4/13

  • pääsivu
  • sisällys
  • Tiina Juvonen, Ella Keski-Panula ja Katja Meriläinen tasoittavat aloittelevien yrittäjien ja yrittäjäksi aikovien tietä.
     

    Yliopistoyrittäjille tilaa ja tilausta

    Yliopistoyrittäjyys on jo tuttua kauppatieteissä ja tekniikan alalla. Helsingin yliopiston uuteen yritystilaan odotetaan myös humanisteja.

    Yliopistoyrittäjyys ottaa tilaa yhtenä vaihtoehtona. Kaupallisen ja teknillisen alan opiskelijat ovat olleet liikkeellä aikaisemmin. Esimerkiksi valtiotieteilijöitä ja humanisteja odotetaan nyt Helsingin keskustaan, aivan Kaisa-kirjaston viereen avattuun tilaan.

    Ajatusta omasta yrityksestä on karsastettu monilla tieteenaloilla ja tarina kertoo professorista, joka vaivihkaa kysyi, voisiko yrittää salaa. Tarkoituksena ei ollut upottaa voittoja veroparatiiseihin, vaan se, että kollegat karsastavat ajatusta.

    Yrittäjyys on vahvoilla ainakin kahdesta syystä. Nykyopiskelijoilla asenteet ovat myönteisemmät akateemista yrittäjyyttä kohtaan kuin vanhempiensa sukupolvella ja heikkenevässä työllisyystilanteessa moni kokee tässä relevantin vaihtoehdon. Huonot ajat näkyvät siinä, että vastaavanlaisia palveluja käyttävät ovat huomattavassa määrin työttömiä. Moni kokee tämän tavan toteuttaa ideoita nopeampana ja joustavampana kuin uran esimerkiksi byrokratian rattaissa. Kun vaikkapa kulttuurin rahoituksesta supistetaan, luulisi tilaa löytyvän ketterille asiantuntijoille.

    Moni akateeminen yrittäjä aloittaa kannettavan tietokoneen ja älypuhelimen seurassa kahvilan pöydän nurkassa. Mahdollisille tulevaisuuden menestyjille tarjotaan nyt huomattavasti enemmän. Kohtaamispaikka on Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteistyötä. Helsinki Think Company näkyy iloisesti ulospäin. Neuvojen ja avun saavutettavuus on tehty helpoksi. Sisään voi kävellä niin opiskelija kuin tutkija. Kevään luentosarjassa käydään läpi kohta kohdalta yrittämisen alkuvaiheita.

    Ella Keski-Panula päivystää ovesta tulevien avuksi. — Tässä on mieletön potentiaali lahjakkuutta, eri alojen ihmisiä ja kohtaamisia. Emme häpeä kaupallisuutta. Yliopistosta voi valmistua muitakin kuin tutkijoita, valtiotieteellisestä tiedekunnassa opiskeleva Keski-Panula ylistää.

    Kohtaamispaikan ylimmät kummit, Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson paljastivat omat yritystaustansa. Pajuselle liikeideoiden kehittely ja jopa niihin liittyvät laskelmat ovat vapaa-ajan rentoutusta. Myös Wilhelmssonilla kauppaoikeuden professorina on suhteet yrityselämään, sillä hänen asiantuntemustaan on tarvittu yrityssotkujen siivoamisessa.

    Oulussa yliopistoyrittäjyydellä on vahvat perinteet. Tiiviillä yhteistyöllä syntyi jo 1980-luvulla merkittävää yritystoimintaa. Työpaikkoja on tullut, mennyt ja tullut uudestaan. Oulussa ei nojata pelkkään teknologiaan, toiminta on versonut monelle alueelle. Yrittäjyyden professori Jarna Heinonen Turun yliopistosta sanoo, että opiskelijoiden yrittäjyydelle on koulutusta jo monessa yliopistossa. Laajuus ja suuntautuminen vaihtelevat.

    — Uuden tiedon tuottamisessa yliopistot ovat keskeinen lähde. Samoin asiantuntijuus on keskeinen tapa yrittää.

    Hyvin on hänen mukaansa voinut pysyä syrjässä, jos tällainen trendi on jäänyt huomaamatta.

    — Nyttemmin yrittäjämäinen tapa toimia on tullut myös osaksi palkkatyötä. Ehkä mielikuva yrittäjyydestä on vielä stereotyyppinen. Vaikka akateemisessa yrittäjyydessä on muotoja, joissa kannettava tietokone ja puhelin kulkevat laukussa, niin akateemiselta pohjalta on syntynyt myös isoja yrityksiä.

    Tiina Huokuna

    • Painetussa lehdessä sivu 6