4/13

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     

    Kehyspäätös antoi ja otti

    Yliopistoindeksi on palaamassa, mutta vajetta rahoituspohjaan on jäänyt. STM:n alaisilta tutkimuslaitoksilta viedään 30 miljoonaa euroa.

    Maan hallituksen tekemän kehyspäätöksen mukaan yliopistoindeksi palaa vuoden 2014 alusta turvaamaan yliopistojen rahoituskehitystä. Valtioneuvosto ja OKM eivät kertoneet tätä myönteistä uutista kehyspäätöstä koskeneissa tiedotteissaan, mutta yliopistoindeksi on kirjattu ’valtiontalouden kehykset vuosille 2014—2017’ -päätöksen liiteosaan (s. 42). Sen vaikutus yliopistojen rahoitukseen on ensi vuonna 41,4 miljoonaa euroa. Lopullisesti indeksin kohtalo ratkeaa elokuisessa budjettiriihessä.

    Yliopistoindeksi tuli uuteen yliopistolakiin turvaamaan määrärahojen riittävyys myös huonoina aikoina. Sen tarkoituksena olisi kattaa inflaatio ja palkankorotukset. Vuodeksi 2012 indeksi kuitenkin puolitettiin ja täksi vuodeksi se jäädytettiin kokonaan. Vaikka kehyspäätöksen mukaan indeksi on nyt palaamassa, vajausta yliopistojen rahoitukseen on ehtinyt kertyä.

    Suomen Akatemian myöntövaltuuteen tulee 2014 alkaen 10 miljoonan euron lisäys ICT2015-ohjelmaan liittyen. Mutta valtuudesta vähennetään kertaluonteisesti 17 miljoonaa euroa vuonna 2014.

    Akatemian pääjohtaja Heikki Mannilan mukaan rahoitustilanne ei näytä järin hyvältä.

    — Uutta kehyspäätöstä tulee tarkastella yhdessä vuosi sitten tehtyjen päätösten kanssa. Tuolloin Akatemialle tuli 12 prosentin vähennys vuosille 2012— 2015 eli vuoteen 2015 mennessä rahoituksestamme viedään kaikkiaan 34 miljoonaa euroa.

    Suomen Akatemian hallitus joutuu ensi syksyä päättämään, mistä rahoitusinstrumenteista säästöjä aiotaan tehdä.

    Akatemian tutkimusmäärärahojen budjetointia tullaan muuttamaan siirtomäärärahasta arviomäärärahaperustaiseksi. Mannilan mukaan tämä muutos on budjettitekninen eikä vaikuta myönnettävän rahan määrään.

    Sosiaali- ja terveysministeriön alaisille tutkimuslaitoksille hallituksen kehyspäätös merkitsee 30 miljoonan euron lovea rahoitukseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Säteilyturvallisuuskeskuksen pääluottamusmiehet ovat lähettäneet asiasta avoimen kirjeen maan hallitukselle. Kirjeessä katsotaan, että päätös romuttaa sosiaali- ja terveysalan, työelämän ja säteilyturvallisuuden tutkimuksen ja asiantuntijatyön.

    30 miljoonan leikkaus merkitsee 600 työntekijän irtisanomista. Henkilöstön ahdinkoa lisää myös aiemmilta vuosilta periytyvä valtion tuottavuusohjelma. THL, TTL ja STUK katsovat, että kehyspäätös voi johtaa lähes 1 000 työntekijän irtisanomiseen.

    — Leikkauspäätös on outo myös siitä mielessä, että päätöstä ei perustella mitenkään eikä ilmaista, mitä laitoksilta halutaan. Toiseksi samaan aikaan pohditaan tutkimuslaitosuudistusta, jossa laitosten rahoitusta siirrettäisiin Suomen Akatemiaan ja valtioneuvoston kansliaan, mikä voi tuottaa vielä lisää leikkauksia, luottamusmiesten avoimessa kirjeessä todetaan.

    Joissakin lehtitiedoissa arveltiin, että marraskuisessa tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta koskevassa raportissa valtioneuvoston tutkimusrahaksi esitetty 30 miljoonaa euroa ja STM:n sektorilta leikattu prikulleen sama summa liittyisivät toisiinsa.

    Valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen on torjunut tämän väitteen (HS 17.4.). Hänen mukaansa poliittisesti ohjattuun ”hyötytutkimukseen” aiemmin kaavailtu 200 miljoonaa euroa on pienenemässä alle 100 miljoonaan euroon. Periaatepäätös tutkimusrahoituksen remontista on viivästynyt.

    Kirsti Sintonen

    • Painetussa lehdessä sivu 10