Metsäala tarvitsee tutkimusta
Metsäklusterin tohtoriohjelma tarjoaa itseluottamusta
ja tukea väitöstutkimukseen.
Metsäklusterin tohtoriohjelma
(Forest Cluster Doctoral Program)
luotsaa väitöskirjatyössä
eteenpäin työnsä ohella tutkimusta
tekeviä metsäalan asiantuntijoita.
Lappeenrannan
teknillisen yliopiston koordinoima jatko-opiskeluohjelma
aloitti toimintansa vuoden 2008 lopulla.
Ensimmäiset väitöskirjatyöt alkavat olla lähellä valmistumistaan.
Tohtoriohjelmaa rahoittavat Lappeenrannan teknillisen
yliopiston lisäksi Jyväskylän yliopisto ja Aalto-
yliopisto ja Åbo Akademi. Myös Oulun yliopisto
on mukana ohjelmassa. Metsäklusteri OY ja Teknologian
tutkimuskeskus VTT ovat tukeneet toimintaa
monin tavoin, mutta eivät suoraan rahoittaneet sitä.
Käytännön toiminnasta vastaa koordinaattori Terhi
Virkki-Hatakka Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla.
Johtoryhmän puheenjohtajana on Raimo Alén
Jyväskylän yliopistosta.
Metsäala on tohtorikoulussa esillä laajasti. Väitöstyötään
tekevillä on perustutkinto muun muassa energiatekniikasta,
kemiantekniikasta ja tuotantotaloudesta.
Myös nykyinen työpaikka metsäteollisuudessa
käsitetään laajasti. Monitieteinen joukko osaa hyvällä
tavalla antaa palautetta ja vertaistukea toisilleen.
— Tohtoriohjelman päätarkoitus on antaa ohjausta
ja tukea. Matkan varrella on luotu paljon hyviä käytäntöjä,
joista voisivat muutkin työn ohella tutkimusta
tekevät hyötyä, kertoo Terhi Virkki-Hatakka.
Pari kertaa vuodessa järjestetyissä teemaseminaareissa
huippupuhujat ovat kertoneet muun muassa
biotaloudesta, pakkaustekniikasta, tulevaisuuden
energiaratkaisuista sekä uusista puutuotteista kuten
komposiiteista. Näissä, kuten monissa muissakin tapahtumissa
on korostunut metsäteollisuuden murros
ja uudistumisen tarve ja halu, mikä näkyy suurena tutkimuksen
tarpeena ja tutkimuksen moniulotteisuutena.
Metsäalan väitöstöillä on tilausta.
Vertaistuki ja tiedon ja mielipiteitten vaihto opiskelijoitten
välillä on tärkeää. Koska opiskelijat asuvat
eri paikkakunnilla ja kaikilla on työstään johtuvat
omat kiireensä, suuri osa keskusteluista käydään sähköisesti
eikä kasvokkain.
Tutkimus ja työ hyödyttävät toisiaan
Lappeenrantalainen yrittäjä Kalle Riihimäki ja Oy
Metsä-Rauman kehityspäällikkö Jukka Rantamäki
toteavat, että tohtoriohjelma on tuonut kaivattua
ryhtiä ja tukea väitöstyön etenemiseen. Kokeneempien
tieteen tekijöiden neuvot ja vertaisten tuki ovat
auttaneet puurtamisessa.
— Kurssitarjonta ja vertaispalaute ovat olleet merkittävintä antia. Molemmat ovat selkeästi auttaneet
eteenpäin. Verkkoympäristön käyttö tapaamisiin
sekä oppimateriaalin ja tiedon jakamiseen ovat hyviä
käytäntöjä, kertoo Riihimäki.
Rantamäki puolestaan toteaa, että tohtoriohjelman
myötä koko väitösprosessi on tullut aiempaa paremmin
hahmotettua.
— On ollut hyvä tuntea, että ei tässä ihan yksin
tarvitse taistella.
Sekä Rantamäki että Riihimäki korostavat, että
metsäteollisuus alana kaipaa uusiutumista ja innovatiivisuutta.
Tieteellinen työskentely on yksi tapa saada
uusia ajatuksia ja ratkaisuja käytännössä kokeiltavaksi,
pohtii Rantamäki. Lisäksi avoin poikkitieteellinen
keskustelu on hyvin tärkeätä, painottaa Riihimäki.
Rantamäen väitöstutkimus käsittelee tilastollisten
menetelmien ja mallinnuksen hyödyntämistä
metsäteollisuudessa. Hän uskoo, että aiheen parissa
tehty soveltava työ on tuonut aiempaa tehokkaampia
ja nopeampia tapoja päästä kiinni esimerkiksi prosessiongelmien
syihin.
— Opittuja asioita on päässyt lähes välittömästi
soveltamaan omissa työtehtävissään. Polku teoriasta
käytäntöön on ollut nopea ja usein kaksisuuntainenkin.
Käytännössä koettuja asioita on pystynyt peilaamaan
tenttikirjoihin ja luettuihin artikkeleihin, Rantamäki
kertoo.
Myös Riihimäen väitöstutkimus tuo uutta tietoa
hänen yritykselleen Balance Engineering Oy:lle. Yrityksen
toimeksiannoista pääosa on metsäteollisuusyritysten
suunnittelu- ja mallinnushankkeita. Tutkimusaiheena
on tilastollisten mallien hyödyntäminen
lämmönvaihdinverkoston suunnitteluun.
— Teemme leipätyöksemme eri tehtaiden energiaintegraatiosuunnittelua,
mikä on käytännössä juuri
lämmönvaihdinverkkojen suunnittelua. Olemme
mallinnuksen kautta oppineet paljon laitteiden mitoituksesta,
ja kyseiset rutiinit ovat jo tuotantokäytössä
eli niiden avulla mitoitetaan lämmönvaihtimia prosessiteollisuuden
tarpeisiin, kertoo Riihimäki.
teksti Heli Huhtanen
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 34
|