Metsäala tarvitsee tutkimusta

Metsäklusterin tohtoriohjelma tarjoaa itseluottamusta ja tukea väitöstutkimukseen.

Metsäklusterin tohtoriohjelma (Forest Cluster Doctoral Program) luotsaa väitöskirjatyössä eteenpäin työnsä ohella tutkimusta tekeviä metsäalan asiantuntijoita. Lappeenrannan teknillisen yliopiston koordinoima jatko-opiskeluohjelma aloitti toimintansa vuoden 2008 lopulla. Ensimmäiset väitöskirjatyöt alkavat olla lähellä valmistumistaan.

Tohtoriohjelmaa rahoittavat Lappeenrannan teknillisen yliopiston lisäksi Jyväskylän yliopisto ja Aalto- yliopisto ja Ĺbo Akademi. Myös Oulun yliopisto on mukana ohjelmassa. Metsäklusteri OY ja Teknologian tutkimuskeskus VTT ovat tukeneet toimintaa monin tavoin, mutta eivät suoraan rahoittaneet sitä. Käytännön toiminnasta vastaa koordinaattori Terhi Virkki-Hatakka Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla. Johtoryhmän puheenjohtajana on Raimo Alén Jyväskylän yliopistosta.

Metsäala on tohtorikoulussa esillä laajasti. Väitöstyötään tekevillä on perustutkinto muun muassa energiatekniikasta, kemiantekniikasta ja tuotantotaloudesta. Myös nykyinen työpaikka metsäteollisuudessa käsitetään laajasti. Monitieteinen joukko osaa hyvällä tavalla antaa palautetta ja vertaistukea toisilleen.

— Tohtoriohjelman päätarkoitus on antaa ohjausta ja tukea. Matkan varrella on luotu paljon hyviä käytäntöjä, joista voisivat muutkin työn ohella tutkimusta tekevät hyötyä, kertoo Terhi Virkki-Hatakka.

Pari kertaa vuodessa järjestetyissä teemaseminaareissa huippupuhujat ovat kertoneet muun muassa biotaloudesta, pakkaustekniikasta, tulevaisuuden energiaratkaisuista sekä uusista puutuotteista kuten komposiiteista. Näissä, kuten monissa muissakin tapahtumissa on korostunut metsäteollisuuden murros ja uudistumisen tarve ja halu, mikä näkyy suurena tutkimuksen tarpeena ja tutkimuksen moniulotteisuutena. Metsäalan väitöstöillä on tilausta.

Vertaistuki ja tiedon ja mielipiteitten vaihto opiskelijoitten välillä on tärkeää. Koska opiskelijat asuvat eri paikkakunnilla ja kaikilla on työstään johtuvat omat kiireensä, suuri osa keskusteluista käydään sähköisesti eikä kasvokkain.

Tutkimus ja työ hyödyttävät toisiaan

Lappeenrantalainen yrittäjä Kalle Riihimäki ja Oy Metsä-Rauman kehityspäällikkö Jukka Rantamäki toteavat, että tohtoriohjelma on tuonut kaivattua ryhtiä ja tukea väitöstyön etenemiseen. Kokeneempien tieteen tekijöiden neuvot ja vertaisten tuki ovat auttaneet puurtamisessa.

— Kurssitarjonta ja vertaispalaute ovat olleet merkittävintä antia. Molemmat ovat selkeästi auttaneet eteenpäin. Verkkoympäristön käyttö tapaamisiin sekä oppimateriaalin ja tiedon jakamiseen ovat hyviä käytäntöjä, kertoo Riihimäki.

Rantamäki puolestaan toteaa, että tohtoriohjelman myötä koko väitösprosessi on tullut aiempaa paremmin hahmotettua.

— On ollut hyvä tuntea, että ei tässä ihan yksin tarvitse taistella.

Sekä Rantamäki että Riihimäki korostavat, että metsäteollisuus alana kaipaa uusiutumista ja innovatiivisuutta. Tieteellinen työskentely on yksi tapa saada uusia ajatuksia ja ratkaisuja käytännössä kokeiltavaksi, pohtii Rantamäki. Lisäksi avoin poikkitieteellinen keskustelu on hyvin tärkeätä, painottaa Riihimäki.

Rantamäen väitöstutkimus käsittelee tilastollisten menetelmien ja mallinnuksen hyödyntämistä metsäteollisuudessa. Hän uskoo, että aiheen parissa tehty soveltava työ on tuonut aiempaa tehokkaampia ja nopeampia tapoja päästä kiinni esimerkiksi prosessiongelmien syihin.

— Opittuja asioita on päässyt lähes välittömästi soveltamaan omissa työtehtävissään. Polku teoriasta käytäntöön on ollut nopea ja usein kaksisuuntainenkin. Käytännössä koettuja asioita on pystynyt peilaamaan tenttikirjoihin ja luettuihin artikkeleihin, Rantamäki kertoo.

Myös Riihimäen väitöstutkimus tuo uutta tietoa hänen yritykselleen Balance Engineering Oy:lle. Yrityksen toimeksiannoista pääosa on metsäteollisuusyritysten suunnittelu- ja mallinnushankkeita. Tutkimusaiheena on tilastollisten mallien hyödyntäminen lämmönvaihdinverkoston suunnitteluun.

— Teemme leipätyöksemme eri tehtaiden energiaintegraatiosuunnittelua, mikä on käytännössä juuri lämmönvaihdinverkkojen suunnittelua. Olemme mallinnuksen kautta oppineet paljon laitteiden mitoituksesta, ja kyseiset rutiinit ovat jo tuotantokäytössä eli niiden avulla mitoitetaan lämmönvaihtimia prosessiteollisuuden tarpeisiin, kertoo Riihimäki.

teksti Heli Huhtanen

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 34