakia tarkemmin. Tämä johtuu yliopistojen lisääntyvästä taloudellisesti autonomiasta sekä siitä, että korkeakoulujen kehittämislaki ei ole enää voimassa. Sen rahoituspykälä oli eräänlaisena turvana kustannustason nousua vastaan.

    Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä puhui yliopistolakiluonnoksen keskeisestä sisällöstä HAUS kehittämiskeskus Oy:n järjestämässä kansallisen yliopistouudistuksen teemapäivässä 21. toukokuuta.

    Yliopistolaissa tullaan määrittelemään perusrahoituksen määräytymisperusteet. Rahoitusta myönnetään toiminnan laajuuden ja laadun perusteella. Rahoitusperusteiden keskinäisestä painotuksesta ja laskentamallista säädetään tarkemmin asetuksella.

    - Tärkeä poliittinen linjaus on se, että laissa turvataan toiminnan rahoitus vähintään kustannustason muutos huomioon ottaen. Se, mikä indeksi tähän valitaan, on vielä auki, Lehikoinen totesi.

    Tärkeät verotukselliset kysymykset, mm. yliopistojen alv-kohtelu, ovat valtiovarainministeriön valmisteluvastuulla.

    Hallituksen jäsenten vastuu on suuri

    Johtamis- ja valtakysymykset määritellään uudessa laissa Lehikoisen mukaan erinomaisen kirkkaasti. Koko yliopistouudistushan koskee ehkä kaikkein eniten juuri hallintoa ja talouden pitoa.

    Yliopiston ylin päättävä elin on hallitus. Hallitus vastaa koko yliopiston toiminnasta.

    Uutta nykyiseen tilanteeseen verrattuna on muun muassa se, että jatkossa hallitus hyväksyy opetusministeriön kanssa tehtävän tulossopimuksen. Se myös solmii yliopiston toiminnan kannalta keskeisimmät muut sopimukset.

    Tähän mennessä eniten on ehkä puhuttanut yliopiston hallituksen kokoonpano. (Ks. mm. juttu Acatiimissa 2/08.) Lakiluonnoksen mukaan hallituksessa olisi enintään 14 jäsentä. Heistä on puolet ulkopuolisia ja myös puheenjohtaja valitaan ulkopuolisten joukosta. Tämän on laskettu käytännössä merkitsevän sitä, että ulkopuolisilla on enemmistö.

    - Tulee muistaa, että hallituksen tulee katsoa vain yliopiston hyvää jäsenet eivät edusta siellä mitään ryhmittymää.

    Lehikoinen uskoo, että hallituksiin saadaan motivoitunutta väkeä, sellaista, joka osaa arvioida myös omat vastuunsa.

    - Hallitukseen tulee saada henkilöitä, joilla on kykyä varallisuuden hoitoon. Vastuutehtävä on huomattavan suuri. Meillä on nyt maassa yliopistoja, joiden hallituksissa vaikeiden strategisten päätösten tekeminen on kovin vaikeaa.

    Ulkopuolisten lisäksi hallituksessa tulee olla edustettuina yliopistoyhteisön ryhmät: 1) professorit, 2) muut opettajat ja tutkijat sekä muu henkilöstö ja 3) opiskelijat. Kustakin ryhmästä tulee olla jäseniä enintään puolet hallituksen sisäisten jäsenten yhteenlasketusta määrästä. Hallituksen sisäiset jäsenet valitsee ao. ryhmä.

    Rehtori ottaa henkilöstön

    Rehtorin valta kasvaa. Hän johtaa yliopiston toimintaa. Hallituksessa rehtori toimii esittelijänä. Hallitus valitsee rehtorin enintään viiden vuoden määräajaksi.

    Vaikka hallitus valitsee jatkossa rehtorin, on Lehikoisen mukaan tärkeää, että rehtorilla on takanaan akateemisen yhteisön hyväksyntä. Rehtorilta edellytetään tohtorin tutkintoa ja johtamistaitoa. Taideyliopistojen rehtori voi olla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut.

    Hallitus valitsee rehtorin/rehtorit sekä suoraan rehtorin alaisuudessa olevan henkilöstön. Hallitus voi siis päättää, kuinka monta rehtoria yliopistolla on. Joku heistä voi toimia yliopistokokonaisuuden (esim. Itä-Suomen yliopisto) rehtorina.

