Kysymys-vastaus Tuula Teeri
Yliopistojen välillä on tarpeetonta päällekkäisyyttä
ja koulutuksen ylitarjontaa.
Tämä hukkaa resursseja ja johtaa akatee miseen
työttö myyteen , katsoo Aalto -yliopiston
rehtori Tuula Teeri.
1) Olit tekemässä yhdessä Helsingin yliopiston dekaanin
Arto Mustajoen kanssa Elinkeinoelämän valtuuskunnan
EVAn analyysiä Innovaatioiden perusta murenee. Siinä
esitetään opetusta ja tutkimusta tekevien yliopistoyksiköiden
määrän puolittamista nykyisestä 272 yksiköstä
alle 140 yksikköön. Miten tämä tehtäisiin?
Ensin tulisi selvittää kunkin alan koulutustarve
Suomessa ja sen jälkeen jakaa koulutuspaikat yliopistojen
kesken. Nykyisellään yliopistojen välillä
on tarpeetonta päällekkäisyyttä ja jopa koulutuksen
ylitarjontaa mikä hukkaa resursseja ja johtaa akateemiseen
työttömyyteen. Vapautuvat resurssit tulisi
käyttää tutkimuksen ja siihen perustuvan koulutuksen
laadun parantamiseen.
2) UNIFIn julkisti rakenteellisen kehittämisen
hankkeiden raportit 25.3. Tekniikan alalla hanke on ollut
käynnissä jo pari vuotta. Miten rakenteellinen kehittäminen
edistyy mielestäsi a) tekniikan alalla
Tekniikan alalla on vuodesta 2011 alkaen tarkkaan
yhdessä analysoitu alan valtakunnallinen koulutustarjonta
ja ennakoitu tulevaisuuden tarpeita,
jonka perusteella kukin yliopisto on kyennyt profiloitumaan
omiin vahvuuksiinsa välttäen turhien
päällekkäisyyksien syntyä yliopistojen kesken. Tekniikan
yliopistojen johto tapaa vuosittain päivittämään
työnjakoa ja yhteistyötä.
b) kauppatieteen alalla?
Kauppatieteiden alalla on osana Unifin koordinoimaa
profilointihanketta ryhdytty suunnittelemaan
alakohtaista työnjakoa ja yhteistyötä.
3) Yliopistojen rahoitusmallia uudistetaan tämän
vuoden aikana. Esimerkiksi EK:n taholta on esitetty, että
yliopistojen tuloksia voisi arvioida yritysyhteistyön kautta
ja mittareita voisivat olla mm. patentit ja start up -yritykset.
Sanoit korkeakoulujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta
käsittelevässä seminaarissa, että patentit eivät
ole ollenkaan relevantteja tietyillä tekniikan aloilla. Miten
yliopistojen rahoitusmallia pitäisi mielestäsi uudistaa?
Yliopistoilta odotetaan pitkällä aikavälillä merkittävää
yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja siksi
siihen on syytä rahoitusinstrumentein kannustaa ja
palkita hyvistä tuloksista. Vaikuttavuus on kuitenkin
hyvin alakohtainen asia ja siksi sitä tulisikin arvioida
alakohtaisin määrein. Patentointi ja start-up
yritysten määrä ovat hyviä mittareita joillakin aloilla,
toisilla taas tiivis sidosryhmäyhteistyö on paras
keino osaamisen siirtämiseen. Koulutettujen osaajien
työllistyminen on hyvä vaikuttavuuden mittari
millä tahansa alalla.
4) Aalto-yliopiston Professorineuvosto toteutti
viime syksynä kyselyn professoreille. Siinä arvosteltiin
Aallon muutosprosessin raskautta ja byrokratian määrää.
Toiveissa oli lisää autonomiaa ja työrauhaa. Mitä
yliopiston johto aikoo tehdä näille asioille?
Mittava muutosprosessi on aina raskas mille tahansa
organisaatiolle, mutta muutosta kuitenkin
tarvitaan aika ajoin toimintaympäristön muuttuessa.
Aalto-yliopistossa on myös parhaillaan meneillään
erittäin voimakas sukupolvenvaihdos, ja uusien
professoreiden rekrytointi teettää akateemiselle
henkilöstölle paljon töitä. Olemme pyrkineet helpottamaan
taakkaa tehostamalla tukipalveluitamme
jotta ydintehtäviin jäisi muutoksen keskelläkin
riittävästi aikaa.
5) Mikä on suurin toiveesi uudelle hallitukselle?
Suomi selviää kansainvälisestä kilpailusta vain
vientiä kasvattavalla huippuosaamisella. Toivon
että uusi hallitus nostaa koulutuksen, tutkimuksen,
yritysten innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden voimakkaan
kehittämisen kärkitavoitteekseen tulevalla
hallituskaudella. Suomen tutkimuksen laatu on
jo vuosia ollut laskusuunnassa; tähän on puututtava
viivyttelemättä Suomen kilpailukyvyn palauttamiseksi.
Ilman osaamista ei synny uutta liiketoimintaa,
ilman menestyviä yrityksiä ei synny työpaikkoja ja
ilman työpaikkoja ei voi olla hyvinvointia.
teksti Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 18
|