4/14

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     

    Erasmus-liikkuvuus ennätyssuosiossa

    Yliopistojen hankala taloustilanne ei ole ainakaan vielä näkynyt opettajien ja muun henkilökunnan Erasmus-vaihtojen määrissä.

    Erasmus-ohjelman kautta lähti lukuvuonna 2012—2013 Suomesta vaihtoon korkeakouluopiskelijoita ja henkilökuntaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin: yhteensä 7530, mikä tarkoittaa 5 prosentin kasvua edelliseen lukuvuoteen.

    Erasmus-opettajavaihtoon lähti 1132 opettajaa, mikä merkitsi lähtijämäärän hienoista kasvua muutaman vuoden tauon jälkeen. Erasmus-henkilökuntavaihtoon lähtijöiden määrä kasvoi eniten, peräti 18 prosenttia.

    — Meillä oli pelkona, että yliopistojen hankala taloustilanne olisi näkynyt tuoreimmissa Erasmus-luvuissa opettaja- ja henkilökuntaliikkuvuuden määrän vähenemisenä, osin siksi koska yliopistoissa se ei ole samalla tavalla mukana rahoitusmallin kriteeristössä kuin ammattikorkeakouluissa, mutta onneksi tästä ei nyt ollut ainakaan tällä erää merkkejä, toteaa yksikön päällikkö Maija Airas-Hyödynmaa Cimosta.

    Mutta rahoitusmallin vaikutus näkynee siitä, että ammattikorkeakoulut ovat yliopistoja aktiivisempia opettajaja henkilökuntavaihdossa: 63 % opettajista ja 72 % henkilökuntavaihtoon osallistuvista oli ammattikorkeakouluista. Opettajavaihdossa naiset ovat hieman miehiä innokkaampia lähtijöitä. Opettajat vaihtavat mieluiten Saksaan, Espanjaan ja Viroon. Henkilökuntavaihdossa suunnattiin Saksaan, Iso- Britanniaan ja Alankomaihin.

    Cimon maaliskuun lopussa valmistuneiden tilastojen mukaan Erasmus-opiskelijavaihtoon lähti Suomesta lukuvuonna 2012—2013 yhteensä 4258 ja Erasmus-harjoitteluun 1238 opiskelijaa. Suomeen saapuneiden luvut vahvistuvat kesällä 2014.

    Erasmus-liikkuvuuteen varatun EU-tuen määrä oli ennätyksellisen suuri — 9,4 miljoonaa euroa eli 1,5 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Erasmus-opettajavaihdon keskimääräinen apuraha oli 566 euroa vaihtoa kohti ja henkilökuntavaihdossa 501 euroa.

    Hyviä kokemuksia Erasmus –opettajavaihdosta

    Kysyimme Erasmus-opettajavaihdossa olleiden kommentteja muutamalla kysymyksellä. Kokemukset ovat voittopuolisesti myönteisiä. Vaihto tuo opetustyölle uusia ideoita ja avaa silmiä näkemään, miten muualla toimitaan. Verkostot laajenevat ja tutkimusyhteistyölle syntyy kontakteja.

    Samoin kuin EU:n tutkimusrahoituksen hakemisessa myös opettajavaihdossa itse hakumenettelystä toivotaan helpompaa. Hakupaperien täyttäminen on työlästä – tosin pohjat ovat kehittyneet vuosien varrella paremmiksi. Hakuaikataulua pidetään melko lyhyenä. Usein myös peruskustannukset nousevat yli Erasmus-tuen.

    1. Missä olit vaihdossa ja olitko ensimmäistä kertaa Erasmus-vaihdossa?
    2. Miten kommentoit vaihtokokemusta ja antoiko se jotain uutta omalle työllesi?
    3. Näetkö vaihtosysteemissä jotain kehitettävää?
    4. Voitko suositella Erasmus-vaihtoa myös kollegoille?

    Jaana Mäki-Tuominen
    käsityökasvatuksen yliopisto-opettaja, Turun yliopisto

    1. Olen ollut Erasmus- opettajavaihdoissa kymmenen vuoden sisällä yhteensä 4 kertaa. Seuraavissa paikoissa: Manchester (Manchester Metropolitan University), Linz (Pädagogische Akademie der Diözese Linz), Wien (Pädagogische Hochschule Wien) sekä Latvian Rezekne ( Rezeknes Augstskola).
    2. Kaikki opettajavaihdot olivat avartavia. Noin viikon kestäneiden vierailujen aikana oli mahdollisuus perehtyä kohdemaan opettajankoulutukseen yleensä ja myös oman tiede- ja opetusalueen tavoitteisiin, sisältöihin, opetusmenetelmiin ja tärkeimpänä oli toki henkilökohtaisten suhteiden luonti. Tämä on johtanut myös vastavierailuihin puolin että toisin, joka siten edistää kv-toimintaa ja myös mahdollistaa opetuksen lisäksi tutkimusyhteistyön. Kohdeyliopistossa pidettävät 8 opetustuntia ovat ihan kohtuulliset ja mielekkäät, ja niistä on voinut aina luontevasti sopia. Henkilökohtaiset kvyhteydet rikastavat opetustyötä ja vierailut ovat ohjanneet mielekkäästi myös oman opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Erittäin tärkeä havainto on ollut myös se, että keskimäärin kotimaassa oman oppiaineen tavoitteet ja sisällöt sekä tilat, välineet ja menetelmät ovat asianmukaiset ja hyvää tasoa.
    3. Opettajavaihdot ovat erityisen kannatettavia, mutta melko haasteellisia valmisteluvaiheessa ja raportointivaiheessa. Hakemuspaperien täyttö ja prosessin sopiminen on välillä hankalaa. Useasti peruskustannukset nousevat yli Erasmus-tuen. Prosessi ja siihen saatava tuki, kuten valmiit hakemuspohjat, ovat kehittyneet vuosien varrella paremmiksi. Hakuaikataulu on liian lyhyt, eikä työsuunnitelmissa ole mahdollisuus huomioida tätä luontevasti. Hakuajat ovat lyhyet: rahahakemus ja matkan toteutus tulee pääosin tehdä saman lukukauden aikana, mikä on käytännössä vaikea järjestää. Haku pitäisi olla syksyllä ja matka tulisi tehdä vasta seuraavana lukukautena.
    4. Voin kaikesta huolimatta (viittaus edelliseen) lämpimästi suositella opettajavaihtoa

