Koulutus ja tutkimus ovat kasvupolitiikkaa

Yliopistoihin ja tutkimukseen varoja valtionyhtiöiden osakkeiden myymisestä. Varman toimitusjohtaja esitti vahvan viestin uudelle hallitukselle.

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto esitti Ylen uutisissa (23.4.), että valtio myisi omistuksiaan valtionyhteisöissä ja sijoittaisi rahat yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Näin tehtiin 1990-luvun puolivälissä, kun Lipposen ykköshallitus päätti myydä mm. Soneran osakkeita.

— Sijoittajia riittää omistajiksi valtionyhtiöihin. Valtion kannattaisi keskittyä alueille, joissa yksityinen pääoma ei liiku. Hyvä esimerkki on yliopistojen pääomittaminen. Suomi tarvitsee parempaa osaamista ja huippututkimusta, jos haluamme pärjätä tulevaisuudessa, Murto totesi.

Hänen mielestään koulutus on olennainen osa kasvupolitiikkaa.

— Tuottavuus vaatii tutkimusta. Olen huolissani siitä, että meillä huippututkimuksen osalta tullaan jäämää jälkeen muista Pohjoismaista. Nyt vaadittaisiin rohkeutta investoida tutkimukseen, Murto kehotti.

Tämä Acatiimin numero meni painoon 28.4. ja ilmestyy 8.5. Hallitusohjelman ennakointi oli siis haasteellinen tehtävä.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä piti linjapuheen puoluevaltuustolle lauantaina 25.4. Siinä hän mm. luetteli alkiolaisia arvoja, joista yhtenä hän mainitsi sivistyksen. Lyhyeen ohjelmapaperiin ei ilmeisesti tulla kirjaamaan kovin monisanaisesti mistään teemakokonaisuudesta. Näin Sipilä:

— Tarvitsemme hallitusohjelman, joka keskittyy niihin 5—7 isoon asiaan, joilla Suomi saadaan kasvun, uusien työpaikkojen, yrittäjyyden, paremman hyvinvoinnin ja vahvistuvan osaamisen tielle. Ohjelmaan kirjataan tulevan hallituksen keskeisimmät strategiset tavoitteet kärkihankkeineen.

Muiltakin tahoilta on kuulunut, että osaamisen merkityksen korostaminen lienee ainoa koulutus- ja tiedepolitiikkaa liippaava muotoilu, joka kirjoitetaan strategiseen ohjelmaan. Teemoja on määrä avata laajempaan toimenpideohjelmaan.

Puoluevaltuustolleen Sipilä kertoi myös, että päätös hallituspohjasta syntynee vapun jälkeisellä viikolla. Tämän jälkeen alkaa ohjelmaneuvottelut.

Eduskuntavaalien jälkeen alkoi heti liikkua erilaisia spekulaatioita tulevista ministereistä. Keskusta on eri yhteyksissä ilmoittanut tavoittelevansa opetusministerin salkkua, koska viimeksi heillä on ollut kyseisen salkun haltija 1970-luvun lopussa Marjatta Väänänen. Nimiveikkausten kärjessä ovat olleet Tuomo Puumala ja Anu Vehviläinen.

Jos kokoomus tulee hallitukseen ja saa OKM:n ykkössalkun, ministeriksi on ennustettu puolueen varapuheenjohtajaa Sanni Grahn-Laasosta. Hänen nimissään kokoomus julkisti ennen vaaleja (11.4.) yliopistouudistus 2.0-esityksen. Siinä puolue esittää yliopistojen pääomittamista miljardilla eurolla. Tosin Risto Murron ehdotuksesta poiketen, kokoomus haluaa, että yliopistot keräisivät ensin yksityiseltä sektorilta lahjoituksia ja saisivat sitten summan viisinkertaisena valtion omistuksien myyntituloista.

— Jos yliopistot kykenevät keräämään 200 miljoonaa euroa yksityistä rahaa, niin valtio maksaa yliopistoille 1000 miljoonaa, Grahn-Laasonen esitti.

Puolueiden yliopisto- ja tiedepoliittiset linjaukset olivat esillä Acatiimin vaaliekstrassa (3/2015). Lehdessä esitellyistä ehdokkaista kansanedustajapaikan uusi vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto (7884). Puolueidensa varapaikoille pääsivät Helsingissä vasemmistoliiton Veronika Honkasalo (5369) ja Varsinais-Suomessa vihreiden Elina Rantanen (2692).

?x3 - Mikä on tärkein viestisi tulevalle hallitukselle?

teksti Kirsti Sintonen

• Painetussa lehdessä sivu 6