Kirja-arviot
|
Globaalisti
akateeminen
tuntee yleisönsä
Titus Hjelm:
Globaalisti akateeminen. Opas kansainväliseen tiedejulkaisemiseen.
Vastapaino 2016.
|
Enää ei riitä olla akateeminen.
Pitää olla globaalisti akateeminen,
ainakin jos haluaa menestyä.
Ripeä julkaisutahti on globaalisti
akateemisen tärkein tuntomerkki.
Maailmalla on kuitenkin lehtiä ja
kirjakustantamoja huomattavasti
enemmän kuin Suomessa, eivätkä
niiden julkaisukäytännötkään
vastaa täysin suomalaisia käytäntöjä.
Niinpä University College
Londonissa opettava ja tutkiva
Titus Hjelm kertoo, miten välttää
sudenkuopat ja saada artikkelit ja
kirjat läpi ja menestyäkin. Hjelm
on itse julkaissut globaalisti paljon
ja tehnyt urallaan monia opettavaisia
virheitä. Kirjan opettavampia
puolia onkin, että Hjelm kertoo
avoimesti omista virheistään
ja onnistumisistaan ja on laittanut
otteita omista tutkimuksistaan
havainnollistamaan asioita.
Kaiken perustaksi ja suorastaan
seinälle kehystettäväksi
Hjelm kohottaa säännön: "Tunne
yleisösi". Väärälle yleisölle suuntaaminen
on Hjelmin mukaan
suurin syy siihen, miksi artikkeleita
ja julkaisuehdotuksia hylätään.
Ja globaalissa maailmassa
yleisöjä ja julkaisufoorumeja
riittää.
Hjelm esitteleekin kirjan lopussa
keskeisiä amerikkalaisia ja
englantilaisia yhteiskuntatieteellisiä
ja humanistisia kustantamoja
ja niiden erikoisalueita.
Kirjan varsinaisessa osiossa
tarkastellaan huolellisesti tehdäkö
artikkeli vai kirja, valitako
yliopistopaino vai kaupallinen
kustantaja.
Sekä artikkeleille että kirjoille
on omistettu omat lukunsa.
Artikkelien genret sekä kirjat
monografioista ja kurssikirjoista
hakuteoksiin ja yleistajuiseen
tiedekirjallisuuteen kartoitetaan
tarkoin.
Myös muodollisiin seikkoihin,
kuten kustannussopimuksen
laatimiseen, julkaisusta tiedottamiseen
ja markkinointiin
kiinnitetään huomiota. Vaikka
tiedekustantajat sen enempää
kuin kirjailijatkaan eivät tahkoa
suuria summia, talous painaa
paljon tiedekustantamonkin julkaisuvalinnoissa.
Ja tietysti ilman
markkinointitaitoja kirja hukkuu heti lähdössä tietotulvaan, vaikka
olisi kuinka hyvä.
Bestsellereitä voi kyllä kirjoittaa
akateeminenkin, mutta esitystavan
pitää pystyä vetoamaan
ja koukuttamaan tiedettä tuntematon
yleisö.
Henkilökohtaiset kontaktit
ovat akateemisten artikkelien ja
kirjojen tekijöille mitä tärkeimmät.
Oikean yleisön löytää ja oppii
hahmottamaan tutustumalla
kansainvälisissä konferensseissa
kollegoihin ja myöskään myyntiä
mikään ei edistä niin tehokkaasti
kuin viidakkorumpu.
Globaalisti akateeminen -kirjan
heikkoja puolia on, että on
vaikea hahmottaa, mikä kirjassa
koskee nimenomaan globaalisesti
akateemista ja mikä tavallista
yliopistolaista. Ero kotimaisen ja
kansainvälisen tiedejulkaisemisen
välillä jää hämäräksi.
Kirja ei eroakaan useissa kohdin
perinteisistä akateemisista
oppaista, esimerkiksi klassikoksi
muodostuneesta Umberto Econ
kirjasta Oppineisuuden osoittaminen.
Globaalisti akateeminen -kirjassa
todetaan esimerkiksi, että
vaikka artikkeli ratkaisisi kaikki
maailman energiaongelmat, sitä
ei julkaistaisi keskiajan historiaan
keskittyvässä lehdessä. Tämä tuskin
kertoo mitään uutta globaaliin
maailmaan tähyävälle maisterille
tai tohtorille.
