Panelistit lupasivat kirjata yliopistojen perusrahoituksen hallitusohjelmaan

Kevätseminaaripäivän päätti kuuden puolueen vaalipaneeli. Siinä olivat mukana Outi Alanko-Kahiluoto (vihreät), (perussuomalaiset), Timo Laaninen (keskusta), Heikki Patomäki (vasemmistoliitto), Pilvi Torsti (SDP) ja Raija Vahasalo (kokoomus).

Kahta päivää ennen vaaleja pidetty paneeli oli kaikille kampanjoinnin viimeinen. Alanko-Kahiluoto ja Torsti kertoivat olleensa noin parissakymmenessä eri paneelikeskustelussa. Juontajana, toimittaja Kirsi Heikel aloitti kyselemällä yliopistouudistuksesta. Hän oli lukenut Raija Vahasalon blogia, jossa tämä ihmetteli, miksi yliopistoissa menee nyt enemmän aikaa lippusten ja lappusten täyttämiseen, vaikka toisin piti käydä. Tuliko byrokratian määrä yllätyksenä?

— Lippusen ja lappuset johtuvat varmaan alkutaipaleesta. Keväällä 2012 tarkastellaan lain vaikutuksia, Vahasalo vastasi.

Heikel tiedusteli pääministeripuolueen puoluesihteeri Timo Laanisen kantaa uudistuksen onnistumiseen. Matti Vanhasen kaudella Laaninen toimi pääministerin avustajana.

— Yliopistouudistus oli hallitusohjelmassa mainittu hanke. Jo omana opiskeluaikanani 1970- ja 80-luvuilla yliopistoissa toivottiin autonomian vahvistamista. Nyt siihen huutoon vastattiin. Kajaanissa törmättiin sitten kipupisteeseen eli siihen, mitä lisäautonomian antamisesta oikein seuraa. Kannamme sillä alueella poliittisen vastuun ja tulemme menettämään ääniä, Laaninen ennusti.

Alanko-Kahiluodon mielestä kokoomus petti lupauksensa siinä, että yliopistouudistuksen jälkeen tuottavuusohjelman ei enää pitänyt koskea yliopistoja.

Iso reformi laitettiin kuitenkin alulle demariopetusministeri Antti Kalliomäen aikana. Pilvi Torstin mukaan lain tarve tunnustettiin, mutta sen toteutus onkin sitten eri asia.

Heikki Patomäki lupaili, että vasemmistoliitto aikoo avata lain ja kääntää kehityksen suunnan. Torsti ei kannattanut lain avaamista.

— Silloin olisi pelkona, että EK voisi saada läpi vaatimuksensa kokonaan ulkopuolisista hallituksista, hän näki.

Professori emeritus Erkki Havansin mielestä yliopistouudistus on toiseksi pahinta, mitä yliopistoille on tapahtunut. Pahinta oli Turun Akatemian palo.

Kirsi Heikel kysyi panelisteilta, mitä kohtia yliopistolaista joutaisi pöydälle pistettäväksi?

Havansia jurppi hallinnon paisuminen ja yliopistojen sisäisen byrokratian kasvu.

— Se ei välttämättä johdu lakitekstistä, mutta asia pitää hoitaa suhteessa opetusministeriöön.

Alanko-Kahiluoto kysyisi ensin yliopistolaisilta, mitä pitää tehdä. Hän on huomannut, että kollegion ja hallituksen välinen suhde on jäänyt osaksi epäselväksi. Raija Vahasalo parantaisi opettajien ja opiskelijoiden lukumääräsuhdetta ja tutkijoiden uramahdollisuuksia. Patomäki palauttaisi kolmikantademokratian. Torsti puuttuisi määräaikaisuuksien määrään ja kestoon. Laaninen ilmoitti keskustan tavoittelevan opetusministerin salkkua. Juontaja kysyi muidenkin puolueiden edustajilta kiinnostusta opetusministerin pestiin ja kaikki nostivat kätensä.

Kirsi Heikel oli käynyt läpi puolueiden vaaliohjelmat ja ihmetteli mm. Vahasalolle, miksi yliopisto- ja tiedepolitiikkaa ei ihmeemmin näy kokoomuksen vaaliohjelmassa. Vahasalo puolestaan kummasteli, mitä ohjelmia Heikel oikein oli lukenut. Vahasalo oli tutustunut Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton hallitusohjelmatavoitteisiin ja kannatti niitä.

Keskusta korosti vaaliohjelmassaan alueellista korkeakouluverkkoja ja perisi lukukausimaksuja EUja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta.

— Tyhmää olisi olla ottamatta rahaa kiinalaisilta, Laaninen lisäsi.

— Rahat pois EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta. Emme voi olla sosiaaliluukku, Havansi jatkoi.

Perussuomalaiset haluaisivat kanditutkinnon yliopistolliseksi perustutkinnoksi. Vahasalo piti tätä hirvityksenä eikä päästäisi koko puoluetta hallitukseen moisen vaatimuksen vuoksi.

— Ei ole kynnyskysymys, Havansi kiiruhti reagoimaan ja nauratti yleisöä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti maaliskuussa työryhmän pohtimaan yliopistojen uutta rahoitusmallia. Etukäteen on ennakoitu, että valmistuneiden työllistymisen painoarvo rahoituskriteerinä kasvaa.

Heikki Patomäki ei kannattanut työllistymistä rahoituksen mittarina. Hän katsoi, että rahoituksen sitominen ennalta määrättyihin kannustimiin vinouttaa aina järjestelmää.

— Opiskelijat saavat opiskella niin pitkään kuin haluavat. Mutta opintosuoritusten vanhenemissäännöksiä voisi miettiä.

Timo Laaninen piti perusteltuna, että ihmiset valmistuvat kohtuuajassa. Tähän tarvitaan ennen kaikkea pienempiä opetusryhmiä ja parempaa ohjausta.

Juontaja kysyi, pitäisikö perusrahoituksen turvaaminen kirjata hallitusohjelmaan. Kaikkien kädet nousivat ylös.

Alanko-Kahiluoto piti kirjaamista tärkeänä, koska sellaiset asiat eivät toteudu, mitkä eivät näy hallitusohjelmassa.

Vahasalo kehui yliopistoindeksiä ja katsoi, että perustutkimuksen rahoitus on nyt liian lyhytjänteistä. Patomäki siirtäisi Suomen Akatemian ja Tekesin kautta kierrätettävästä rahoituksesta 70 prosenttia suoraan yliopistojen perusbudjettiin. Hän myös toivoi, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittäisi kokonaiskustannusmallin ohjaavia vaikutuksia.

— Mitä vähemmän rahoitus on riippuvainen bisnesmaailmasta, sen parempi, Havansi lisäsi.

Lopuksi puhuttiin mahdollisista leikkauskohteista, koska taloudellinen tilanne on tiukka.

— En lähde luettelemaan leikkauskohteita, koska Kiviniemikään ei sitä tehnyt. Nyt meillä on sellainen tyyli, että puoluesihteeri tukee puheenjohtajaa, Laaninen hauskutti yleisöä.

Alanko-Kahiluoto löytäisi ammattikorkeakoulujen filiaaleista tiivistämismahdollisuuksia.

— Kuka ei leikkaisi korkeakouluilta, Heikel kysyi panelisteilta. Vain Havansin ja Patomäen kädet nousivat.

— Korkeakouluja pitää olla impivaarassakin, Havansi tähdensi.

teksti Kirsti Sintonen
kuvat Veikko Somerpuro

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 16