Kohtaamisia ja jäähyväisiä
Kuluvan lukuvuoden aikana minulla on
ollut mahdollisuus tavata yliopistojen
johtoa YLL:n ja OAJ:n yliopistokierroksen
tapaamisissa, joissa on vaihdettu
mielipiteitä yliopiston tilasta ja
tulevaisuuden suunnasta, keskusteltu rahoituksesta
ja johtamisesta ja ennen kaikkea pohdittu opetuksen
tilaa ja opetushenkilöstön asemaa yliopistossa.
Yhteinen huoli, joka kaikissa keskusteluissa on ollut
esillä, on yliopistojen rahoitus, uusi rahoitusmalli
ja budjettileikkaukset. Tämä on kaikkien yliopistoissa
toimivien – henkilöstön ja opiskelijoiden – yhteinen
asia: opetus on toinen yliopiston keskeinen toiminta,
itse asiassa tärkein, sillä ilman opetusta ei myöskään
ole tutkimusta.
Toinen yhteinen huolen aihe, joka liittyi keskusteluihin
työehtosopimuksen ja erityisesti palkkausjärjestelmän
soveltamisesta, on johtamisen ongelmat,
joihin yliopistojen pitää löytää ratkaisuja.
Henkilöstön asemasta ja opetuksen arvostuksesta
kuultiin hyviä uutisia monessa yliopistossa. Johdon
ja henkilöstön välillä vallitsee monin paikoin hyvä ja
avoin keskusteluilmapiiri, näin muun muassa Vaasan
yliopistossa. Siellä keskustelussa heijastui tahto
toimia henkilöstön kanssa. Välittömyys on ehkä helpompaa
pienessä yliopistossa, jossa luontevasti tavataan
päivittäin.
Tietojen vaihtamiseen ja keskusteluun voi myös
rakentaa säännöllisiä foorumeita kuten esimerkiksi
Jyväskylän yliopistossa. Siellä on perinteenä säännölliset
yliopiston johdon ja henkilöstön edustajien,
puheenjohtajien ja luottamusmiesten, tapaamiset
useamman kerran lukuvuodessa. Tällainen toiminta
takaa häiriöttömän tiedonkulun ja estää kampuslegendojen
syntymisen, joiden oikominen on vaikeaa.
Opetushenkilöstön asema uramalleissa oli esillä kaikissa
keskusteluissa. Opetuksen merkityksen tunnustaminen
on saanut selkeimmän tunnustuksensa Oulun
ja Jyväskylän yliopistoissa: pedagogiset opinnot on
kelpoisuusvaatimus elokuusta 2012 alkaen toistaiseksi
tehtävään nimitettävälle opetus- ja tutkimushenkilöstölle.
Kaikkialla on huomattu, että opetuspainotteiset
tehtävät eivät helposti sovi tutkijanuramalliin,
mutta ratkaisuja onkin vaikeampi löytää.
Vaasan yliopistossa kuulimme, että opetushenkilöstön
on mahdollista edetä uralla meritoitumalla ilman, että tarvitsee aina hakea uutta tehtävää. Toinen
tapa vahvistaa opetushenkilöstön asemaa on määräaikaisten
tehtävien vakinaistaminen ilman hakua
silloin, kun määräaikainen tehtävää on täytetty haun
kautta ja kelpoisuusehdot täyttyvät. Kokonaistyöajan
ja työsuunnitelmien joustava käyttö on ymmärretty
useassa yliopistossa ja on osa opettajanuramallin kehittämistä.
Kaikissa tämän lukuvuoden tapaamisissa, liiton jäsenten
ja yliopistojen johdon kanssa, on ollut mukana
ripaus haikeutta, sillä
lukukauden päättyessä
jätän valtakunnalliset
järjestötehtävät. Vuodet
puheenjohtajana ovat
olleet antoisia ja opettavaisia
ja ovat tuoneet
mukanaan monia hyviä
ystäviä. Haluan kiittää
oman liiton väkeä
ja yhteistyökumppaneita
tuesta ja yhdessä
vietetyistä hetkistä ja
toivottaa hyvää jatkoa
yhteisessä edunvalvontatyössä.
Tuula Hirvonen
puheenjohtaja, yliopistojen opetusalan liitto YLL
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 2
|