Hynttyyt yhteen kenen ehdoilla?
Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton Hynttyyt yhteen? -kevätseminaarissa pohdittiin
sitä, kenen ehdoilla profilointeja, leikkauksia ja yhdistämisiä ollaan tekemässä.
Kevätseminaari (24.4.) keräsi ennätysyleisön ilmoittautuneita
oli 197 ja paikallakin väkeä oli noin
180. Keskustelu oli jälleen vilkasta.
Profilointeja, poisvalintoja, karsimisia käsitellään
kovin monissa tuoreissa selvityksissä ja raporteissa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti selvityksen
suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä, ja esittää
yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön
tiivistämistä. Suomen yliopistot UNIFI julkisti koulutuksen
ja tutkimuksen profilointihankkeiden tulokset,
joilla edistetään päällekkäisten alojen karsintaa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaa osaamis- ja
innovaatiopoliittisissa linjauksissaan Suomeen vain
3-4 huippuyliopistoa.
Profilointeja tuntuvat peräävän kaikki muut
paitsi tutkijat. Tarvitseeko tutkimusyhteisöä ulkopuolisella
paineella profiloida? Eikö se synny itsekseen
kilpailun kautta? Onko suomalaiselle koulutusjärjestelmälle
haittaa, jos vaikka kahtaalla ollaan
vahvoja samoilla teemoilla? Syntyisikö tästä keskinäisestä
sparraamisesta sitä kaivattua kansainvälistä
huippututkimusta? kysyi Professoriliiton puheenjohtaja
Kaarle Hämeri seminaarin avauksessa.
Yliopistoväki ihmettelee uudistusmantraa, jossa
mennään rakenteet ja organisaatiokuviot edellä.
Joskus tuntuu siltä, että tiede- ja innovaatiopolitiikka muistuttavat herätysliikettä. Hynttyitä ei
sovi laittaa yhteen luonnollista tietä vaan enemmin
sanotaan tehkää parannus, tulkaa erilaisiksi kuin
olette, niin silloin teillä on mahdollisuus pärjätä,
jatkoi avauspuheenvuorossa Tieteentekijöiden liiton
puheenjohtaja Petri Koikkalainen.
Professorit ja Tieteentekijät muistuttavat, että
menestyjiä ei voi päättää etukäteen. Erikoistuminen
ja keskittyminen voivat onnistua, jos ne tehdään
tutkijalähtöisesti, tieteen autonomiaa kunnioittaen.
Joidenkin puolueiden vaaliohjelmissa ja koulutuspoliittisissa
linjapapereissa toivottiin tutkijoille
työrauhaa. Professorit ja Tieteentekijät pelkäävät, että
tämä jää jatkuvien uudistusten puristuksessa pelkäksi
toiveajatteluksi.
Seuraavalle hallitukselle lähetämme vain kaksi
keskeistä viestiä: yliopistoille ja tutkimukselle tarvitaan
pitkäjänteinen rahoitus ja opetus- ja tutkimushenkilöstölle
mahdollisuus keskittyä varsinaiseen
työhönsä. Nämä ovat profilointipuheita tärkeämmät
avaimet tieteen tasoon ja opetuksen laatuun, puheenjohtajat
tähdensivät avauksessa.
Kevätseminaarista on isompi juttu seuraavassa
Acatiimissa, joka ilmestyy 9. kesäkuuta.
Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 14
|