Keskustelua
Aitoutta ammattikorkeakoulun
kehittämiseen
Kaksi Laurea-ammattikorkeakoulun hallituksen
edustajaa kirjoitti Opettaja-lehdessä (8.4.) ammattikorkeakoulujen
kehittämisestä, mikä näyttää merkitsevän
kuten aikaisemminkin, lähinnä yliopistojen
matkimista. Kirjoittajat pelkäävät, että ammattikorkeakoulut
yhdistetään lopulta yliopistoihin eli duaalimallista
luovutaan.
Fuusio olisikin onneton ratkaisu myös yliopistojen
kannalta. Kuten kirjoittajat toteavat, näillä instituutioilla
on omat erilaiset tehtävänsä ja näin on syytä olla
jatkossakin. Tosin kirjoittajat kuvaavat duaalimallia
sanomalla, että yliopistot tekevät perustutkimusta
ja ammattikorkeakoulut työelämän soveltavaa tutkimusta.
Tämä on harhaanjohtava korostus. AmmattiAmmattikorkeakoulun
toiminta-ajatus liittyy nimenomaan
käytännön työelämään soveltuvaan tutkintoon. Mikään
tutkimusinstituutio amk ei leimallisesti ole, eikä
sen ole tarkoituksenmukaista sellainen ollakaan.
Kirjoittajat viittaavat ammattikorkeakoulujen
vetovoimaan viime kevään hauissa, mutta se johtuu
paljolti sisäänpääsyn helppoudesta ja opiskelun alhaisesta
vaatimustasosta. Myös ammattikorkeakouluverkon
tiheydellä on hakijoiden määrää lisäävä vaikutuksensa.
Sattuneesta syystä kirjoittajat unohtavat
oleellisemmat tekijät eli ammattikorkeakoulujen valmistumisprosentit
ja tutkintojen laadun. Näistä on
saatu jobinpostia vuosien varrella mm. opiskelijoilta
ja työnantajilta. Ongelmat johtuvat paljolti amkien
pyrkimisestä yliopistojen matkimiseen, mikä on
merkinnyt niiden oman tehtäväalueen laiminlyöntiä.
Lisänäyttöä tästä kuuseen kurkottamisesta saadaan
kirjoittajilta itseltään. He havittelevat ammattikorkeakouluihin
ammatillista maisterin ja tohtorin
tutkintoa. Nämä olisivat lähinnä tragikooomisia yrityksiä
ratsastaa yliopistojen tutkintonimikkeillä. Lainahöyhenistä
yritetään siis saada lisäarvoa ilman aitoa
kehittämistä ja pätevyyttä. Myöskään suomalainen
työ- ja elinkeinoelämä ei ole pyytänyt lisää tutkintoja,
vaan aitoa osaamista ja tietotaitoa.
Kauppakorkeakouluväki muistaa vielä sen, miten
ammattikorkeakoulut yrittivät omia itselleen ekonomi-
nimikkeen, joka näytti vapautuvan kun kauppakorkeakoulun
perustutkinnoksi tuli kauppatieteiden
maisteri. Kunniakas ekonomi-nimike pelastettiin
tekemällä siitä kauppakorkeakoulututkinnon suorittaneiden
oppiarvo.
Ammattikorkeakouluväen olisi nyt syytä unohtaa
yliopistojen ansioiden varaan haviteltava ulkokuori ja
ryhdistäydyttävä kehittämään opetusta aidosti amkin
omimman alueen eli käytännön työelämään kouluttamisen
pohjalta. Tohtori- ja maisterihaihattelut on
syytä unohtaa. Työelämä ei kaipaa tällaisia puolikäytännöllisiä
väliinputoajia. Ammattikorkeakoulujen
opettajien ja hallinnon epäterve kunnianhimo on
huono ohjenuora kehittämiselle.
Pekka Pihlanto
professori emeritus
Turku
- Painetussa lehdessä sivu 45
|