Pekka Wahlstedt
|
Kaksi maailmaa kohtaavat yritysyhteistyössä
Tommi Vihervaara:
Yritysyhteistyö opetuksessa. Käytännön käsikirja yliopistoille ja yrityksille.
Aalto-yliopisto, Aalto-C 8/2015. 247 s.
|
Yritysten ja oppilaitosten yhteistoiminta
herättää kiivaitakin
tunteita puolesta ja vastaan ja sen
sääntely on vaihdellut täyskiellosta
tietyin edellytyksin sallivaan
toimintaan. Aina tosin on löytynyt
keinoja kiertää määräyksiä.
Yhteistyötä koskevat nykykäytännöt
ovat kohtuullisen sallivia.
Oppilaitoksilla on teoreettinen
tietämys ja yrityksillä puolestaan
kyky soveltaa sitä käytäntöön.
Yhteistyö toteuttaa samanaikaisesti
sekä opetustehtävää että
"kolmatta tehtävää", yhteiskunnallista
vuorovaikuttamista.
Lienee totta, että yritysten
opetukseen tuomat käytännön tehtävät ovat sekä innostavampia
kuin kuivat paperisulkeiset että
eräillä sektoreilla välttämätön
kosketus oikeisiin töihin. Kun
opiskelijat tietävät, että joku saattaa
aidosti hyötyä opiskelijoiden
tuotoksista, saa työskentely uusia
ulottuvuuksia. Kirja nojautuu
kirjoittajan omiin kokemuksiin
perusopetuksesta oppilaitosten
yhteistyökumppaneiden kanssa,
joiksi luetaan myös julkiset organisaatiot,
yhdistykset ja säätiöt.
Käsittelyn ulkopuolelle on rajattu
jatko-opinnot ja tutkimus,
joissa toki esiintyy paljon samoja
piirteitä. Aktiivisia yhteistyön
saralla ovat tekniset ja kaupalliset
oppilaitokset, joskin trendi lienee
muuallakin kasvava. Useat kirjan
esimerkit ovat Aalto-yliopistosta.
Työelämä etsii opiskelijoita,
jotka osaavat soveltaa oppimaansa
käytäntöön. Yhteistyö tarjoaa
yrityksille paitsi tuoreita ajatuksia
myös rekrytointikanavan. Parhaat
opiskelijat värvätään jo ennen
valmistumista, kun muut vasta
kartoittavat urasuunnitelmiaan.
Yritykset evät myöskään mielellään
kurssita kokematonta tulokasta,
vaan edellyttävät häneltä
kohtuullisia valmiuksia.
Yhteistyö voi olla maksutonta
tai maksullista. Korvaus
tuo oppilaitoksille hyötyjä ja
haasteita - toki rahan liikkuessa
sopimustekniikka on hallittava.
Eettiset ja juridiset näkökohdat
sekä läpinäkyvyys ovat tärkeitä.
Kipukohta on luottamuksellisuus.
Opinnäytetöissä on huomioitava
julkisuuslain vaatimat julkisuuskäytännöt.
Yrityksissä liikkuu
paljon tietoa, jota halutaan joskus liiankin herkästi salata. Tämä nostattaa
niskavilloja oppilaitoksissa.
Oikein toimien ongelmaan on löydettävissä
hyväksyttävät keskitien
toimintatavat. Opiskelijathan eivät
ole työsuhteessa oppilaitoksiin
ja heillä on omat oikeutensa.
Selkeästi jäsennelty kirja
opastaa hyviin käytänteisiin ja
välttämään erilaisia sudenkuoppia
sekä pyrkii estämään samojen
virheiden toistuminen eri tahoilla,
jopa samoissa yksiköissä. Se
kannustaa yhteistyöhön ja tarjoaa
esimerkkejä toteutetuista projekteista,
myös pieleen menneistä.
Teos on suositeltavaa lukemista,
myös tiedon lisäämiseksi sellaisille,
joita asia ei suoranaisesti
kosketa. Kirjan liitteenä on esimerkkejä
yhteistyösopimuksista
sekä tietopaketti säännöksistä,
tekijänoikeuksista ja muista yhteistyössä
tarpeellisista seikoista.
Yritysmaailman edustajille kerrotaan,
mitä opetusyhteistyössä on
otettava huomioon.
Kirja on tilattavissa osoitteesta
shop.aalto.fi.
Veijo Kauppinen
Kirjoittaja on Aalto-yliopiston
emeritusprofessori
- Painetussa lehdessä sivu 48
|