ACATIIMI 4/15 tulosta | sulje ikkuna

Kysymys-vastaus Tuula Teeri

Yliopistojen välillä on tarpeetonta päällekkäisyyttä ja koulutuksen ylitarjontaa. Tämä hukkaa resursseja ja johtaa akatee miseen työttö myyteen , katsoo Aalto -yliopiston rehtori Tuula Teeri.

1) Olit tekemässä yhdessä Helsingin yliopiston dekaanin Arto Mustajoen kanssa Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn analyysiä Innovaatioiden perusta murenee. Siinä esitetään opetusta ja tutkimusta tekevien yliopistoyksiköiden määrän puolittamista nykyisestä 272 yksiköstä alle 140 yksikköön. Miten tämä tehtäisiin?

Ensin tulisi selvittää kunkin alan koulutustarve Suomessa ja sen jälkeen jakaa koulutuspaikat yliopistojen kesken. Nykyisellään yliopistojen välillä on tarpeetonta päällekkäisyyttä ja jopa koulutuksen ylitarjontaa mikä hukkaa resursseja ja johtaa akateemiseen työttömyyteen. Vapautuvat resurssit tulisi käyttää tutkimuksen ja siihen perustuvan koulutuksen laadun parantamiseen.

2) UNIFIn julkisti rakenteellisen kehittämisen hankkeiden raportit 25.3. Tekniikan alalla hanke on ollut käynnissä jo pari vuotta. Miten rakenteellinen kehittäminen edistyy mielestäsi a) tekniikan alalla

Tekniikan alalla on vuodesta 2011 alkaen tarkkaan yhdessä analysoitu alan valtakunnallinen koulutustarjonta ja ennakoitu tulevaisuuden tarpeita, jonka perusteella kukin yliopisto on kyennyt profiloitumaan omiin vahvuuksiinsa välttäen turhien päällekkäisyyksien syntyä yliopistojen kesken. Tekniikan yliopistojen johto tapaa vuosittain päivittämään työnjakoa ja yhteistyötä.

b) kauppatieteen alalla?

Kauppatieteiden alalla on osana Unifin koordinoimaa profilointihanketta ryhdytty suunnittelemaan alakohtaista työnjakoa ja yhteistyötä.

3) Yliopistojen rahoitusmallia uudistetaan tämän vuoden aikana. Esimerkiksi EK:n taholta on esitetty, että yliopistojen tuloksia voisi arvioida yritysyhteistyön kautta ja mittareita voisivat olla mm. patentit ja start up -yritykset. Sanoit korkeakoulujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta käsittelevässä seminaarissa, että patentit eivät ole ollenkaan relevantteja tietyillä tekniikan aloilla. Miten yliopistojen rahoitusmallia pitäisi mielestäsi uudistaa?

Yliopistoilta odotetaan pitkällä aikavälillä merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja siksi siihen on syytä rahoitusinstrumentein kannustaa ja palkita hyvistä tuloksista. Vaikuttavuus on kuitenkin hyvin alakohtainen asia ja siksi sitä tulisikin arvioida alakohtaisin määrein. Patentointi ja start-up yritysten määrä ovat hyviä mittareita joillakin aloilla, toisilla taas tiivis sidosryhmäyhteistyö on paras keino osaamisen siirtämiseen. Koulutettujen osaajien työllistyminen on hyvä vaikuttavuuden mittari millä tahansa alalla.

4) Aalto-yliopiston Professorineuvosto toteutti viime syksynä kyselyn professoreille. Siinä arvosteltiin Aallon muutosprosessin raskautta ja byrokratian määrää. Toiveissa oli lisää autonomiaa ja työrauhaa. Mitä yliopiston johto aikoo tehdä näille asioille?

Mittava muutosprosessi on aina raskas mille tahansa organisaatiolle, mutta muutosta kuitenkin tarvitaan aika ajoin toimintaympäristön muuttuessa. Aalto-yliopistossa on myös parhaillaan meneillään erittäin voimakas sukupolvenvaihdos, ja uusien professoreiden rekrytointi teettää akateemiselle henkilöstölle paljon töitä. Olemme pyrkineet helpottamaan taakkaa tehostamalla tukipalveluitamme jotta ydintehtäviin jäisi muutoksen keskelläkin riittävästi aikaa.

5) Mikä on suurin toiveesi uudelle hallitukselle?

Suomi selviää kansainvälisestä kilpailusta vain vientiä kasvattavalla huippuosaamisella. Toivon että uusi hallitus nostaa koulutuksen, tutkimuksen, yritysten innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden voimakkaan kehittämisen kärkitavoitteekseen tulevalla hallituskaudella. Suomen tutkimuksen laatu on jo vuosia ollut laskusuunnassa; tähän on puututtava viivyttelemättä Suomen kilpailukyvyn palauttamiseksi. Ilman osaamista ei synny uutta liiketoimintaa, ilman menestyviä yrityksiä ei synny työpaikkoja ja ilman työpaikkoja ei voi olla hyvinvointia.

teksti Kirsti Sintonen

  • Painetussa lehdessä sivu 18

ACATIIMI 4/15 tulosta | sulje ikkuna