Yliopistolakiarvio osoittaa kollegiaalisuusvajeen

Henkilöstökyselyyn vastanneiden enemmistön mielestä yliopistojen henkilöstöjohto ei ymmärrä yliopistotyön ongelmia ja kannusteita.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti juuri ennen pääsiäistä yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnin. Konsulttityönä teetetyn arvion alustavia tuloksia esiteltiin Acatiimin numerossa 2/2012.

Hyväksyessään yliopistolain eduskunta edellytti, että se saa kevätistuntokauden 2012 loppuun mennessä arvion lain vaikutuksista. OKM teetti arvion konsulttityönä Gaia Consulting Oy:n ja Innovus Oy:n muodostamalla yhteenliittymällä. Ministeriö asetti arviontihankkeelle myös tukiryhmän, jonka puheenjohtajana toimi johtaja Anita Lehikoinen ja jossa tämän lehden julkaisijaliittoja edusti lehtori Jorma Lehtimäki.

Monien muiden kyselyjen tapaan arviointi paljastaa nyky-yliopistoissa vallitsevan vajeen yhteisöllisyydessä ja kollegiaalisuudessa.

— Näiden arviointitulosten valossa olisi mahdollista täsmentää lainsäädäntöä siten, että yliopistoyhteisön sisäisille jäsenille, etenkin henkilöstölle, luotaisiin myös lainsäädännön kautta entistä paremmat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet yliopistoaan koskevaan strategiseen suunnitteluun ja siitä käytävään vuoropuheluun, todetaan arvioraportin johtopäätöksissä.

Myös kyselyyn vastanneet hallinnon ja sidosryhmien edustajat katsoivat, että henkilöstön osallistumismahdollisuuksia on vahvistettava joko keskustellen heidän kanssaan vuorovaikutuksen lisäämiseksi (55 % vastaajista) tai vahvistamalla merkittävästi henkilöstön roolia strategisina toimijoina yliopistoyhteisössä (45 % vastaajista).

Kaikissa yliopistoissa henkilöstökyselyyn vastanneet suhtautuivat voittopuolisen kriittisesti siihen, että yliopistojen päätöksentekoprosessit olisivat lakimuutoksen jälkeen muuttuneet aikaisempaa selkeämmiksi.

Tiedon saatavuutta arvosteltiin monissa yliopistoissa. Tyytyväisimpiä tähän oltiin Helsingin, Jyväskylän, Lappeenrannan teknillisessä, Oulun ja Vaasan yliopistoissa, Hankenilla ja Teatterikorkeakoulussa. Johtamiskäytäntöjen kohentumisessa oli selkeää kriittisyyttä Aalto-yliopistossa, Lapin yliopistossa, Sibelius- Akatemiassa, Hankenilla, Tampereen teknillisessä yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Henkilöstöä eniten koskettaviin asioihin arviot olivat aika tyrmääviä. Väittämästä ”olen tyytyväinen yliopistomme henkilöstöpolitiikkaan” on täysin tai jokseenkin eri mieltä lähes 75 prosenttia henkilöstökyselyn vastaajista. Yli 60 prosenttia vastaajista torjuu väitteen ”Yliopistomme ottaa entistä paremmin henkilöstön palautteen huomioon toiminnassaan”.

Kaikkien yliopistojen osalta kyselyyn vastanneiden enemmistö katsoi, ettei henkilöstöjohto ymmärrä riittävästi yliopistoissa tehtävän työn ja työsuhteen ongelmia eikä kannusteita. Palvelussuhdeturvan koettiin heikentyneen uudistuksen jälkeen. Tässä valossa on outoa, että raportin julkistuspäivänä lähetetyssä opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa vähätellään arvioinnin paljastamia henkilöstövaikutuksia. Siinä todetaan ympäripyöreästi vain, että ’lakiuudistus ei ole kohentanut yliopistohenkilöstön työtyytyväisyyttä’.

Henkilöstökyselyyn kertyi vastaajia yhteensä 4845 eli vastausprosentti jäi alhaiseksi 14,6 prosenttiin. Konsultit arvostelevat yliopistojen toimintaa kyselyn toteuttamisessa. Joissakin yliopistoissa kysely välitettiin sähköpostitse koko henkilöstölle, joissakin se piilotettiin sisäisille verkkosivuille. Vastausprosentit jäivät kovin alhaisiksi etenkin Aalto-yliopistossa (4,3 %) ja Oulun yliopistossa (4,4, %).

• Henkilöstökyselyn tulokset [JPG]

Kirsti Sintonen

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 10