    Rehtori päättää henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta. Tarvittaessa hän voi delegoida tätä tehtävää myös muille. Etenkin isoissa yliopistoissa tämä on varmaan järkevää.

    Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella. Niin kuin on ollut jo pitkään tiedossa, yliopistohenkilöstön palvelussuhteissa noudatetaan vuoden 2010 alusta työsopimuslakia. Lakiin ollaan kirjaamassa säännöstä siitä, ettei työsuhteen purkaminen tai irtisanominen voi perustua tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapauden käyttämiseen.

    Yliopistokollegio valitsee ulkopuoliset

    Yliopistokollegion jäsenistä ja valinnasta säädetään johtosäännössä. Kollegiossa on kuitenkin enintään 50 yliopistoyhteisön jäsentä. Millään yliopistoryhmällä ei tule olla siellä enemmistöä. Lehikoinen pitää kollegiota tärkeänä toimielimenä autonomisessa yliopistossa. Se valitsee hallituksen ulkopuoliset jäsenet. Ulkopuolisten jäsenten tulee edustaa monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden tai taiteiden asiantuntemusta.

    Lisäksi kollegio päättää mahdollisen vahingonkorvauksen nostamisesta yliopiston hallitusta, hallituksen jäsentä tai rehtoria vastaan. Se myös valitsee yliopiston tilintarkastajat ja valtuutetut.

    Lakiluonnoksen mukaan yliopistolla on kolme valtuutettua, joiden tehtävänä on vahvistaa tilinpäätös ja toimintakertomus sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja rehtorille.

    - Voi olla perusteltua, että valtuutetut olisivat yliopiston ulkopuolelta, johtaja Lehikoinen huomautti.

    Kanslerin asemasta nousee keskustelu

    Lakiluonnoksen mukaan yliopiston toimielimiä ovat hallitus, rehtori, yliopistokollegio ja valtuutetut. Kansleri ei olisi toimielin.

    Lakiluonnoksen mukaan Helsingin yliopistolla olisi kansleri, jolla olisi oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa käsiteltäessä Helsingin yliopistoa koskevia asioita.

    Lehikoinen povasi, että kanslerin asemasta tulee vielä kuuma aihe. Kaikki yliopistot eivät ole pitäneet em. Helsingin yliopiston eritysoikeudesta. Oulun suunnalta on muun muassa muistutettu, että maan suurimman yliopiston kansleri äänesti aikoinaan vastaan Oulun yliopiston perustamiseen liittyvässä asiassa. Itä-Suomessa ollaan kitkeriä, koska HY:n kansleri vastusti valtioneuvoston istunnossa eläinlääketieteen siirtoa Kuopioon.

    - Jatkossa yliopistot tulevat kilpailemaan keskenään vielä enemmän, joten kanslerin asema nousee varmasti keskustelun kohteeksi, Lehikoinen ennusti.

    Toisaalta monissa yliopistojen rahoitukseen liittyvissä asioissa Helsingin yliopiston kansleri on valtioneuvoston istunnoissa ajanut koko yliopistolaitoksen etua.

    Tiedekunnissa akateeminen hallinto

    Tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten yliopisto jakautuu tiedekuntiin tai muihin niihin rinnastettaviin yksiköihin. Tästä säädellään johtosäännössä.

    Anita Lehikoinen pitää tärkeänä, että tässä pykälässä mainitaan myös tutkimus, koska nykyisin yliopistoilla on tutkimusinstituutteja, joissa ei välitetä tiedekuntien hallintoelinten koostumiseen liittyvistä periaatteista.

    Tiedekunnissa on monijäseninen yliopistoyhteisön jäsenistä koostuva hallintoelin, jonka puheenjohtajana toimii yksikön johtaja. Hallintoelimen jäsenten kokonaismäärästä ja tehtävistä määrätään johtosäännössä.

    Yliopistolakiluonnoksen tarkempaan sisältöön palataan Acatiimin seuraavassa numerossa, joka ilmestyy 15. syyskuuta.


    Teksti: Kirsti Sintonen