4/16

  • pääsivu
  • sisällys
  • Helsingin yliopiston henkilöstön ulosmarssi (20.4.) syntyi apulaisprofessori Lena Näreen (kuvassa) ja professori Markus Jäntin aloitteesta. Kurjasta kevätsäästä huolimatta väkeä kertyi Senaatintorille yli sata.

    Yliopistokäänne! -vetoomus kokoaa tyytymättömyyden

    Yliopistokäänne!- vetoomus syntyi kahdentoista professorin suututtua Helsingin yliopiston leikkauksista. Säästöjen lisäksi vetoomus vastustaa myös yliopistojen nykyistä johtamistapaa.

    Kun Helsingin yliopisto alkoi keväällä mukauttaa toimintaansa rahoituksen pienenemiseen irtisanomalla työntekijöitään, aikuiskasvatustieteen professori Yrjö Engeströmin oli pakko tehdä jotain.

    Tilanne tuntui täysin käsittämättömältä. Yliopiston ylin johto ei pannut lainkaan hanttiin, toteutti kuuliaisesti maan hallituksen järjettömäksi todettuja yliopistosäästöjä, Engeström kuvaa,

    Hoettiin, että ei ole vaihtoehtoja, mutta eihän se ole totta. Johdon olisi pitänyt edes keskustella asiasta yhteisön kanssa ja esittää vaihtoehtoja. Näin ei kuitenkaan tehty. Ylimmän johdon ja muun yliopiston välille on revennyt valtava kuilu ja johto tuntuu olevan vastuussa ulkopuolelle, eikä yliopistolle.

    Engeström otti yhteyttä oikeushistorian professori Jukka Kekkoseen, joka innostui heti. Mukaansa he saivat kymmenen muuta Helsingin yliopiston professoria.

    Professorijoukko muotoili yhdessä yliopiston hallintoa ja hallintotapaa kritisoivan Yliopistokäänne!- julistuksen, jonka voi kuka tahansa käydä verkossa allekirjoittamassa. Sen ensimmäinen allekirjoittaja oli Engeström itse.

    Vetoomus tuskin peruu valtion säästölinjaa, mutta Engeströmin mukaan ongelma on kuitenkin syvemmällä, vuonna 2011 voimaan tulleessa yliopistolaissa.

    Silloin ei tajuttu, miten suuresta muutoksesta oli kyse.

    Hänestä laki tuhosi yliopistojen perinteisen kolmikantaisen hallinnon ja demokratian.

    Rehtori nimittää dekaanit ja dekaanit nimittävät laitosjohtajat. Johto on vastuussa ylimmilleen, kun niiden pitäisi olla vastuussa alaisilleen.

    Myös professorien asema heikkeni. Engeströmin mukaan tästä maksetaan nyt.

    Professoriksi päästäkseen pitää käydä läpi jopa usean vuoden mittainen arviointi. Nyt yliopisto kuitenkin näytti, että tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä professori voidaan irtisanoa vartissa, ilman kummempia perusteluja.

    Tässä on valtava ristiriita esimerkiksi yhdysvaltalaiseen tenure-käytäntöön, jossa professoreilla on korotettu irtisanomissuoja. Ennen Suomessa professoreilla oli virat, nyt vain työpaikat.

    Johdon vastuu ylöspäin ja irtisanomissuojan heikkeneminen ovat luoneet yliopistolle pelon ilmapiirin, Engeström kertoo.

    Kuka enää uskaltaa kritisoida johtoa jos oma työpaikka voi olla vaarassa?

    Koska yliopistokäänteen alullepanijoista ongelma on leikkauksien lisäksi yliopistojen johtotavassa, ovat he hahmottelemassa uutta ehdotusta yliopistolaiksi ja johtosäännöksi. Tätä hanketta vetää alkuperäisiin allekirjoittajiin kuuluva kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki.

    Hänen näkemyksensä olisi palata vanhan lain aikaiseen kolmikantaan, mutta tietyillä tarkennuksilla.

    Vanha järjestelmä kannusti staattisuutteen. Sen tueksi tarvittaisiin osallistavaa demokratiaa: esimerkiksi mahdollisuus tehdä aloitteita johdon käsiteltäviksi ja keskustelevia harkintakuntia asioiden valmisteluun.

    Yliopiston ulkopuolisista henkilöistä johtopaikoilla Patomäki ei ole kovin innostunut.

    Ainakaan nykyisistä ulkopuolisista jäsenistä ei ollut yliopistolle mitään hyötyä.

    Mutta palataan vielä vetoomukseen, joka on tätä kirjoittaessa kerännyt 3 561 allekirjoitusta. Kenelle se aiotaan luovuttaa?

    En tiedä luovutetaanko sitä kenellekään, Engeström vastaa.

    Hän ei usko, että nykyisen opetusministerin tai rehtorin päätä voidaan kääntää millään vetoomuksella.

    Hän näkeekin vetoomuksen arvon enemmän mahdollisuutena ilmaista kantansa julkisesti.

    Kyseessä on eräänlainen ensimmäinen avaus, tapa koota yhteen tyytymättömiä.

    Mitä hän sitten toivoisi vetoomuksen saavan aikaan?

    Ainakin kyse on epäluottamuslauseesta yliopiston johdolle. Jos tarpeeksi moni antaa sille epäluottamuksensa, ehkä jossain tajutaan vetää johtopäätöksiä.

    Vetoomus verkossa: yliopistokaanne.fi

    teksti Juha Merimaa

    • Painetussa lehdessä sivu 14