4/11

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     

    Ajankohtaista

    Akavalle uusi puheenjohtaja 25. toukokuuta

    Akavan johtoon on tarjolla viisi ehdokasta väistyvän puheenjohtajan Matti Viljasen seuraajaksi.

    Sture Fjäder (53 v.)
    neuvottelujohtaja, Suomen Ekonomiliitto SEFE, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti, työmarkkinatoiminnassa vuodesta 1986

     

    Minna Helle (38 v.)
    edunvalvontajohtaja, Akava, lakimies, työmarkkinauraa 14 vuotta, aiemmin Tehyn neuvottelujohtajana, Akavassa lakimiehenä ja neuvottelupäällikkönä

     

    Heikki Kauppi (52 v.)
    toiminnanjohtaja, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, diplomi-insinööri, ekonomi, MBA, työmarkkinatoiminnassa vuodesta 1982

     

    Salla Luomanmäki (47 v.)
    toiminnanjohtaja, Akavan erityisalat. filosofian maisteri, pääaine yleinen historia, työmarkkinatoiminnassa mukana vuodesta 1991

     

    Heikki Pälve (56 v.)
    toiminnanjohtaja, Suomen Lääkäriliitto, lääketieteen ja kirurgian tohtori, anestesiologian erikoislääkäri, työmarkkinatoiminnassa vuodesta 2001 lähtien

    Akavan nykyinen puheenjohtaja Matti Viljanen on ilmoittanut, ettei hän asetu ehdolle jatkokaudelle. Akavalle valitaan seuraavaksi nelivuotiskaudeksi uusi puheenjohtaja liittokokouksessa 25.5.2011.

    Viljanen arvioi puheenjohtajakauttaan Akavalainen- lehdessä (2/2011). Hän pitää viime vuosien suurimpana muutoksena keskitetystä tulopolitiikasta luopumista. Viljanen ei silti haikaile tupojen perään:

    — Niiden avulla ei pystytty hoitamaan alojen erityiskysymyksiä, eikä palkkalinja aina sopinut akavalaisille. Tupon kaltaiset kolmikantaiset sopimukset tuovat kuitenkin yhteiskuntaan vakautta ja ennustettavuutta, jota tarvittaisiin yhä, Viljanen toteaa.

    Viljasen mielestä Akavan sisäistä yhtenäisyyttä on vara parantaa.

    — Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa on olennaista, että koko orkesteri soittaa samaa sävelmää. Sisäinen eheys on tie ulkoiseen vaikuttavuuteen, Viljanen linjaa.

    Hänen kaudellaan Akavaan siirtyi useita liittoja STTK:sta. Akavan jäsenmäärä on nyt noin 553 000.

    Vahvimpana ehdokkaana Akavan uudeksi nokkamieheksi näyttää olevan Suomen Ekonomiliiton neuvottelujohtaja Sture Fjäder. Akavan suurimman järjestön OAJ:n hallitus päätti huhtikuun puolivälissä asettua tukemaan Fjäderin valintaa.

    Muut liittojen asettamat ehdokkaat olivat tämän lehden painoon mennessä Tekniikan Akateemisten Liiton TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi, Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki ja Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve. Lisäksi ehdolle oli asettunut Akavan edunvalvontajohtaja Minna Helle.

    Kirsti Sintonen
    Minna Helteen kuva: Eija Hiltunen
    Muiden: Ida Pimenoff


    Oma Facebook tutkijoille

    Lähes miljoona jatko-opiskelijaa ja tutkijaa ympäri maailmaa on rekisteröitynyt ”Tutkijoiden Facebookiin”, ResearchGateen. ResearchGate tarjoaa käyttäjilleen maksutta tiedonhakupalveluja ja yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajantasaisia työpaikkatietoja. Samasta portista löytää myös oman alan kollegoita tutkimusideoiden ja ajatusten vaihtamiseen.

    Toistaiseksi käyttäjiksi on rekisteröitynyt ylivoimaisesti eniten fyysikoita, kemistejä, biologeja ja lääketieteilijöitä.

    Research Gaten perusti kolme vuotta sitten kaksi silloista lääketieteen opiskelijaa Hannoverin yliopistosta. Tänään heillä on toimisto Berliinissä, jossa työskentelee yli neljäkymmentä henkeä. Sieltä tavoittaa myös suomalaisen Mari Ulkuniemen, joka vastaa ResearchGaten yhteisösuhteista.

    — ResearchGate sisältää 80 000 kokonaista artikkelia ja lisäksi yleistiedot kymmenistä miljoonista julkaisuista, kertoo Ulkuniemi.

    — Kaikki voivat ladata myös omia, jo julkaistuja tai julkaisuvaiheeseen valmisteltuja tutkimuksiaan omaan profiiliin kollegoiden luettavaksi ja lainattavaksi.

    Mutta miten ResearchGate pärjää kilpailussa tutkijan ja jatko-opiskelijan ajasta? Väitöskirjojen tekijät saavat jo nyt sähköposteihinsa oman alansa verkostojen tietoja, konferenssijulkaisuja ja työpaikkalistauksia. Eivätkä vuorokauden tunnit aina riitä edes siihen, että saisi rauhassa miettiä naapurihuoneessa istuvan tutkijan kanssa ratkaisua kimurantille yhtälölle.

    — Paras tutkijoiden välinen keskustelu syntyy kasvokkain. Siis silloin, kun yhdessä lasketaan ja piirretään paperinpalalle pöydän nurkalla, kuuluu melko yleinen kommentti.

    Helsinkiläinen Risto Karinkanta, 22, viimeistelee fysiikan opintojaan. Hän tutustui Acatiimin pyynnöstä ResearchGaten tarjontaan.

    — Ainakin teknisesti palvelu vaikuttaa hyvältä, Facebookmaiselta. Käyttäjätilin voi myös yhdistää varsinaisen Facebook-tilin kanssa, jos haluaa. Mutta huomioni kiinnittyi heti myös tieteenalojen luokitteluun, joka minusta oli jotenkin jenkkimäinen. Humanistisilta aloilta löytyy muun muassa tällainen Entertainment and Arts!

    Karinkanta kehuu työpaikkahakua, vaikka suomalaisia työnantajia ei sieltä juuri löydy.

    — Iso osa tarjolle pannuista paikoista on Yhdysvalloissa, iso-Britanniassa, Kanadassa tai Saksassa.

    Karinkanta suorittaa parhaillaan myös opettajan pedagogisia opintoja. Niinpä hänen ei ole vaikea keksiä keinoja, joilla ResearchGatea voisi käyttää perustutkinto- opetuksessa.

    — Jo tällä hetkellä joillain laitoksilla on kursseja, joissa omasta tutkimuksesta tehdään postereita — miksikäs ei venyttää sitä seuraavalle tasolle ja kirjoittaa tekstiä julkisesti kommentoitavaksi?

    Mai Allo

    • Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 8