Talouskriisi tuntuu Portugalin yliopistoissa
Julkisten yliopistojen
rahoitusta on leikattu ja
yksityisten yliopistojen
opiskelijoilla on vaikeuksia
maksaa lukukausimaksuja.
Helpotusta
etsitään muun muassa
ulkomaalaisia opiskelijoita
houkuttelemalla.
Pahimmassa tapauksessa tohtorintutkintoon
tai post doc
-tutkimukseen apurahan saaneet
joutuvat odottamaan puoli
vuotta, että alkavat sitä saada.
Suurimman osan työskentelyn
alku ajoittuu tammikuuhun.
Apurahan ehtojen vuoksi he eivät ole vuoden
alusta asti voineet tehdä muita töitä.
Apurahoista on vastuussa FCT-säätiö, Fundação
para a Ciência e a Tecnologia, joka on tärkein
tiedettä rahoittava laitos Portugalissa. Tiede-
ja opetusministeriön hallinnoiman säätiön
toimintaa rahoittavat pääosin Portugalin valtio
sekä Euroopan unioni. Viime aikoina se on ollut
otsikoissa tutkimuslaitosten arviointiperusteisiin
liittyvien kysymysten ja maksujen viiveiden
vuoksi. Huomiota ovat saaneet myös säätiön
edustalla pidetyt mielenilmaukset.
Myönnettyjen apurahojen määrä on viime
vuosien ajan laskenut, vaikka aallonpohjalta onkin
jo noustu. Esimerkiksi vuonna 2011 apurahoja
tohtoriopiskelijoille jaettiin 1 548, tänä vuonna
1 003.
Muuttoliikkeitä
Rahoituksen puute ja huolestuttavat tulevaisuuden
näkymät ovat ajaneet monet portugalilaiset
tutkijat ja opiskelijat ulkomaille. Portugalista
on ennenkin lähdetty maailmalle, mutta viime
vuosien muuttoaalto on ollut aiempaa korkeammin
koulutettu. Vuonna 2013 maasta lähti noin
128 000 henkeä, vuosina 2000—2010 700 000.
Kohteita ovat esimerkiksi Iso-Britannia ja Ranska,
mutta myös entiset siirtomaat kuten Brasilia,
Angola ja Mosambik.
Liikettä tapahtuu kuitenkin myös toiseen
suuntaan, muistuttaa Católica-yliopistossa Lissabonissa
apulaisprofessorina työskentelevä Joni
Kokkonen. Hän muutti Lissaboniin vuonna 2011.
— Hakuprosessiin kuuluva vierailu kampuksella
oli ensimmäinen kerta, kun kävin Portugalissa,
Kokkonen kertoo. Hänellä oli mahdollisuus
työskennellä muuallakin, mutta Lissabon vei voiton. Kokkosen ala on rahoituksen tutkimus ja hän
työskentelee Católican taloustieteen laitoksella.
Kokkosen mukaan ulkomaalaisten hakijoiden
määrä on viime aikoina ollut nousussa. Católicaan
haetaan ulkomailta tekemään niin koko tutkimusta
kuin Erasmus-vaihtoonkin. Monet tutkinnot voi
suorittaa kokonaan englanniksi. Católican lukukausimaksuja
Kokkonen luonnehtii Euroopan mittakaavassa
alhaisiksi. Maisterintutkinto maksaa noin 5 000
euroa.
Pieni Católica ei saa julkista rahoitusta, mutta se
ei myöskään ole perinteinen yksityinen yliopisto: se
syntyi Portugalin valtion ja katolisen kirkon sopimuksesta.
Opiskelijoilta tai henkilökunnalta kuulumista
katoliseen kirkkoon kuitenkaan vaadita, eikä
yhteys kirkkoon taloustieteen laitoksen arjessa tunnu,
Kokkonen huomauttaa. Opiskelijoita yliopistoon
hyväksytään vuosittain korkeintaan 120.
Yliopisto-opetusta tarjoushintaan
Moniin muihin maihin verrattuna matalat lukukausimaksut
ovat kuitenkin haaste talouskriisistä kärsivän
maan opiskelijoille. Myös valtion rahoittamat julkiset
yliopistot täydentävät varojaan perimällä lukukausimaksuja,
joskin maksut ovat usein matalampia kuin
yksityisissä yliopistoissa. Julkisiin yliopistoihin on
usein vaikeampi päästä kuin yksityisiin.
Jo esimerkiksi tuhannen euron vuosimaksu julkisessa
yliopistossa voi olla liian suuri ponnistus opiskelemaan
lähtevän nuoren perheelle, kun minimipalkka
on vajaat 600 euroa ja työttömyysluvut korkealla.
Perustutkintoa suorittaville apurahoja on vähän,
ja niidenkin maksuissa on raportoitu viiveitä.
Yksityiset yliopistot ovat ryhtyneet houkuttelemaan
opiskelijoita muun muassa tarjoamalla alennuksia
lukukausimaksuista. Niissä kuukausittaiset
maksut voivat olla hyvinkin korkeita. Lusófona-yliopistossa
ne vaihtelevat noin 300 eurosta lähes 700 euroon.
Aiemmin yliopistolta kerrottiin, että opetushenkilökunnan
palkkoja laskettiin kymmenellä prosentilla.
Yksityiset yliopistot ovat välillisesti kärsineet
opiskelijoiden maksuvaikeuksista: monet opiskelijat
maksavat lukukausimaksunsa viiveellä tai joutuvat
jättämään opinnot kesken.