    Jari Perkiömäki
    jazzmusiikin lehtori, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia

    1. Ensimmäisen kerran olin Grazissa (University of Music and Performing Arts) vuonna 1997. Sen jälkeen olen käynyt Korfulla (Ionian University, Music Dept) ja Riiassa (Jazeps Vitols Latvian Academy of Music.), molemmissa kaksi kertaa, ja kerran Göteborgin yliopistossa. Riikaan olen menossa myös tänä keväänä. Nämä ovat kaikki yhden viikon vaihtoja.
    2. Vaihto avaa silmiä näkemään miten muut alan korkeakoulut toimivat. Sitä kautta myös omat verkostot laajenevat, ja luonnollisesti oma osaaminen kehittyy ja laajenee. Siitä on hyötyä myös oman yliopiston kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin kannalta, jos opiskelijoiden kokemus on myönteinen. Onnistunut vaihto on parasta markkinointia omalle yliopistolle.
    3. Itse asiassa systeemi on kyllä pelannut oikein hyvin joka kerta. On aika paljon ihan itsestä kiinni, miten paljon vaihdosta saa irti.
    4. Ilman muuta!

    Santeri Palviainen
    lehtori, yleinen kielitiede, Oulun yliopisto

    1. Olin maaliskuussa 2013 viikon verran Budapestissa Eötvös Loránd Tudományegyetem -yliopistossa. Olin ensimmäistä kertaa opetusvaihdossa.
    2. Opetuskokemus oli kiinnostava, opiskelijat toisessa kulttuurissa haastavat opettajaa eri tavalla kuin ns. normiopetus. Lisäksi opetin suomeksi suomea vieraana kielenä lukeville opiskelijoille, joten haaste on hieman suurempi kuin äidinkielisiä opiskelijoita opettaessa. Sisällöt olivat kuitenkin olennaisin osin samoja.
    3. Opetuskokemus pitäisi pystyä jotenkin nivomaan tarkemmin paikallisten opiskelijoiden olemassa oleviin opintojaksoihin. Jonkun ulkomaalaisen opettajan tupsahtaminen vetämään muutama luento voi tuntua hieman irralliselta. Kotiyliopiston pitäisi myös rahoittaa vierailu kansainvälisen yksikön tms. toimesta kokonaisuudessaan, paikoin kuulee, että lähtevän opettajan kotilaitos joutuu osallistumaan kustannuksiin.
    4. Suosittelen ilman muuta. Vaihdossa näkee toisenlaista opetuskulttuuria ja samalla pääsee tuulettamaan omia käsityksiään opetuksesta.

    Seija Karppinen
    yliopistonlehtori, opettajankoulutus, Helsingin yliopisto

    1. Olen ollut useamman kerran Erasmus-vaihdossa eri Euroopan maiden yliopistoissa tai korkeakouluissa, 1-2 viikon mittaisilla vaihdoilla viimeisen 15 vuoden aikana, mm. seuraavissa: Belgia (Antwerpen ja Leuven), Alankomaat (Amsterdam), Portugali (Lissabon), Kreikka (Thessaloniki), Itävalta (Wien), Italia (Rooma) ja kaksi viimeistä kertaa Maltalla. Opettajankoulutus on eri maissa järjestetty eri tavoin, joten niihin tutustuminen antaa perspektiiviä katsoa myös omaa opettajankoulutustamme eri silmin.
    2. Kaikki vaihdot ovat olleet mielenkiintoisia ja lisänneet tietoa eri maiden koulutusjärjestelmistä sekä erilaisista koulukulttuureista. On ollut antoisaa keskustella koulutukseen liittyvistä niin samankaltaisuuksista kuin erilaisuuksista ja huomata oman koulutuksemme vahvuudet. Olen myös saanut paljon uusia ideoita omaan opetukseeni sekä pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Joistakin kohteista vierailu on ollut todella vastavuoroista, eli ulkomainen kollegani on tullut vaihtoon meidän koulutukseen. Lähettävä yliopistohan voi valita itse ketä lähettää ja minne. Näin nämä vastavierailut ovat antaneet molemmille tahoille enemmän. Maltan yliopiston kollegan kanssa olen tehnyt myös yhteistä tutkimusta sekä kirjoittanut artikkeleita ja yhteistyö jatkuu uusien tutkimuksien parissa.
    3. Minusta systeemi toimii itsessään mukavasti ja opetusmäärät ovat kohtuulliset. Ainoastaan toivoisin hakumenettelyyn helpompikäyttöisempää systeemiä tai itseohjautuvuutta.
    4. Mielelläni suosittelen kollegoilleni Erasmus-vaihtoa ja ilokseni olen huomannut, että moni on tätä mahdollisuutta käyttänytkin. Myös vaihdot ulkomaisista yliopistoista meidän yliopistoon ovat kaiketi lisääntyneet, osaksi varmaan koulutussysteemimme saaman julkisuuden vuoksi.

    teksti Kirsti Sintonen

    • Painetussa lehdessä sivu 26