Hyvä tyyppi saa paikan
Maisterin tutkinto yliopistosta ei enää
takaa varmaa työpaikkaa, ja tohtorienkin
työttömyys on ollut viime vuosina
kasvussa. ChemBio-messuilla kuultiin
korkeakoulutettujen uravaihtoehdoista
luonnontieteen alalla, ja uratarinat
edustivat sekä työnantajan että työnhakijan
näkökulmaa.
Kemiran tutkimuskeskuksen henkilöstöpäällikkö Mirka
Janhonen kertoi, minkälaisilla kriteereillä heille valitaan
uudet työntekijät.
— Keskeinen elementti meille on täytettävän tehtävän
määrittely: Mitä varten ollaan hakemassa, mitkä
ovat uuden työntekijän keskeiset tehtävät ja mitä
me valittavalta henkilöltä odotamme? Millainen on
hyvä tyyppi meidän joukkueeseemme?
— Haemme henkilöä, joka sopii tehtävään, mutta
tehtävän täytyy myös sopia hakijalle, eli hänen täytyy
vastata kysymykseen "Mistä minä tässä työssä motivoidun?"
Meidän täytyy myös selvittää hakijan persoonallisuutta,
koska eri tehtäviin tarvitaan erilaisia persoonia.
— Juuri näihin tekijöihin lopullinen valinta usein
perustuu, kun hakuprosessissa on päästy haastatteluun ja soveltuvuuskokeisiin, kertoi Janhonen.
— Avoimeen tehtävään tulleet hakemukset käydään
aluksi läpi, jotta saadaan lista haastatteluun
kutsuttavista tehtävään mahdollisesti soveltuvista
hakijoista. Esimerkiksi tarvittava koulutus on tässä
vaiheessa itsestäänselvyys, eikä sillä pysty sen enempää
joukossa erottautumaan.
— Jos hakuilmoituksessa mainitaan soittoaika,
jolloin tehtävästä voi kysellä tarkemmin, tilaisuuteen
kannattaa ehdottomasti tarttua. Puhelimessa olisi
mahdollisuus osoittaa kiinnostuksensa tehtävää ja
yritystäkin kohtaan, mutta turhan usein hakijat jättävät
sen käyttämättä, Janhonen harmitteli.
— Puhelimessa voi myös kertoa millaista haettavaan
tehtävään liittyvää työkokemusta itsellä jo on
olemassa, ja tuoda esiin myös mahdollinen oma kansainvälinen
työkokemus.
— Tärkeintä on tietysti olla joka tilanteessa oma
itsensä ja rehellinen, painotti Janhonen.
Biokemisti Netta Fatal on kerännyt tähänastisella työurallaan
monipuolisen työkokemuksen.
— Tutkijaksi en ollut aikonut jäädä, joten väitöskirjan
jälkeen olin ensin pari vuotta mielenkiintoisessa
työssä tiedekunnan hallinnossa tutkinnonuudistuskoordinaattorina,
aloitti Fatal.
— Yliopistolta siirryin sitten yritysmaailmaan eli
Finnzymes:iin, joka on suomalainen bioteknologiayritys.
Tai oli siihen asti kunnes amerikkalainen suuryritys
Thermo Fisher Scientific osti sen vuonna 2010.
Näissä kummassakin yrityksessä toimin vientipuolella
markkinointiviestinnän tehtävissä, mikä Finnzymesin
tapauksessa tarkoitti markkinointimateriaalien
suunnittelua, sisältöä mainoskampanjoihin, nettisivujen
ylläpitoa ja yrityksen sisäistä viestintää.
Thermo Fisher Scientific päätti lopettaa koko
markkinointitoimintansa Suomessa vuonna 2013, ja
Netta Fatalille koitti jälleen työnhaun aika.
— Onneksi kuulin entisen kollegani kautta kautta
pienestä suomalaisesta biotekniikkayrityksestä, jonka
nimi oli HyTest. HyTest tuottaa ja myy reagensseja
diagnostiikkateollisuudelle ja oli vuonna 2013
avaamassa uutta eläintuotteiden linjaa. He tarvitsivat
uuden tuoteryhmän markkinointiin tekijän, ja sain
paikan. Tämä on hyvä esimerkki kontaktiverkoston
merkityksestä työnhaussa, painotti Fatal.
— Jos mietin yritysmaailman ja yliopiston välisiä
eroja työpaikkana, omalla kohdallani työnhakuun
vaikutti tietysti tietynlainen sisäinen palo tuotteiden
markkinointiin. Kaupallisesta koulutuksesta olisi varmasti ollut hyötyä, mutta tutkinnon puute ei ole
kohdallani ollut esteenä työn saantiin. Työnantajat
ovat myös kurssittaneet tarpeen mukaan.
— Hyvät tiimityöskentelytaidot ovat ehdottoman
tärkeitä yritysmaailmassa, ja kulttuurien välisiä eroja
on myös hyvä ymmärtää. Epävarmuuden sietokyky
on tarpeen isossa kansainvälisessä yrityksessä: Vaikka
tekisit työsi kuinka hyvin, et pysty vaikuttamaan
suuren konsernin mahdollisiin äkkinäisiin liikkeisiin,
mikä nähtiin edellisessä työpaikassani.
teksti ja kuvat Katri Pajusola
- Painetussa lehdessä sivu 10
|