Kansainväliset opiskelijat tervetulleita
Julkiset yliopistot eivät saa havitella opiskelijoita
alennuksin. Suunta on siis ollut toinen. Perinteikäs
Coimbran yliopisto ilmoitti viime vuonna, että Euroopan
ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden vuosimaksu
nousee 7 000 euroon, kun normaali vuosimaksu
on noin tuhat euroa. Myös Lissabonin yliopisto
on päätynyt samaan summaan, joskin se voi vaihdella
oppiaineittain.
Maksujen nosto tuli mahdolliseksi vuonna 2014
hyväksytyn lain mukaan. Sen puitteissa ulkomaalaisilta
opiskelijoilta saa periä korkeampia maksuja kuin
paikallisilta. Samalla ulkomaalaisten opiskelijoiden
hakuprosessia helpotettiin.
Católikassakin panostetaan kansainvälisyyteen
ja ulkomaalaisten opiskelijoiden houkutteluun. Ulkomaalaisten
hakijoiden osuus ei ole siis sattumaa.
Eikä sekään, että José Manuel Durão Barroso, entinen
Portugalin pääministeri ja Euroopan komission puheenjohtaja,
nähdään tänä vuonna professorina Católicassa.
Suuri osa Católican opiskelijoista on ulkomailta,
lähinnä Euroopasta.
— Maisteriopiskelijoista noin puolet ovat ulkomaalaisia
ja suuri osa henkilökunnastakin tulee muualta,
Joni Kokkonen kertoo.
Norjasta koettiin suorastaan ryntäys, ja muihinkin
pohjoismaalaisiin kampuksella törmää. Kokkoselle
sopeutuminen Portugaliin on ollut helppoa.
— Suomen ja Portugalin välillä yliopistolla työskentelyssä
on yllättävän vähän eroja, ne ovat kansainvälisiä
paikkoja, hän sanoo.
Kollegoita on esimerkiksi Kanadasta ja Italiasta.
Vapaa-aikaakin ulkomaalaiset professorit viettävät
yhdessä.
Yliopistojen julkista rahoitusta on leikattu
— Palkat ovat Euroopan mittakaavassa kilpailukykyiset,
etenkin kun huomioi maan hintatason, Kokkonen
kuvailee tilannetta Católica-yliopistossa. Hän
kertoo, että muutenkin Católicalla talousahdinko
tuntuu yllättävän vähän.
— Uutta opetus- ja tutkimushenkilökuntaa on
rekrytoitu vuosittain. Professoreita on palkattu neljästä
viiteen.
Siinä missä valtion rahoitus yliopistoille ei ole
riippuvainen yliopistojen tuloksista, tutkimusta rahoittava
FCT arvioi tutkimuskeskuksia.
— Pari vuotta sitten oli vaikeaa saada projektirahoitusta
FCT:ltä. Nyt näyttää paremmalta, sillä viimeisimmän
FCT:n arvioinnin jälkeen rahoitus on
Católican kohdalla noussut, Kokkonen sanoo.
Yliopistojen julkinen rahoitus on laskenut jatkuvasti,
kun talouskriisiä on pyritty ratkomaan leikkauksin.
Vuodesta 2011 vuoteen 2013 rahoitus laski
16,4 prosenttia. Kyseessä on 106 miljoonaan euron
leikkaus. Tilanne on haastava myös siksi, että samalla
opetushenkilökunnan palkkoja ja eläkemaksuja on
tarkastettu, joten kulut ovat kasvaneet.
FCT:n edustalla mielenosoitukset jatkuvat vuodesta
toiseen. Viimeisin nähtiin helmikuussa. Myös
tiede- ja opetusministeriön edustalla on nähty useita
mielenilmauksia. Muutoksia tieteen rahoituspolitiikkaan
on mahdollisesti luvassa, sillä FCT-säätiötä kolme
vuotta johtanut Miguel Seabra ilmoitti huhtikuussa
eroavansa henkilökohtaisiin syihin vedoten.
Palkkoja leikattu, kaikesta pulaa
- Julkisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajien
ja professoreiden palkkoja leikattiin vuonna 2011 3,5—10
prosentilla, ja palkat ovat pysyneet siitä asti ennallaan.
- Vuonna 2014 hallitus päätti, että palkat palautetaan asteittain
ennalleen.
- Julkisten yliopistojen rahoituksen leikkausten myötä opetushenkilöstöä
on vähennetty, eikä esimerkiksi eläkkeelle
jääneiden professoreiden tilalle ole voitu aina palkata uutta.
Opetustöissä on nyt noin 1 000 henkeä vähemmän kuin
muutama vuosi sitten.
- Leikkausten myötä yliopistojen toiminta on vaikeutunut.
Opetusmateriaaleista on pulaa, samoin esimerkiksi laboratorioiden
varustelu on heikentynyt. Tilojen ja työvälineiden
ylläpitoon ei ole varaa.
- Yliopistot ovat joutuneet joissain tapauksissa sulkemaan
ovensa kokonaan joulu- ja kesälomien ajaksi.
- Työpaikkojen vähyys rajoittaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen
opetushenkilöstön mahdollisuuksia edetä urallaan.
Lähde: Puheenjohtaja António Vicente, korkeakoulujen
opetushenkilöstön liitto SNESup (Sindicato Nacional de Ensino
Superior). Liitto edustaa myös ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstöä.
Teksti ja kuvat Anna Pöysä
- Painetussa lehdessä sivu 30
|