4/13

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     

    Kirja-arviot

    The importance of university libraries

    Iivonen Mirja, Helminen Päivi, Ndinoshiho Joseph M. & Sisättö Outi (eds.):
    Empowering People: Collaboration between Finnish and Namibian University Libraries. University Press, 2012. 300 pages.

    Libraries, all the more crucially university libraries, are not mere storages of publications. While the collections are essential for any given library, libraries have many other functions and roles. In Empowering People: Collaboration between Finnish and Namibian University Libraries the editors Mirja Iivonen, Päivi Helminen, Joseph M. Ndinoshiho and Outi Sisättö introduce practices from three university libraries, those of the University of Namibia, the University of Tampere and the University of Helsinki.

    The book consists of 14 articles by 31 authors. It is divided into five thematic areas that range from the practice of librarianship to information seeking to the library collections, information literacy and dissemination of scholarly information. The possibilities and demands in Finland and Namibia for university libraries vary immensely but the book shows how collaboration can be mutually beneficial in developing practices of libraries.

    University libraries produce services specifically for the academic community. It is important that the library staff is competent and familiar with the specific needs of the users, be they academic specialists or students. The book describes one human resource development project at the University of Namibia Library. It shows that through international collaboration skills and competence can be enhanced. This is especially important in the field of information management that is constantly transforming.

    One of the tasks of university libraries is to enable the users to seek, find and apply information. The functionality of the practices, premises and systems of the library are fundamental for this purpose. However, it does not suffice that the infrastructure is effective, but information literacy is required of the user. Together with university teachers, the university libraries can provide materials and expertise in developing information literacy of the students and the staff.

    Empowerment might initially seem a term that is not relevant in the context of libraries, but the book Empowering People effectively illustrates that it is just the opposite. Libraries enable people to effectively make use of existing knowledge, and thus participate in the process of knowledge production. This is no small achievement in the current global situation where data is abundantly available and the skills in filtering and managing the information flood are invaluable. Even if online materials and open access publications become more popular, we need efficient university libraries to empower us by collecting knowledge supplies, informing us about recent research and publications, and keeping us abreast with advances in research and information literacy.

    Joel Kuortti


    Tieteen, talouden ja taiteen kutoja

    Olli Hakli (toim.):
    Vapaus olla paras – Yrjö Sotamaan puheita ja kirjoituksia 1985-2010..
    Aalto-yliopiston julkaisusarja 2013. 301 sivua.

    Aalto-yliopisto on saanut osakseen niin ylistystä kuin kritiikkiäkin. Mutta Aallon uusi ja edistyksellinen ominaisuus on, että se yhdistää saman katon alle tieteen ja taiteen, joita on perinteisesti pidetty suorastaan vastakohtina. Mutta vastakohdat täydentävät ja hedelmöittävät toisiaan, ja tämä jännite ja liike tarjoaa Aalto-yliopistolle mahdollisuuden kehittyä maailmanluokan huippuyliopistoksi.

    Taideteollisen korkeakoulun silloinen rehtori Yrjö Sotamaa oli Aalto-yliopiston varsinainen visionääri. Vapaus olla paras -kirjassa tulee esiin, että Sotamaalla oli jo 80-luvulla ajatuksia, joista Aalto myöhemmin sikisi.

    Sotamaa piti erilaisten asioiden yhdistelemisestä ja rajojen rikkomisesta. Hän olikin edelläkävijä monessa asiassa ja kehitti esimerkiksi 70-luvulla kierrätysmateriaalista tuotteita, kuten käytetyistä autonrenkaista valmistetut jalkineet.

    Sotamaa rakentaa myös siltoja taiteen ja tieteen välille. Taide ei ole vain tunteita puhuttelevaa fiktiota, vaan taide tutkii todellisuutta siinä missä tiedekin – menetelmät vain ovat erilaiset. Kun tiede ja teknologia tekee modernin yhteiskuntaelämän mahdolliseksi, taide antaa tälle elämälle mielen ja merkityksen.

    Taide myös tarjoaa tuttuihin asioihin uusia näkökulmia, jolloin ne voidaan nähdä uudella tavalla – taide on näin myös kritiikin ja henkisen kehityksen väline siinä missä tiedekin. Samasta syystä sekä taiteen että tieteen edelläkävijöitä onkin vainottu ja sensuroitu. On unohdettu että vain vapaa voi olla paras.

    Mutta entä talous? Monet ovat arvostelleet Aalto-yliopistoa siitä, että se palvelee talouden intressejä enemmän kuin tieteen. Niin kuin taiteenkin kohdalla, Sotamaa kannattaa tieteen yhteistyötä talouden kanssa. Mutta tässäkin yhteistyössä kumppaneiden tulee olla tasavertaisia — Sotamaa arvostelee kovin sanoin sitä, että opiskelijoita ahdetaan kapeisiin opintoputkiin, tutkintojen suorittamista vahditaan almanakka kädessä ja tehokkuus nostetaan arvoista ylimmäksi.

    Tiede ja etenkin taide kehittyvät etsimisen ja kokeiluiden kautta, ja tieteen ja erityisesti taiteen tekijät ovat herkkiä ja haavoittuvia ihmisiä — eikä heille ole mikään suurempi vapauden ja luovuuden vihollinen kuin pakko ja kapea-alaisuus.

    Sotamaan lähtökohtana on ollut jo 80-luvulta lähtien, että erilaiset ajatukset, arvot ja maailmankatsomukset saavat kohdatessaan aikaan kitkaa ja jännitteitä, joista syntyy uusia ja ennennäkemättömiä synteesejä ja kokonaisuuksia yhtälailla taloudessa kuin tieteessä ja taiteessakin.

    Sotamaan kirjaa lukiessa tulee mieleen, että muilla korkeilla opinahjoilla on opittavaa Aallolta. Myös muissa korkeakouluissa kannattaisi, ei vain tutkia taidetta, vaan myös luoda sitä — näin päästäisiin vihdoin eroon paperinmakuisesta, abstraktista ja kuivasta akateemisuudesta, ja tiede alkaisi elää ja ilmehtiä kun se saisi luidensa ylle taiteellista lihaa ja verta.

    Pekka Wahlstedt


    • Painetussa lehdessä sivu 48