Koulutus ja tutkimus
ovat kasvupolitiikkaa
Yliopistoihin ja tutkimukseen varoja valtionyhtiöiden
osakkeiden myymisestä.
Varman toimitusjohtaja esitti vahvan
viestin uudelle hallitukselle.
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto
esitti Ylen uutisissa (23.4.), että valtio myisi omistuksiaan
valtionyhteisöissä ja sijoittaisi rahat yliopistoihin
ja tutkimuslaitoksiin. Näin tehtiin 1990-luvun
puolivälissä, kun Lipposen ykköshallitus päätti myydä
mm. Soneran osakkeita.
— Sijoittajia riittää omistajiksi valtionyhtiöihin.
Valtion kannattaisi keskittyä alueille, joissa yksityinen
pääoma ei liiku. Hyvä esimerkki on yliopistojen
pääomittaminen. Suomi tarvitsee parempaa osaamista
ja huippututkimusta, jos haluamme pärjätä tulevaisuudessa,
Murto totesi.
Hänen mielestään koulutus on olennainen osa
kasvupolitiikkaa.
— Tuottavuus vaatii tutkimusta. Olen huolissani
siitä, että meillä huippututkimuksen osalta tullaan
jäämää jälkeen muista Pohjoismaista. Nyt vaadittaisiin
rohkeutta investoida tutkimukseen, Murto kehotti.
Tämä Acatiimin numero meni painoon 28.4. ja ilmestyy
8.5. Hallitusohjelman ennakointi oli siis haasteellinen
tehtävä.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä piti linjapuheen
puoluevaltuustolle lauantaina 25.4. Siinä hän
mm. luetteli alkiolaisia arvoja, joista yhtenä hän mainitsi
sivistyksen. Lyhyeen ohjelmapaperiin ei ilmeisesti
tulla kirjaamaan kovin monisanaisesti mistään
teemakokonaisuudesta. Näin Sipilä:
— Tarvitsemme hallitusohjelman, joka keskittyy
niihin 5—7 isoon asiaan, joilla Suomi saadaan kasvun,
uusien työpaikkojen, yrittäjyyden, paremman hyvinvoinnin
ja vahvistuvan osaamisen tielle. Ohjelmaan
kirjataan tulevan hallituksen keskeisimmät strategiset
tavoitteet kärkihankkeineen.
Muiltakin tahoilta on kuulunut, että osaamisen
merkityksen korostaminen lienee ainoa koulutus- ja
tiedepolitiikkaa liippaava muotoilu, joka kirjoitetaan
strategiseen ohjelmaan. Teemoja on määrä avata laajempaan
toimenpideohjelmaan.
Puoluevaltuustolleen Sipilä kertoi myös, että päätös
hallituspohjasta syntynee vapun jälkeisellä viikolla.
Tämän jälkeen alkaa ohjelmaneuvottelut.
Eduskuntavaalien jälkeen alkoi heti liikkua erilaisia
spekulaatioita tulevista ministereistä. Keskusta on eri
yhteyksissä ilmoittanut tavoittelevansa opetusministerin
salkkua, koska viimeksi heillä on ollut kyseisen
salkun haltija 1970-luvun lopussa Marjatta Väänänen.
Nimiveikkausten kärjessä ovat olleet Tuomo Puumala
ja Anu Vehviläinen.
Jos kokoomus tulee hallitukseen ja saa OKM:n
ykkössalkun, ministeriksi on ennustettu puolueen
varapuheenjohtajaa Sanni Grahn-Laasosta. Hänen
nimissään kokoomus julkisti ennen vaaleja (11.4.)
yliopistouudistus 2.0-esityksen. Siinä puolue esittää
yliopistojen pääomittamista miljardilla eurolla.
Tosin Risto Murron ehdotuksesta poiketen, kokoomus
haluaa, että yliopistot keräisivät ensin yksityiseltä
sektorilta lahjoituksia ja saisivat sitten summan
viisinkertaisena valtion omistuksien myyntituloista.
— Jos yliopistot kykenevät keräämään 200 miljoonaa
euroa yksityistä rahaa, niin valtio maksaa yliopistoille
1000 miljoonaa, Grahn-Laasonen esitti.
Puolueiden yliopisto- ja tiedepoliittiset linjaukset olivat
esillä Acatiimin vaaliekstrassa (3/2015). Lehdessä
esitellyistä ehdokkaista kansanedustajapaikan uusi
vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto (7884). Puolueidensa
varapaikoille pääsivät Helsingissä vasemmistoliiton
Veronika Honkasalo (5369) ja Varsinais-Suomessa
vihreiden Elina Rantanen (2692).
?x3 - Mikä on tärkein viestisi tulevalle hallitukselle?
|
— Toivon nyt työrauhaa yliopistoille ja
ammattikorkeakouluille. Molempien
lainsäädäntöä on juuri uudistettu,
joten nyt on toiminnan ja kehittämisen
aika. Jatkuva muutos ei ole hyvästä.
Maan hallituksen ohjelmaan pitää
tulla erillinen osaamisen strategia, jolla
turvataan koko koulutusketjun resurssit.
Tämä on yksi Suomen strategisista
painopisteistä. Suomi elää osaamisesta
ja nousee osaamisella. Sture Fjäder puheenjohtaha, Akava
|
|
|
— Laadukas tutkimus ja siihen perustuva
korkeatasoinen opetus ovat Suomen
kannalta erittäin tärkeitä: tutkimukseen
ja opetukseen panostaminen
on sijoitus tulevaisuuteen. Osaamisen
ja sen vahvistamisen kaikilla tasoilla
tulee näkyä selkeästi ohjelmassa. Heikki Mannilia
pääjohtaja, Suomen Akatemia
|
|
|
— Maamme menestys tulevaisuudessa
on entistä enemmän riippuvainen korkeatasoisesta
koulutuksesta ja uudesta
tiedosta. Ilman niitä Suomi menettää
mahdollisuutensa rakentaa kestävää
kasvua ja hyvinvointia. Kaikkien yliopistojen
toimintaedellytysten turvaaminen
on järkevä panostus tulevaisuuteen. Siksi
yliopistoindeksi on säilytettävä täysimääräisenä. Leena Wahlfors
toiminnanjohtaja, Unifi
|
teksti Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 6
|