ACATIIMI 4/16 tulosta | sulje ikkuna

Keskustelua

Aitoutta ammattikorkeakoulun kehittämiseen

Kaksi Laurea-ammattikorkeakoulun hallituksen edustajaa kirjoitti Opettaja-lehdessä (8.4.) ammattikorkeakoulujen kehittämisestä, mikä näyttää merkitsevän kuten aikaisemminkin, lähinnä yliopistojen matkimista. Kirjoittajat pelkäävät, että ammattikorkeakoulut yhdistetään lopulta yliopistoihin eli duaalimallista luovutaan.

Fuusio olisikin onneton ratkaisu myös yliopistojen kannalta. Kuten kirjoittajat toteavat, näillä instituutioilla on omat erilaiset tehtävänsä ja näin on syytä olla jatkossakin. Tosin kirjoittajat kuvaavat duaalimallia sanomalla, että yliopistot tekevät perustutkimusta ja ammattikorkeakoulut työelämän soveltavaa tutkimusta. Tämä on harhaanjohtava korostus. AmmattiAmmattikorkeakoulun toiminta-ajatus liittyy nimenomaan käytännön työelämään soveltuvaan tutkintoon. Mikään tutkimusinstituutio amk ei leimallisesti ole, eikä sen ole tarkoituksenmukaista sellainen ollakaan.

Kirjoittajat viittaavat ammattikorkeakoulujen vetovoimaan viime kevään hauissa, mutta se johtuu paljolti sisäänpääsyn helppoudesta ja opiskelun alhaisesta vaatimustasosta. Myös ammattikorkeakouluverkon tiheydellä on hakijoiden määrää lisäävä vaikutuksensa. Sattuneesta syystä kirjoittajat unohtavat oleellisemmat tekijät eli ammattikorkeakoulujen valmistumisprosentit ja tutkintojen laadun. Näistä on saatu jobinpostia vuosien varrella mm. opiskelijoilta ja työnantajilta. Ongelmat johtuvat paljolti amkien pyrkimisestä yliopistojen matkimiseen, mikä on merkinnyt niiden oman tehtäväalueen laiminlyöntiä.

Lisänäyttöä tästä kuuseen kurkottamisesta saadaan kirjoittajilta itseltään. He havittelevat ammattikorkeakouluihin ammatillista maisterin ja tohtorin tutkintoa. Nämä olisivat lähinnä tragikooomisia yrityksiä ratsastaa yliopistojen tutkintonimikkeillä. Lainahöyhenistä yritetään siis saada lisäarvoa ilman aitoa kehittämistä ja pätevyyttä. Myöskään suomalainen työ- ja elinkeinoelämä ei ole pyytänyt lisää tutkintoja, vaan aitoa osaamista ja tietotaitoa.

Kauppakorkeakouluväki muistaa vielä sen, miten ammattikorkeakoulut yrittivät omia itselleen ekonomi- nimikkeen, joka näytti vapautuvan kun kauppakorkeakoulun perustutkinnoksi tuli kauppatieteiden maisteri. Kunniakas ekonomi-nimike pelastettiin tekemällä siitä kauppakorkeakoulututkinnon suorittaneiden oppiarvo.

Ammattikorkeakouluväen olisi nyt syytä unohtaa yliopistojen ansioiden varaan haviteltava ulkokuori ja ryhdistäydyttävä kehittämään opetusta aidosti amkin omimman alueen eli käytännön työelämään kouluttamisen pohjalta. Tohtori- ja maisterihaihattelut on syytä unohtaa. Työelämä ei kaipaa tällaisia puolikäytännöllisiä väliinputoajia. Ammattikorkeakoulujen opettajien ja hallinnon epäterve kunnianhimo on huono ohjenuora kehittämiselle.

Pekka Pihlanto
professori emeritus
Turku


  • Painetussa lehdessä sivu 45

ACATIIMI 4/16 tulosta | sulje ikkuna