Kirja-arviot
|
The importance of university libraries
Iivonen Mirja, Helminen Päivi, Ndinoshiho
Joseph M. & Sisättö Outi (eds.):
Empowering People: Collaboration
between Finnish and Namibian University
Libraries.
University Press,
2012. 300 pages.
|
Libraries, all the more crucially
university libraries, are not mere
storages of publications. While
the collections are essential for
any given library, libraries have
many other functions and roles.
In Empowering People: Collaboration
between Finnish and Namibian
University Libraries the editors
Mirja Iivonen, Päivi Helminen,
Joseph M. Ndinoshiho and Outi
Sisättö introduce practices from three university libraries, those
of the University of Namibia, the
University of Tampere and the
University of Helsinki.
The book consists of 14 articles
by 31 authors. It is divided into
five thematic areas that range
from the practice of librarianship
to information seeking to
the library collections, information
literacy and dissemination of
scholarly information. The possibilities
and demands in Finland
and Namibia for university libraries
vary immensely but the book
shows how collaboration can be
mutually beneficial in developing
practices of libraries.
University libraries produce
services specifically for the academic
community. It is important
that the library staff is competent
and familiar with the specific
needs of the users, be they academic
specialists or students. The
book describes one human resource
development project at the
University of Namibia Library. It
shows that through international
collaboration skills and competence
can be enhanced. This is
especially important in the field of
information management that is
constantly transforming.
One of the tasks of university
libraries is to enable the users to
seek, find and apply information.
The functionality of the practices,
premises and systems of the library
are fundamental for this
purpose. However, it does not
suffice that the infrastructure is
effective, but information literacy
is required of the user. Together
with university teachers, the
university libraries can provide
materials and expertise in developing
information literacy of the
students and the staff.
Empowerment might initially
seem a term that is not relevant
in the context of libraries, but the
book Empowering People effectively
illustrates that it is just the opposite.
Libraries enable people to
effectively make use of existing
knowledge, and thus participate
in the process of knowledge production.
This is no small achievement
in the current global situation
where data is abundantly
available and the skills in filtering
and managing the information
flood are invaluable. Even if online
materials and open access publications
become more popular, we
need efficient university libraries
to empower us by collecting
knowledge supplies, informing us
about recent research and publications,
and keeping us abreast
with advances in research and
information literacy.
Joel Kuortti
|
Tieteen, talouden ja taiteen kutoja
Olli Hakli (toim.):
Vapaus olla paras –
Yrjö Sotamaan puheita ja kirjoituksia
1985-2010.. Aalto-yliopiston julkaisusarja
2013. 301 sivua.
|
Aalto-yliopisto on saanut osakseen
niin ylistystä kuin kritiikkiäkin.
Mutta Aallon uusi ja edistyksellinen
ominaisuus on, että se
yhdistää saman katon alle tieteen
ja taiteen, joita on perinteisesti pidetty
suorastaan vastakohtina.
Mutta vastakohdat täydentävät ja
hedelmöittävät toisiaan, ja tämä
jännite ja liike tarjoaa Aalto-yliopistolle
mahdollisuuden kehittyä
maailmanluokan huippuyliopistoksi.
Taideteollisen korkeakoulun
silloinen rehtori Yrjö Sotamaa
oli Aalto-yliopiston varsinainen
visionääri. Vapaus olla paras -kirjassa
tulee esiin, että Sotamaalla oli jo 80-luvulla ajatuksia, joista
Aalto myöhemmin sikisi.
Sotamaa piti erilaisten asioiden
yhdistelemisestä ja rajojen
rikkomisesta. Hän olikin edelläkävijä
monessa asiassa ja kehitti
esimerkiksi 70-luvulla kierrätysmateriaalista
tuotteita, kuten
käytetyistä autonrenkaista valmistetut
jalkineet.
Sotamaa rakentaa myös siltoja
taiteen ja tieteen välille. Taide ei
ole vain tunteita puhuttelevaa
fiktiota, vaan taide tutkii todellisuutta
siinä missä tiedekin – menetelmät
vain ovat erilaiset. Kun
tiede ja teknologia tekee modernin
yhteiskuntaelämän mahdolliseksi,
taide antaa tälle elämälle
mielen ja merkityksen.
Taide myös tarjoaa tuttuihin
asioihin uusia näkökulmia, jolloin
ne voidaan nähdä uudella tavalla
– taide on näin myös kritiikin ja
henkisen kehityksen väline siinä
missä tiedekin. Samasta syystä
sekä taiteen että tieteen edelläkävijöitä
onkin vainottu ja sensuroitu.
On unohdettu että vain vapaa
voi olla paras.
Mutta entä talous? Monet ovat
arvostelleet Aalto-yliopistoa siitä,
että se palvelee talouden intressejä
enemmän kuin tieteen. Niin
kuin taiteenkin kohdalla, Sotamaa
kannattaa tieteen yhteistyötä
talouden kanssa. Mutta tässäkin
yhteistyössä kumppaneiden tulee
olla tasavertaisia — Sotamaa
arvostelee kovin sanoin sitä, että
opiskelijoita ahdetaan kapeisiin
opintoputkiin, tutkintojen suorittamista
vahditaan almanakka
kädessä ja tehokkuus nostetaan
arvoista ylimmäksi.
Tiede ja etenkin taide kehittyvät
etsimisen ja kokeiluiden
kautta, ja tieteen ja erityisesti
taiteen tekijät ovat herkkiä ja
haavoittuvia ihmisiä — eikä heille
ole mikään suurempi vapauden ja
luovuuden vihollinen kuin pakko
ja kapea-alaisuus.
Sotamaan lähtökohtana on
ollut jo 80-luvulta lähtien, että
erilaiset ajatukset, arvot ja maailmankatsomukset
saavat kohdatessaan
aikaan kitkaa ja jännitteitä,
joista syntyy uusia ja ennennäkemättömiä
synteesejä ja kokonaisuuksia
yhtälailla taloudessa
kuin tieteessä ja taiteessakin.
Sotamaan kirjaa lukiessa tulee
mieleen, että muilla korkeilla
opinahjoilla on opittavaa Aallolta.
Myös muissa korkeakouluissa
kannattaisi, ei vain tutkia taidetta,
vaan myös luoda sitä — näin
päästäisiin vihdoin eroon paperinmakuisesta,
abstraktista ja kuivasta
akateemisuudesta, ja tiede
alkaisi elää ja ilmehtiä kun se saisi
luidensa ylle taiteellista lihaa ja
verta.
Pekka Wahlstedt
- Painetussa lehdessä sivu 48
|